Tero T. Toivanen

Viime vuonna paljastui, että VM oli pyytänyt Euroopan komissiota poistamaan eläkerahastojen ylijäämät Suomen velkaennusteista

Kuviosta näkee, että ylijäämien poiston myötä Suomen velkaennuste on _paljon_ pahempi

Ilman VM:n ajamaa muutosta Suomelta olisi vaadittu merkittävästi pienempää sopeutusta

Heikki Hiilamon kolumni: Suomella on kyllä velkaongelma, mutta ei ihan sellainen kuin meille kerrotaan Valtion velka on kuin helvetti uskonlahkon saarnaajalle: mitä enemmän pelottelee, sitä enemmän saa seuraajia ja vaikutusvaltaa, Hiilamo pohtii.

Tuo vuoden mitta tuli tästä kolumnista lokakuulta -24: yle.fi/a/74-2011942...

Erinomainen ehdotus! Mutta miksi jäädä tähän työryhmään? Kun on vuosi seurattu VM:n politisoitumista, demokratian ja tiedolla johtamisen tilasta huolestuneena kansalaisena haluaisin avoimuutta vaikutusvaltaisen VM:n työskentelyyn. Matskut, neuvottelut, kuulemiset avoimeksi vaan. Demokratia kiittää!

Tärkeä tutkimuspuheenvuoro jälleen, mutta hemmetin surullistahan tuota on lukea. Kuten tuhansia kertoja sanottu: metsäsektori vain sahaa ilmastoestämisellään itseltään puujalkaa – ja koko alan uusiutumisen mahdollisuudet on uppiniskaisten intressiryhmien panttivankina.

Kommentti: Kuka lietsoo metsäsotaa? Matti Vanhasen syyskuinen Helsingin Sanomien kirjoitus “Suomi tarvitsee kansallisen metsärauhan” väittää, että Suomen nielu- ja monimuotoisuustavoitteisiin sisältyy puutteellisen tiedon vuoksi merkitt...

Tiededenialismi elää ja voi hyvin metsäkeskustelussa.

"Tutkijat kuvasivat tieteen roolia heittopussiksi ja keppihevoseksi, jonka tuloksia käytetään päätöksenteossa väärin, valikoiden sellaisia “tiedon murusia”, jotka hyödyttävät suomalaista metsäteollisuutta." ilmiomedia.fi/artikkelit/k...

SUUNNITELMATALOUDEN kaikkialla käsinkosketeltava eksistentiaalinen uhka tuntuu vainoavan yhtä paljon uusliberaalia kolumnistia kuin ”woken” vastaisen sodan eturintamassa marssivaa valtiovarainministerin erityisavustajaa.

How the neoliberalism of ‘Hayek’s Bastards’ changed the world – and fuelled the rise of the populist right When the Cold War came to an end, neoliberals appealed to nature in order to justify inequality.

Pursiaisesta tuli vasemmistoa trollaava hellyyttävä runoilija, mutta muut uusliberaalit liittoutu(u) fasistien kanssa, mikä tuli yllätyksenä uusliberaaleille, paitsi että ei tullut (theconversation.com/how-the-neol...). Vai miten se meni.

Kotitekoiset Suomen-syöjät tuli ja kaappas agendan!

Puoluejohdon välittämä autoritäärinen "heikkojen kuuluu kärsiä" / "vahvin selviää" -ideologia läpäissyt kannattajakunnan.

Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi Irtikytkennäksi (decoupling) kutsutaan kehityskulkua, jossa talouden kasvu ei enää aiheuta niin paljon ympäristöhaittaa kuin aiemmin. Irtikytkentä asettuu välttämättömyydeksi, jos yhtä aikaa tavoitell...

Miten sujuu talouden ja ympäristöongelmien irtikytkentä Suomessa?

Tuore tutkimuspäivitys:

aluejaymparisto.journal.fi/article/view...

🧵/1

Supply chain imaginaries of the green transition: Resource governance in the Finnish battery cluster The significance of several resource-intensive supply chains has been highlighted as societies around the world seek to decarbonize their emissions-in…

Our new study examines Finland’s green transition & critical raw material governance via socio-technical imaginaries. National economic gains are prioritised, planetary boundaries ignored–continuing Finland’s long history of heavy resource use despite its ‘sustainability leader’ image.

Tiesittekö muuten, että Suomen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet yli 30 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna?

#ilmastonmuutos #osaaminen

Näin äärioikeiston ilmastorealismi marssi reilussa viidessä vuodessa liberaalin keskustan agendaksi. Tismalleen samat väitteet ideologisuudesta, järjettömyydestä ja moraaliposeerauksesta käytössä myös teollisuudessa jo 1970-luvulla. Pelkkää historiatonta paskapuhetta, vaarallista sellaista.

New book!
Environmental Regulation and the History of Capitalism
The Role of Business from Stockholm 1972 to the Climate Crisis
Coedited with Janick Schaufelbuehl and Sandra Bott

In open access here:
www.taylorfrancis.com/books/oa-edi...

Suomen ilmastopolitiikkaa kutsutaan ”kunnianhimoiseksi” – kuulostaa siltä, että vähemmänkin voitaisiin tehdä Harva kiistää ilmaston lämpenemisen, mutta esimerkiksi metsien hiilinielukeskustelu paljastaa ilmastoviivyttelyn, kirjoittaa Mikko Pelttari.

@mpelttari.bsky.social'n loistava essee:

"Ei ole sama asia polttaa hiilidioksiditonnia tänään tai kaapata sitä talteen vuonna 2045. Tuo hiilitonni on ehtinyt sillä välin lämmittää ilmastoa 20 vuotta. Tämä on vuonna 2025 ilmastopolitiikkamme suurin näköharha."

suomenkuvalehti.fi/paajutut/suo...

Koneen Säätiön tuki tutkimusyksikkö BIOSille jatkuu: rahoituskauden painopisteinä kestävyyssiirtymää edistävä teollisuuspolitiikka ja ympäristöajattelun uudistaminen monikriisin aikaan - Koneen Säätiö Koneen Säätiö on myöntänyt rahoituksen vuosiksi 2026–29 BIOS-tutkimusyksikölle sen työhön kestävyyssiirtymän tiedevetoiseksi edistämiseksi.

Niin se on, että @bios.fi työ jatkuu @koneensaatio.fi rahoituksella tämän vuosikymmenen loppuun. Syvästi kiitollinen! 🙏

Paljon kiinnostavia uusia avauksia tulossa ja perinteisempiäkin BIOS-juttuja yhä tekosilla. Upeaa saada jatkaa omaa tutkimus- ja vaikuttamistyötä tämän loistavan porukan kanssa. 🤟

Koneen Säätiön tuki tutkimusyksikkö BIOSille jatkuu: rahoituskauden painopisteinä kestävyyssiirtymää edistävä teollisuuspolitiikka ja ympäristöajattelun uudistaminen monikriisin aikaan - Koneen Säätiö Koneen Säätiö on myöntänyt rahoituksen vuosiksi 2026–29 BIOS-tutkimusyksikölle sen työhön kestävyyssiirtymän tiedevetoiseksi edistämiseksi.

Koneen Säätiön tuki tutkimusyksikkö @bios.fi:lle jatkuu: tulevan rahoituskauden painopisteinä kestävyyssiirtymää edistävä teollisuuspolitiikka ja ympäristöajattelun uudistaminen monikriisin aikaan. #kestävyyssiirtymä

Nyt kannattaisi rimpauttaa Petteri Taalakselle ja kysyä, mistä tarve (tietoisesti tai tiedostamatta) vääristellä Rockströmin näkemystä ja luoda siten tieteellisellä auktoriteetilla edellytyksiä Suomen ilmastotavoitteiden kyseenalaistamiselle.

Kun metsäpolitiikka on autoritääristen hallintojen käsissä massiivista metsätuhoa luvassa. Suomessa ei tarvetta mankeloida hiilivuoto-argumentteja, vaan aika toimia edelläkävijänä: suojella laajasti metsää, maltillistaa hakkuita ja uudistaa metsäsektori suunnitelmallisesti.

Suomalaisten ylpeimmät hetket ideologisina velkamoralisteina:

1864-1866: Snellman vastustaa lainaa viljan tuomiseksi maahan (nälänhädän jo uhatessa)

1939: Risto Ryti, ei lainaa aseiden ostamiseksi

2025: Orpon hallitus ja Purra vastustaa #EU yhteisvelkaa 👎

😐

bsky.app/profile/jmko...

Nyt puhutaan kulttuurisesta muutoksesta -- ilman kulttuurisotia.

Jos perinteinen parlamentaarisen politiikan tie on menetetty yhdessä aikamme tärkeimmistä yhteiskunnallisista kysymyksistä eli ilmastonmuutoksen hillinnässä, niin millaisia “yhteiskunnallisen vaikuttavuuden” keinoja tiedeyhteisön tulisi tämän jälkeen toteuttaa? 3/3

Sen sijaan on kielletty tutkimuksen viesti ja viivytelty toimia kaikin mahdollisin tavoin. Nyt uhkaillaan ilmastotavoitteista luopumisella. Jos näin tapahtuisi, miten kukaan tutkijayhteisössä voi enää luottaa niin sanottuun “tietopohjaiseen päätöksentekoon”? 2/3

Tutkijayhteisö on laajalla konsensuksella varoittanut metsähakkuiden negatiivisesta vaikutuksesta nieluihin jo yli kymmenen vuotta. Suomen ilmastotavoite olisi täysin mahdollista saavuttaa, jos metsäsektori olisi muiden alojen tapaan kantanut oman vastuunsa ilmastotoimista. 1/3

On kyllä räjähtävä alku uudella "Raha, talous ja politiikka" -podcastilla. Todellinen tour de force jälleen, mitä poliittisen talouden analyysiin tulee.

Tuomo Kalliokoski on LinkedIn: Ylen A-studiossa mielenkiintoista keskustelua metsien… Ylen A-studiossa mielenkiintoista keskustelua metsien hiilinieluista. Kaikilta osin keskustelu ei kyllä kestä faktojen tarkistusta. Aloitetaan nyt vaikka…

"Tieteen viesti on selvä: pelkillä päästövähennyksillä ei ole mahdollista päästä Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Lämpenemisen rajoittaminen ko. tavoitteiden mukaisesti vaatii radikaaleja päästövähennyksiä ja luonnon nielujen vahvistamista, samanaikaisesti. Lisäksi vaaditaan teknisiä nieluja."

”Väitteesi A-studiossa ei tainnut olla ihan näyttöön perustuva?” Asiantuntija vastaa MTK:n metsäväitteisiin Suomen luontopaneelin Janne Kotiahon mukaan osa MTK:ta edustavan Marko Mäki-Hakolan väitteistä ei pitänyt paikkaansa.

@jannekotiaho.bsky.social Purkaakin MTK:n vääristelyjä täsmällisesti: yle.fi/a/74-2014349...

Johan Rockströmin HS-haastattelun tarkoituksenhakuinen tulkitseminen näyttää saavan Suomen ilmastopolitiikan historiassa ns. kokoaan suuremman merkityksen. ks. tiedejaedistys.journal.fi/article/view... @hs.fi Petja Pelli

HS-haastattelu | MTK-pomo: Suomen pitää muuttaa ilmastolakiaan Metsänomistajia edustavan MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila haluaisi uudistaa sekä ilmastolain että luonnonsuojelulain.

Vuosikymmen ilmastopolitiikan ja tutkimuksen neliraajavastustusta ja nyt tavoite voidaan sanoa ääneen: luovutaan ilmastotavoitteista. www.hs.fi/politiikka/a...

Mun hiilijalanjälki on alimmillaan n. 2300. Joskus käy max 3000:ssa. Purra vertaa mun elintasoani Pohjois-Koreaan. Mulla on kämppä, ruokaa jääkaapissa, lemmikkejä, TV, kirjoja, videopelejä jne. Jos PK-taso mua joskus uhkaa niin se on tämän hallituksen aikaansaannosta, ei kestävän elämisen.