Olli Nykänen

Pääkirjoitus: Kadonneet presidenttigallupit innostavat salaliittoteorioihin Presidenttikisassa on voinut tapahtua viime viikkoina käänne, mutta emme tiedä siitä, koska ennakkoäänestykseen lähdetään sammutetuin lyhdyin eli vanhoin galluptiedoin.

Jos jotain olen viime päivinä ihmetellyt, niin se on kyllä tämä. Halla-aho lienee ainoa, joka voisi hyötyä gallupien puutteesta ja samoin hänellä on eniten menetettävää jos vasemmistoäänestäjät saisivat tietää, että kannattaa taktikoida ja asettua Haaviston taakse.
www.iltalehti.fi/paakirjoitus...

Minua erityisesti kiinnostavana täkynä se, että tämä antaisi lisäpontta sille, että korkeakoulujen opiskelijavalintojen typistäminen arvosanakilpailuksi ei ole hyvästä.

Kouluopetus | Tutkimus: Miesopettajat auttoivat koululaisia parempiin tuloksiin Kun mieskiintiö opettajankoulutuksessa lakkautettiin, koululaiset menettivät motivoituneita opettajia.

Mielenkiintoinen tulos. Ehkä liian homogeeninen opettajisto ei tosiaan ole hyväksi oppilaille?

www.hs.fi/tiede/art-20...

Näin ehdotukseen kesälomien siirtämisestä reagoitiin Kesälomien ajankohdan siirtäminen ei ole herättänyt innostusta sosiaalisessa mediassa, mutta kaikki eivät myöskään ole ehdotusta vastaan.

Täytyykö jokaisen hallituksen jatkaa tätä pelleilyä vuorollaan?

Säällä perusteleville tiedoksi, että kesäkuussa mm. sataa vähemmän kuin elokuussa ja valoa on enemmän.

Lisäksi, tarvitseeko koulu nyt merkittävää uudistusta, jolle ei ole opetuksellisia perusteita?

www.iltalehti.fi/kotimaa/a/45...

En sanonut "kaikki".

No töissä käytävillä aiheesta keskustelua kuulin. Ja kun työpaikka on yliopiston tutkimusryhmässä, niin luulisi olevan paikkansapitävää tietoa.

Tohtorikoulutettavaa, joilla siis nykyisin hyvin usein on palkallinen työsuhde jne. Ei he aiemmin ole alennusta saaneet oli opiskelijakortti tai ei.

Mikä juttu tää nyt on, että jatko-opiskelijat alkaa saada VR:ltä alennusta? Miksei samantien alennusta kaikille alle mediaanin ansaitseville?

En Oulusta osaa sanoa, mutta yleisesti syynä voisi olla ainakin linjojen fiksumpi suunnittelu. Ehkä on alettu ymmärtää, että joukkoliikenteen pitää palvelle joukkoja eikä yrittää korvata jokaista kuviteltavissa olevaa auton tarvetta?

Sokea idealismi ei selvästi katso puoluekantaa.

Professoritasolta on helppo huudella, kunhan pitää asiattomuudet poissa: kuulijoita löytyy ja omaa asemaa se ei kuitenkaan horjuta.

Suomalaisasiantuntija: Ukrainan pitäisi pysyä Naton ulkopuolella – Ja Suomenkin olisi kannattanu... Professori Heikki Patomäen mukaan Ukrainan pitäisi sitoutua pysymään Naton ulkopuolella.

Jaha, ilmeisesti sotaväsymys painaa Iltalehden toimituksessa, kun tämä Venäjän äänitorvi on taas "asiantuntija". www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d...

Toivon, että huominen sähkönhintapiikki ei aiheuta poliittista huutokauppaa uusista valtion sähkötuista kotitalouksille.

Joku Inari vois olla aika jees. Joka tapauksessa Rovaniemeltä pohjoiseen päin.

Vai oikeastaan enimmäkseen niiden pohjalta? Nykypäivän neuroverkoille kyky etsiä liikennevalot kuvasta on aika helppo tehtävä.

Tajusin tänään, että eräs paljon ruoanlaitossa käyttämäni yrttikasvihan on timjami eikä tinjami. Lausuuko sen kukaan kirjoitusasun mukaisesti??

No siis kun tukkimetsää kasvatettaessa harvennetaan joka tapauksessa, niin onhan se nyt metsänomistajalle eduksii, että kuitupuuta ylipäätään ostetaan.

Mutta jos ei olisi tukkipuuta, niin noita väliharvennuksia kyllä taatusti tehtäisiin vähemmän ja vaan päätehakattaisiin metsä aiemmin.

Ja siis hyvien tukkien takiahan metsää harvennetaan taajaan ja sieltä poistetaan käytännössä kaikki sellainen, mistä ei sahatavaraa tule. Sellun kannalta on paljon enemmän se ja sama, jos puut eivät ole "täydellisiä".

Maksetaan, mutta ei se selluteollisuus siitä maksa sitä hintaa (ellei ole pakko). Kuten tuo esimerkkikin kertoo.

Eikö tämä kerro siitä, että metsäteollisuuden selluvoittoisuus ei ohjaa metsänhoitoa kun tukkia kannattaa tehdä (tukille täytyy olla joku muu ostaja, ei se muuten olisi kalliimpaa!)

Summa summarum, pidän melko paradoksaalisena, että metsää hoidettaisiin vähemmän, jos siitä saatavien tuotteiden arvo kasvaa.

Tämä on toki ihan puhdasta mutuilua, joten kiinnostaisi kuulla muita näkemyksiä.

Lisäksi kannattaa hoitaa jo paljonkin vaikeapääsyisempiä kohteita. Toki metsä päätehakataan vanhempana, mutta se ei siinä vaiheessa ole oikeaa mtää nähnytkään.

Jos lisäarvo taas tulee pienemmästä puusta, jopa kitumaiden käytöstä saattaa tulla taloudellisesti kannattavaa.

3. Ajatellaan nyt, että ollaan nykytilassa, jossa tjalostus tuo paljon enemmän lisäarvoa kuin bulkkisellu tai paperi.

Jos tuo lisäarvo tulee tukeista, metsissä maksimoidaan tukkien tuottoa. Tuolloin metsästä hoidetaan pois kaikki tukeiksi kelpaamaton, jos se vaan suinkin häiritsee tukkien kasvua

Tämä johtaisi tietysti siihen, että ainakin helpoista kohteista kannattaisi nuoremmasta metsästä kerätä pois selluksi kelpaamattomat puulajit eli metsiä hoidettaisiin. Lisäksi olisi kannattavaa ainakin hakata vaikeampiakin kohteita. Metsä päätehakattaisiin yhä nuorehkona.

Samalla kauhean syrjäisiä metsiä ei kannattaisi kaataa ollenkaan. Tässä toki huonona puolena, että päätehakkuu varmaan tulisi melko nuorelle metsälle kun nopean kasvu loppuisi.

2. Oletetaan nyt, että energiapuun lisäksi tuotetaan sellua, eli jalostus lisää arvoa vähän.

Tätä voisi pohjata seuraavalla ajattelutavalla (lanka):

1. Oletetaan tilanne, että puuta käytetään vain energiaksi. Tällöin luulisi, että metsien kannattaisi antaa kasvaa rauhassa ja kaataa sitten kun kasvu hidastuu, koska keskittymällä vaikka vain koivun kasvatukseen saisi aika vähän lisäarvoa.

Minä luulen, että metsänomistajalle puun laadulla ei ole väliä kunhan metsä tuottaa. Ellei ole muutoin luonnonsuojelusta kiinnostunut.

Toki teollisuus haluaisi kuitupuuta, mutta ei siitä voi maksaa tukkipuun hintaa nykytilassakaan ja tukkeja kasvatetaan. Silti metsiä hoidetaan aggressiivisesti.

Näistä 1 ja 2 on tietenkin vähän ristiriidassa. Mutta jos tavoite on tuottaa paljon hyviä tukkeja, metsää hoidetaan todennäköisesti tosi aggressiivisesti ja jos taas saadaan huonosta puusta hyvä kate niin kohta kaikki joutomaatkin sopii talouskäyttöön.

Lisäksi tuo sisältää oleyuksen, että korkeamman jalostusasteen tuotanto vaatii välttämättä tukkeja. Näin ei ole, jos jokin uusi tuote pohjaa esim. sellun jatkojalostukseen. 2/2

Kyllähän tukkipuu on nykyisinkin se tuote mitä metsästä halutaan, muuten päätehakkuut tehtäisiin nuorelle metsällä. Ei harvennushakkuut siitä vähene, jos ajatus on, että tukkeja lisätään. Hyvään tukkisatoon tähtää jo nykyinen metsänhoito. 1/2

Eikö tuossa mene logiikka heidän osaltaan ihan metsään? Nimittäin jos metsäteollisuus tekisi arvokkaampaa, todennäköisesti isomman katteen tuotantoa kuin sellua, niin silloinhan yhä heikkotuottoisempia metsiä kannattaisi käyttää metsätaloudessa! Mentäisiin ojasta allikkoon.

Tuli jostain mieleen, että kun meillä monesti harmitellaan esim. metsäteollisuuden olevan pitkälti bulkkitiotantoa. Niin miksihän siihen tarttuu myös moni sellainen, jolle esim. metsiensuojelu on sydämenasia? 1/2