Tuukka Saarimaa

Nelipäiväinen työviikko? Kävin läpi tutkimusnäyttöä ja se on onnetonta Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin?

”Nelipäiväinen työviikko? Kävin läpi tutkimusnäyttöä ja se on onnetonta”

www.etla.fi/ajankohtaist...

Harmittamaan jäi vain se, että oman tutkimusalan esimerkissä vaihtoehtoiskustannus on jonkinlainen mielipide-asia eikä todellinen kustannus.

Tietenkin se on aito kustannus myös alla olevassa esimerkissä ja tuki on tukea.

2/2

HS Visio | Kun valitset jotain, luovut aina jostain – ja sillä on hintansa Vaihtoehtoiskustannus on hylätyn vaihtoehdon tuottama hyöty. Se on myös ihmiselämän tärkeimpiä käsitteitä, sanoo taloustieteilijä Mika Maliranta. Näin käsitettä voi hyödyntää jokapäiväisessä elämässä.

Kerrassaan mainio juttu tärkeästä aiheesta! 1/

www.hs.fi/visio/art-20...

Siis kaupunkiuudistusohjelmilla pyritään mm. tasapainottamaan alueen asukasrakennetta.

Myllypuron asukasrakenne oli yksipuolinen tai pienituloinen, koska sinne rakennettiin aikoinaan paljon Araa.

Niitä mitä Myllypurossa nyt korjattiin.

Nyt se oli tavallaan hyvä asia, mutta nyt ei tietenkään kannata keskittää Ara-asuntoja kauas keskustasta, jotta 50 vuoden päästä voidaan korjata tästä päätöksestä syntyneet ongelmat.

Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen - Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Myllypuron ongelmat pitkälti johtuivat Ara-asuntojen keskittämisestä sinne. Nyt sitä on onnistuttu korjaamaan.

Oma näkemykseni Ara-asunnoista ei ole muuttunut oikeastaan ollenkaan.

Tämä kohta 10 vuotta vanha kirjoitus on yhä ajankohtainen: vatt.fi/kohtuuhintai...

Myllypuron kaupunkiuudistuksen vaikutukset – AlueAvain Myllypuron kaupunkiuudistus lisäsi alueen houkuttelevuutta ja monipuolisti asukasrakennetta. Uudistuksesta hyötyivät erityisesti alueen ARA-asukkaat ja omistusa

Täältä lisätietoa: alueavain.fi/myllypuron-k...

Pääkirjoitus | Myllypuro uudistui ja kaikki voittivat – paitsi ennakkoluulot Itä-Helsinki on monimuotoinen seutu – jotain ihan muuta kuin ”minareetit ja sharia-laki”.

Tutkimuksemme Hesarissa.

www.hs.fi/paakirjoituk...

Blogista löytyy tarkemmat määritelmät ja selitykset siitä, mitä tarkkaan ottaen on tehty. Kannattaa lukaista.

Blogitrilogian neljäs osa valmistunee lähiviikkojen aikana. 6/6

Yhteenveto: yksiöbuumin aikana (2017–2022) rakennettujen yksiöiden naapurustot tai sijainti eivät juurikaan eroa vuosina 2010–2016 rakennetuista yksiöistä.

Näin riippumatta siitä, kuvataanko naapurustoja postinumeroalueiden vai neliökilometrin suuruisten ruutujen avulla. 5/

Tarkastelimme naapurustoja myös asukkaiden keskitulojen (alla) ja korkeakoulutettujen osuuden mukaan.

Näissäkään mittareissa ei löytynyt suuria eroja yksiöiden valmistumisvuoden mukaan.

Huom! kuviossa keskitulot viittaavat koko ruudun keskituloihin ei vain yksiössä asuvien. 4/

Valmistumisvuosien väliset erot alueellisissa neliöhinnoissa ovat myös pieniä.

Turussa ja Helsingissä vuoden 2016 jälkeen rakennetut yksiöt sijaitsevat hieman alhaisempien neliöhintojen alueilla kuin 2010–2016 rakennetut yksiöt. Muissa kaupungeissa erot ovat pieniä. 3/

Buumin aikana (2016 jälkeen) rakennettujen yksiöiden keskustaetäisyys on C6-kaupungeissa suurin piirtein sama kuin vuosina 2010-2016 rakennettujen yksiöiden.

Poikkeus on Espoo, jossa uudemmat yksiöt sijaitsevat lähempänä keskustaa (Helsingin päärautatieasema). 2/

Yksiöbuumi osa 3: millaisille alueille yksiöitä on rakennettu? – AlueAvain Yksiöbuumisarjamme kolmannessa osassa tarkastelemme sitä, millaisille sijainneille ja alueille yksiöitä on rakennettu vuosina 2010–2022 (ks. osa 1 ja osa 2 ). A

Blogisarja yksiöbuumista jatkuu.

Nyt tarkastelussa yksiöiden sijainti ja naapurustot. 1/

alueavain.fi/yksiobuumi-o...

Millaisille naapureille vuokra-asukkaat altistuvat? – AlueAvain Ara-vuokralaisten naapurit ovat pienituloisempia kuin yksityisissä vuokrataloissa tai muissa kerrostaloissa asuvien vuokralaisten naapurit. Vuokralla asuminen o

Osmo viittaa minun ja @essieerola.bsky.social tutkimukseen: "Tämän tutkimuksen ongelma on, että sen aineisto on yli 10 vuotta vanhaa. Tutkimus kannattaisi tehdä uudestaan, koska tilanne on voinut muuttua."

No nyt se on tehty ainakin osittain. 2/2

alueavain.fi/millaisille-...

Osmon hyvää pohdintaa asuntpolitiikasta ja segregaatiosta. 1/
@osmosoininvaara.bsky.social

www.soininvaara.fi/2025/05/21/a...

HS Tampereella | Tampereen keskustaan iskee uusi mullistus Tampere ei aio kisata Suomen kakkoskaupungin tittelistä vaan tähtää kunnianhimoisilla suunnitelmilla kansainväliseen ”sarjaan”.

Ajatelkaapa, jos Helsingissä olisi uskallettu jotain tällaista.

Sen sijaan saatiin autioita asvalttikenttiä, palaneita nurmikoita ja minikerrostaloja.

Asuminen | Tampereelle rakennetaan vain 29 neliön kaksioita Ovatko minikaksiot vain keino kaupitella yksiöitä kaksioiden nimellä ja saada asunnoista siten parempi hinta?

”Ovatko minikaksiot vain rakennusyhtiöiden keino kaupitella yksiöitä kaksioiden nimellä ja saada asunnoista siten parempi hinta?”

Tällainen ajattelu, jossa kuluttajat ovat tyhmeliinejä, on harmillisen yleistä ja monen sääntelyehdotuksen taustalla.

Mielenkiintoista kyllä, Helsinki on monessa suhteessa poikkeus muihin kaupunkeihin verrattuna.

Blogissa taas valikkoja, joiden avulla pääsee itse vertailemaan.

Kommentit ja ideat uusista analyyseista ovat tervetulleita!
5/5

Asumisväljyys kasvaa, kun yksiöön muuttaja asui aiemmin yhdessä muiden kanssa ja muutti asumaan yksin. 4/

Yleisin yksiöön muuttaja asui yksin jo aiemmassa asunnossaan. Näiden muuttojen osuus on kuitenkin pienempi uudemmissa yksiöissä.

Uudempiin yksiöihin muutetaan useammin etenkin vanhempien luota ja jossain määrin myös kimppakämpistä.

Alla esimerkkinä Vantaa. 3/

Uusiin yksiöihin on muuttanut paljon opiskelijoita.

Opiskelijoiden osuuden kasvun takia uudemmissa yksiöissä asuvat ovat myös nuorempia, vähemmän koulutettuja ja pienituloisempia kuin vanhemmissa yksiöissä. 2/

Yksiöbuumi osa 2: millaisia ihmisiä yksiöissä asuu ja mistä niihin muutetaan? – AlueAvain Uusissa yksiöissä asuu paljon opiskelijoita. Helsinkiä lukuunottamatta uusiin yksiöihin muutetaan vanhempia yksiöitä useammin vanhempien luota tai kimppakämpäst

Sarjamme yksiöbuumista jatkuu.

Nyt tarkastelussa yksiöiden asukkaat sekä se, mistä niihin muutetaan ja mitä tapahtuu asumisväljyydelle.

Tarkastelun kohteena jälleen kuusi suurinta kaupunkia. Tässä muutama nosto tuloksista. 1/
alueavain.fi/yksiobuumi-o...

Kyllä.

Ei olla katsottu, mutta veikkaisin, että yksiöt pääasiassa koko ajan vuokrakäytössä.

Erikoista. Mulla näkyy ihan oikein sekä koneella että kännykällä eri selaimilla.

Nyt julkaistuissa tuloksissa ei asiaan vihkiytyneille liene yllätyksiä.

Julkaisemme seuraavan osan loppuviikosta. Siinä tarkastelemme yksiöiden asukkaita sekä sitä, millaisista asumismuodoista niihin muutetaan. Tarkastelemme myös asumisväljyyden muutosta muuton yhteydessä. 4/4

Vaikka yksiöiden osuus asuntokannasta on kasvanut on niiden osuus yhä maltillinen. Esimerkkinä tässä jälleen Tampere.

Mielenkiintoista kyllä, Helsingissä yksiöiden osuus koko asuntokannasta ei ole kasvanut. 3/

Yksiöitä on rakennettu vuoden 2016 jälkeen selvästi aiempaa enemmän ja samalla niiden koko on pienentynyt. Alla esimerkkinä Tampere.

Kasvu johtuu markkinaehtoisten yksiöiden rakentamisesta. Ara-yksiöiden rakentamisen määrä ei ole juurikaan kasvanut. 2/