Sameli Sivonen

Olisi kiva kuulla SDP:n argumentaatio tästä.

Eipä niin että tämä yksin helsinkiläisin voimin ratkeaisi, mutta miksei edes signaloida että tämä haluttaisi hoitaa?

Mikä muuttuu, kun SDP siirtyi johtamaan kaupunkiympäristön toimialaa Helsingissä? Ensimmäinen iso muutos nähtiin nyt, kun Helsingin pitkäaikainen linja vastustaa joukkoliikennelippujen hintojen korotuksia muuttui. Vaaleilla on väliä.

Pidemmin blogissa: samelisivonen.fi/helsinki-kaa...

Lukijan mielipide | Autoliikenteen vähentäminen tuo keskustan yrityksille lisää asiakkaita Kävelijän on helpompi piipahtaa ostoksille kuin ohi ajavan autoilijan.

Tuli työmatkalla pohdittua kesälomareissua ja katutilojen muutosta niin Pariisissa kuin Barcelonassa. Kun tehdään miellyttäviä kävelyalueita ja vähennetään häiriötekijöitä, kuten melua ja huonoa ilmanlaatua tuottavaa autoliikennettä, lisääntyy kävelijöiden määrä.

Sen vanha kirjoitukseni aiheesta:

Väestö | Helsingin väestönkasvu on ennätystasolla, eikä se selity maahanmuutolla Helsingin uusimman väestöennusteen mukaan pääkaupunki ylittää 700 000 asukkaan rajan ensi vuonna.

Helsingin väestönkasvu jatkuu ennätystasolla. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana helsinkiläisten määrä on kasvanut 5 740 hengellä.

Veikkaan tulevan kalliiksi kalliiksi, sillä kyse ei ole vain sinun satunnaisista interrail-matkoistasi, vaan monien ihmisten jokapäiväisestä liikkumisesta.

Paperittomat ihmiset eivät myöskään ole syy heikkoon kansantalouteen. 2/2

Siis kuvitteletko, että sillä, että junat pysäytetään passintarkastuksiin, vähenee paperittomuus? Ei ihmiset papereita tarkastettaessa saa. Yllä kysyin, onko joku tutkinut tarkastusten taloudellisia vaikutuksia. 1/2

Oletan, että tämä oli sarkasmia 😁

HS:n tiedot | Hallituksessa riita: Perussuomalaiset pysäytti uudistuksen naisten palkkojen nostamiseksi Perussuomalaiset ja työnantajajärjestöt ovat huolissaan siitä, että EU:n direktiivin vuoksi valmisteltava uudistus sekoittaisi työehtosopimusjärjestelmän.

Perussuomalaiset kyllä haraa kaikkea tasa-arvon edistämistä vastaan. Nyt vastustamassa sitä, että palkka olisi sama samasta työstä. Mielummin pitävät naiset palkkakuopassa.

Voidaanko tällaisena tuntemamme elämä pelastaa ympäristökriisien edetessä? Kysymyksen ympärillä on pyörinyt tämä loma, kun olen ahminut biologi Juha Kauppisen kirjaa Kertomus maasta.

Pidemmin kirjasta ja miksi jokaisen pitäisi se lukea Facebookissa: www.facebook.com/share/p/1Bkc...

Moneen kertaan liikennesuunittelustaan palkittu Pontevedran keskusta: kävelylle tilaa, 10km/h nopeusrajoitus, autoille varattu vain yksi yksisuuntainen, n. 2,7 metrinen ajokaista (vrt. Helsingissä suositus 3,5m).

Ja oli elinvoimaa! Valtavasti ihmisiä kaduilla kävelemässä ja liikkeissä asioimassa.

43 % sähköpyörämatkoista oltaisiin Saksassa tehty autolla ilman sähköpyörää. Sähköpyörien määrää tulisi siis kasvattaa valtavasti ja kannustaa autoilevia ihmisiä hankkimaan sähköpyörä.

Samaan aikaan Orpon hallitus poistaa työmatkapyörien veroedun, millä hankittiin paljon sähköpyöriä.

Supportive anecdata: since I got my new e-bike three months ago, I've put nearly 900 miles on it and roughly 25 miles on our car.

Kyllä! Meillä paljon autokaupungin jäämää katutilassa, kun lähtökohtaisesti vapaa tila vedetty vain autojen asvaltiksi.

Helsingissä toki keskitetään noille, valtaosa uudesta rakentamisesta kun suuntautunut ja suuntautuu vanhoille satama-alueille.

Uusien alueiden osalta nyt otetaan tarkasteluun Herttoniemen ja Pitäjänmäen teollisuusalueet - siis jo ihmisen käyttöönsä ottamat alueet.

Tässä kun istun täpötäydessä junassa Pariisista Stuttgartiin, joka on nyt 20 minuuttia myöhässä passintarkastusten vuoksi, mietin, että ei tämä populistinen maahanmuuttopolitiikka halvaksi tule.

Onkohan joku laskenut näiden turhien tarkastusten kansantaloudellisia kustannuksia?

Tila rajoittaa aina kasvavissa kaupungeissa. Mikäli halutaan toimia ympäristön kannalta mahdollisimman kestävästi, pitää ihmisten käyttämä pinta-ala ja maan muokkaus pyrkiä pitämään minimissään.

Tiiviys on välttämätöntä ekologisesti kestävän kaupungin rakentamisessa. Kun kaupunki kasvaa, uuden rakentamisen sijoittaminen väljemmin aiheuttaa enemmän haittaa ympäristölle kuin tiiviimmin.

Jos haluat minua tai muita leimata, se on sinun valintasi. Itse pidän enemmän asioista keskustelemisesta.

Lyonissa lisätty puita ennen parkkipaikkoina olleille alueille.

Mikäli tiiveys määrittäisi latvuspeittävyyden, pitäisi tässä poistaa kerroksia rakennuksista, kun latvuspeittävyys kasvaa. Toisin sanoen tiiveys ei määritä latvuspeittävyyttä, vaan puille suunniteltu tila.
bsky.app/profile/brun...

Lyonissa katupuita ja kasvillisuutta parkkipaikkojen tilalle! 👏💯

Ja siksi pitääkin aina katsoa tapauskohtaisesti, miten ja millaista mihinkin tarvitaan. Laadukkuuden määritelmä myös usein subjektiivista: toiselle nopea moottoritie lähelle on laadukasta, toiselle kivijalkaliikkeet, kolmannelle kaupunkimetsä. Olennaista, että jokaiselle löytyy hyvä ja kestävästi.

Sitten pitää muuttaa realiteetteja ja tehdä haaveista totta 😁 Lopulta vain siitä kiinni, miten päätetään suunnitella. Esim. HKI poistettiin pysäköintinormi kantakaupungissa, mikä tuntui hetki sitten mahdottomalta, mutta oli lopulta vain yksissä budjettineuvotteluissa vihreiden läpi mennyt vaatimus.

Niinhän ne tekevät tälläkin hetkellä asettaessaan raamit, missä asemakaavoja laaditaan.

Tai tiiveys -> mahdollistaa tilatehokkaammat ja kestävämmät kulkumuodot -> ei tarvitse pakottaa rakentamaan niin paljon pysäköintipaikkoja kuin nyt -> enemmän tilaa puille.

Yhtälösi pätee, jos haluaa kaavoittaa autokaupunkia haittoineen. Minä haluan muuttaa sitä, miten rakennamme kaupunkeja.

Tai ohjaa tekemään fiksummin. Rakennusjärjestys ei ohjaa sallitun rakentamisen määrää, sitä ohjaa asemakaava.

Esimerkiksi tuossa mielipidekirjoituksessani kuvatusta latvuspeittävyyden vähäisyydestä, kun oikeasti kyse mm. pysököintipaikoista.

Omat kommenttisi myös esimerkki tästä: syytät tiiveyttä pysäköintipaikkojen määrästä, kun oikea syy on pysäköintinormi ja kaavanmääräykset koskien pysäköintiä. 2/2

Jokainen kaava rajoittaa rakentamisen määrää, se on kaavan yksi keskeisimpiä tehtäviä. Mutta tässä puhutaan kaavassa määrättyjen pysäköintipaikkojen määrästä, ei rakentamisen määrästä.

En tiedä mistä diskurssista puhut, minusta tiiviyttä syytetään milloin mistäkin, minkä syy ei ole tiiviys. 1/2

Tätä voidaan rajoittaa paitsi merkitsemällä kaavaan alueet, jotka säilytettävä luonnontilaisina, myös rakennusjärjestyksellä. Helsingin uudessa rakennusjärjestyksessä määrätään näin:

No älä nyt hyvä ihminen kaavoita sitä pysäköintiä puiden päälle niin ei puut kaadu 😄 ei se markkinatoimija pysäköintiä saa muuten sinne rakentaa.

Pysäköinnille pitäisi asettaa ilmastotavoitteiden ja viihtyisän ympäristön saavuttamiseksi maksiminormit, ei markkinaehtoinen pysäköinti ole itseisarvo.

Odotellaan sitä esimerkkiä, missä tiiveys johtanut alhaisempaan latvuspeittävyyteen, eikä pysäköintinormi. Pysäköintinormi ei ole laki, vaan jokaisessa kaavassa päätettävä asia. Esittelijä voi hyvin tuoda lautakunnalle esityksen, missä poiketaan normista, jos katsoo perustelluksi toimia näin.

Missä tilanteessa lopulta ongelma ei ole päättäjä tai päättäjän tiedon puute? Päättäjällä aina valta, valmistelijalla velvollisuus auttaa päättäjää ymmärtämään vaikutukset. Jos olisin valmistelija, olisin esittänyt vaihtoehdot ilman normia ja normin kanssa ja antanut päättäjän valita.