Pasi Saukkonen

Onko Suomi Alankomaiden Tiellä? Tässä blogissa seurataan Alankomaiden politiikkaa ja yhteiskunnallista kehitystä. Haluatko seurata Alankomaiden yhteiskuntaa ja politiikkaa? Seuraa sitten tätä WordPress.com -sivustoa

Tuore päivitys Alankomaiden poliittisesta tilanteesta on ilmestynyt #AlankomaidenTiellä blogissani. alankomaidentiella.wordpress.com

Onko Suomi Alankomaiden Tiellä? Tässä blogissa seurataan Alankomaiden politiikkaa ja yhteiskunnallista kehitystä. Haluatko seurata Alankomaiden yhteiskuntaa ja politiikkaa? Seuraa sitten tätä WordPress.com -sivustoa

Alankomaiden politiikasta kiinnostuneet löytävät #AlankomaidenTiellä blogistani tuoreen tilannepäivityksen. Lupaan, että tähän näytelmään koukkuun jääville on tulevina kuukausina tulossa paljon kaikenlaista jännää koettavaa. 🍿 alankomaidentiella.wordpress.com

Onko Suomi Alankomaiden Tiellä? Tässä blogissa seurataan Alankomaiden politiikkaa ja yhteiskunnallista kehitystä. Haluatko seurata Alankomaiden yhteiskuntaa ja politiikkaa? Seuraa sitten tätä WordPress.com -sivustoa

Demokratia on kriisissä. Ehkä ei (vielä) Suomessa, mutta Alankomaissa se jo on. Perustin blogin, jossa avaan Alankomaiden politiikkaa ja yhteiskunnallista kehitystä ja seuraan valmistautumista lokakuun ennenaikaisiin vaaleihin. #demokratia #politiikka #Alankomaat alankomaidentiella.wordpress.com

Suomalainen monikulttuurisuus ennen, nyt ja tulevaisuudessa - Maanpuolustus-lehti Pasi Saukkonen: Yhdenvertaisuuden edistämisen lisäksi monikulttuuriseen Suomeen tarvitaan uudenlaista kansallista identiteettiä.

Puolustusmenoja on syytä kasvattaa. Mutta puolustuskyvyn tärkeimmän investoinnin edellyttämiä resursseja on vaikea laskea rahassa. Silti yhteenkuuluvuuden tunteeseen kannattaa panostaa. @orastynkkynen.vihreat.fi @veronikahonkasalo.bsky.social Lue lisää: www.maanpuolustus-lehti.fi/suomalainen-...

Grafiken visar raset: Färre experter som kommer till Finland Forskare: Regeringen skickar fel signaler • ”Kontraproduktivt.”

Onko Suomella varaa tämän hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan? Viime viikolla ilmestyi Hufvudstadsbladetissa haastatteluni aiheesta. #maahanmuutto www.hbl.fi/2025-05-31/a...

Vieraskynä | Suomeen töihin tulevien kotoutumista pitäisi tehostaa Kaupungit voisivat nykyistä järjestelmällisemmin helpottaa ulkomailta tulevien työntekijöiden asettautumista Suomeen.

Työperusteisesti Suomeen tulleiden kotoutumista kannattaa tukea. Asiallinen Vieraskynäkirjoitus Aurora Nissolta Hesarissa. #maahanmuutto #kotoutuminen www.hs.fi/paakirjoituk...

Maahanmuuttajien kotoutumis­palvelut siirtyivät kunnille – ”Helsingille tässä onnistuminen on kohtalonkysymys” 2000-luvulla työllisten määrän kasvu Helsingissä on perustunut lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisiin kuntalaisiin, sanoo johtava asiantuntija Taneli Kuusiholma.

Aiheesta lisää myös tämän viikon Suomen Kuvalehdessä. suomenkuvalehti.fi/paajutut/maa...

Suomen kunnista tuli vuodenvaihteessa kotoutumisen edistämisen ykköstoimijoita. Muutoksen merkitystä ja seurauksia ei vielä täysin ymmärretä. Riski on, ettei kotouttamisesta kohta vastaa kunnolla kukaan. Kirjoitin aiheesta blogiini: pasisaukkonen.wordpress.com/2025/02/23/k...

Vrt. pasisaukkonen.wordpress.com/2024/01/19/k...

Etnisesti ja kulttuurisesti moninainen Helsinki Helsingin väestö on etnisesti ja kulttuurisesti moninaista. Kaupungissa asuu monista maista Suomeen muuttaneita, ja Helsingissä puhutaan useita kieliä ja harjoitetaan monia uskontoja. Kaupungin histor...

Kirjoitus kytkeytyy aikaisemmin samalla sivustolla julkaistuun katsaukseen Suomeen muuttaneista Helsingissä ja kaupungin etnisestä ja kulttuurisesta moninaisuudesta. #monikulttuurisuus #vähemmistöt historia.hel.fi/fi/ilmiot/he...

Liikkuva ihminen, muuttuva Helsinki Sanotaan, että meillä on jossain juuret. Se on kaunis mielikuva mutta johtaa meitä samalla harhaan käsityksessämme ihmisyydestä. Ihmisenä olemiseen on aina liittynyt olennaisesti myös liikkeellä olo. ...

Liikkuva ihminen, muuttuva Helsinki -kirjoitukseni on julkaistu Helsingin kaupungin Historia Helsinki -sivustolla. #maahanmuutto #liikkuvuus #Helsinki #historia #kaupunkitieto historia.hel.fi/fi/ilmiot/he...

Siksi kaupunkien ja koko seudun on tärkeä seurata kehitystä keräämällä ja analysoimalla tietoa. Havaittuihin ongelmiin täytyy puolestaan puuttua tutkittuun tietoon perustuen.

Tämän dynaamisuuden ja erilaisuuden kanssa on opittava elämään ja toimimaan oikein. Kaupungin ja sen asukkaiden menestyksen kannalta on olennaista, että niin ulkomaalaistaustaiset kuin suomalaistaustaiset löytävät täällä oman paikkansa.

Ihmisiä muuttaa kaupunkiin ja kaupungista, niin suomalaistaustaisia kuin ulkomaalaistaustaisia, niin ulkomailta ja ulkomaille kuin muualta Suomesta ja muualle Suomeen. Väestö on etnisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja muuten kulttuurisesti moninaista.

Pääkaupunkiseudun kolmesta suuresta kaupungista on varsin lyhyessä ajassa tullut sellaisia, joita kansainvälisessä kirjallisuudessa on luonnehdittu termillä cities of migration. Muuttoliike määrittää vahvasti tällaisten kaupunkien luonnetta, identiteettiä ja toimintaa.

Maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvien määrä työmarkkinoilla on kasvanut nopeasti, vaikka määrä on vielä melko pieni. Erot suurimpien taustamaaryhmien välillä ovat pienempiä kuin Suomeen muuttaneiden tapauksessa, etenkin naisilla.

Suurimpien taustamaaryhmien välillä on isoja eroja. Hankalin tilanne on somalialais- ja irakilaistaustaisilla nuorilla miehillä, joista huolestuttavan monilta puuttuu perusasteen jälkeinen tutkinto. Kaikissa ryhmissä naisilla on miehiä korkeampi koulutustaso.

Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista suomalaistaustaisiin ikätovereihin verrattuna pienempi osa on korkeasti koulutettuja ja suurempi osa vaikka perusasteen jälkeistä tutkintoa. Naisten tilanne on molemmissa ryhmissä parempi kuin miesten.

Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä pääkaupunkiseudulla kasvaa nopeasti, ja yhä useampi heistä on työikäisiä. Somalialaistaustaiset ovat suurin taustamaaryhmä. Virolais- ja venäläistaustaisia olisi ulkomaisen syntyperän toisenlaisella määrittelyllä paljon enemmän.

Suomeen muuttaneiden tulotaso on alempi kuin suomalaistaustaisten. Erot taustamaaryhmien välillä ovat kuitenkin jälleen suuria. Miesten tulotaso on usein selvästi parempi kuin naisten. Intialaistaustaisista miehistä noin kaksi kolmasosaa kuului ylimpään tuloneljännekseen.

Joissain ammattiryhmissä Suomeen muuttaneiden osuus on hyvin suuri. Pääkaupunkiseudun siivoojista ja vastaavista noin kaksi kolmasosaa on maahanmuuttajia. Osuus on suuri myös rakennustyöntekijöistä sekä avustavista keittiö- ja ruokatyöntekijöistä.

Kaksi suurinta Suomeen muuttaneita pääkaupunkiseudulla työllistänyttä ammattiryhmää ovat erityisasiantuntijat ja monenlaisia työtehtäviä sisältävä palvelu- ja myyntityöntekijät. Maahanmuuttajien sijoittuminen ammattiryhmiin on viime vuosina vahvasti monipuolistunut.

Naisten osalta sijoittuminen työmarkkinoilla ei ole yhtä eriytynyttä. Somalialaistaustaisista työllisistä naisista reilusti yli puolet työskenteli 2022 sosiaali- ja terveysalalla. Myös intialaistaustaisista naisista suuri osa sijoittuu informaation ja viestinnän alalle.

Etenkin miesten osalta työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet. Virolaistaustaisista noin puolet työskenteli 2022 rakentamisen toimialalla. Somalialaistaustaisilla korostuu logistiikka, kiinalaistaustaisilla majoitus- ja ravitseminen ja intialaistaustaisista informaatio ja viestintä.

Etenkin majoitus- ja ravitsemistoiminnassa Suomeen muuttaneiden osuus alan työllisistä oli v. 2022 suuri, lähes 40 %. Osuus on merkittävä myös rakentamisen sekä hallinto- ja tukipalveluiden aloilla. Osuudet ovat pääkaupunkiseudulla selvästi suurempia kuin seudun ulkopuolisessa Suomessa.

Pääkaupunkiseudun Suomeen muuttaneista lähes joka viides työskentelee hallinto- ja tukipalveluissa, joihin kuuluu mm. siivous ja työvoiman vuokraus. Muita paljon työllistäviä toimialoja ovat rakentaminen, majoitus- ja ravitsemistoiminta, informaatio ja viestintä ja sotepalvelut.

Niillä, jotka asuvat Suomessa jo pidempään, on yleisesti ylipäätään parempi työllisyystilanne kuin vasta tulleilla. Kehitys on myönteistä etenkin naisilla, joista monet ovat alkuvaiheessa työvoiman ulkopuolella, sekä aluksi vaikeasti työllistyvissä ryhmissä.

Suomeen muuttaneiden keskuudessa miesten työllisyystilanne oli 2022 parempi kuin naisten. Miehistä myös suurempi osa toimi yrittäjänä. Intialaistaustaisten miesten työllisyys oli hyvin korkealla tasolla. Ero naisiin on aluksi suuri, mutta tasoittuu ajan myötä.

Suomeen muuttaneiden pääasiallinen toiminta vaihtelee suuresti taustamaittain. Niiden taustalla on puolestaan maahanmuuton erilaisia perusteita ja muuttajien taustoja. Työvoiman ulkopuolella on kotona lapsiaan hoitavia vanhempia, mutta myös Suomesta jo poistuneita henkilöitä.

Maahanmuuttajien työllisyystilanne on 2000-luvulla pääkaupunkiseudulla kohentunut, mutta on yhä heikompi kuin suomalaistaustaisilla. Taloudelliset suhdanteet keikuttavat maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla ja työllisyyslukuja muutenkin suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän.