Toni Selkälä

It would be quite something if a party that campaigned against everyone else suggesting that they seek to pull Georgia to war would pull Georgia to war by allowing Ukraine to use its airspace for military purposes. Or maybe they just fired all competent lawyers.

საქართველოს საგარეო საქმეთა სამინისტრო  შეშფოთებას გამოთქვამს რუსეთის მიერ სოხუმის აეროპორტის უკანონო ამოქმედებისა და ოკუპირებულ აფხაზეთის რეგიონში საჰაერო მიმოსვლის დაწყების გამო

When Russia opened direct flights to Sokhumi, Georgia's foreign ministry did refer to its sovereignty and territorial integrity in a statement. This is arguably even worse violation, as it uses the airspace to launch a military strike.
mfa.gov.ge/news/521294-...

This is an interesting international law development. Georgia has a full sovereignty of its airspace under Chicago Convention. If, as is likely, Ukraine did not ask for permission to use Georgian airspace for its military strikes, Georgia should notify Ukraine from violations of its sovereignty.

Uskoisin, että tämän ratkaisun seurauksena tulemme näkemään pian ensimmäiset tällaiset tapaukset unionin tuomioistuimen pöydällä. Niissä tullaan arvioimaan, mitä art. 69 tarkoitetaan. Pankit eivät tätä halua, koska Rantosin kuvaamin tavoin, nykymenettely on ollut niille kovin suopea.

Tämän valossa (jos siis tuomioistuin ratkaisuehdotuksen mukaisesti asian ratkaisee) suomalaisten pankkien tulee muuttaa käytäntöjään. Rahat tulee palauttaa ja viime kädessä tuomioistuinteitse vaatia rahoja takaisin, jos pankki esittää, että asiakas on menettänyt rahansa huolimattomuudellaan.

Kuvakaappaus päätöksestä tuomioistuimen infocuria-sivustolta. Kuvakaappauksessa lukee: "40. Päätöksellään asettaa välitöntä palautusta koskevan velvollisuuden keskeyttämiselle tiukat edellytykset unionin lainsäätäjä on pyrkinyt takaamaan, että tämä palautus pysyy sääntönä eikä muutu poikkeukseksi. Tämä mekanismi menettäisi vaikutuksensa, jos pelkkä maksupalveluntarjoajan tuomioistuimen ulkopuolella esittämä väite direktiivin 2015/2366 69 artiklan mukaisten velvollisuuksien laiminlyömisestä riittäisi keskeyttämään sen velvollisuuden välittömään palautukseen. Olisi myös vähintäänkin ristiriitaista, jos välitöntä palautusta koskevan velvollisuuden keskeyttämiseksi petostapauksessa vaadittaisiin perusteltujen epäilyjen olemassaoloa ja virallisen menettelyn vireillepanoa toimivaltaisessa kansallisessa viranomaisessa ja jos silloin, kun kyse on törkeästä huolimattomuudesta johtuvasta käyttäytymisestä tai laiminlyönnistä, tämä velvollisuus voitaisiin kuitenkin keskeyttää samoin vaikutuksin asettamatta mitään muita muotovaatimuksia."

Rantos myös toteaa, että mikäli pankit saisivat vain sanoa, etteivät maksa, koska epäilevät asiakkaan huolimattomuutta, koko korvausmekanismi menettäisi merkityksensä. Samalla erityismenettely petosten osalta olisi seuraamuksiltaan kevyempi kuin pelkkä pankin toteamus asiakkaan huolimattomuudesta.

Suomessakin paljon puhuttanut pankkien vastuu verkkohuijausten korvaamisesta on päätynyt myös unionin tuomioistuimen agendalle. Tässä julkisasiamies Rantos panee ranttaliksi ja sanoo, että pankkien tulee maksaa aina perusteetta lähtenyt maksu takaisin asiakkaalle, jollei ole syytä epäillä petosta.

The fact that online is the only space we would ever accept such contractual practices is telling. This isn't about innovation, pushing the boundaries, or providing next generation services. It is a simple contractual violation that is no different than its offline cousins.

The fact that nothing happens is just another testament of the acute enforcement gap in GDPR. Big tech can live in a la-la land of their own where nothing really matters and refer to a contract that actually governs all this that no one can find. And that's seemingly OK.

No matter the legal basis upon which Meta refers to for its right to process personal data, a contract that does not stipulate conditions cannot obviously have such conditions. If the user does not see the conditions that actually apply, they have not concluded a contract that Meta assumes.

Data protection adequacy for non-EU countries Discover the procedure that allows the European Commission to determine whether a country outside the EU offers an adequate level of data protection.

There is no data adequacy decision for transfers to Kenya (commission.europa.eu/law/law-topi...), even though it has been in the talks for a while (www.privacylaws.com/news/eu-comm...). Thus, the SCC between Meta and users ought to cover these transfers as well.

This SCC doesn't provide any safeguards to protect the use of your sensitive data. I am not entirely certain whether having such general document as your actual reference to clauses fulfils the criteria set for data transfers to third countries, let alone to onward transfers to, in this case, Kenya.

I am certain that there is somewhere a version where all this information is. It just cannot be found from Meta's own services. You can yourself see the document Meta refers to on its customer facing info site on SCCs at Facebook: www.facebook.com/help/5669946...

I looked at the standard contractual clause (SCC) used by Meta for the transfers of personal data. The version that Meta refers on its own website contains no provisions concerning the measures taken by data importer to secure the sensitive data. Nor does it tell to whom they do transfer the data.

Yhdyn muihin kirjoittajiin siinä, että tänä talvena pyörätiet ovat olleet oivassa kunnossa ja usein jopa yöllisen lumisataan jäljiltä aamulla ajokelpoiset. On ollut ilo polkea. Kiitos.

Väestönkehityksen osalta hallitus on kyllä tehnyt kaikkensa sen eteen, ettei niitä Ruotsin väestönkehityksen pelastajia eli maahanmuuttajia maahan tule. Talouden monipuolisuutta voisi myös ehkä kirittää yritystukien alasajo, mutta siihenkään ei ole hallitus lähtenyt. Ihan on itse kädet sidottu.

En epäile etteikö Timo tiedä bussien myymisestä paljonkin, kuten hän sivuillaan kertoo. Olisin kuitenkin hieman kriittinen sen suhteen tuleeko Timon bussinmyyntikokemuksen tuomita meidät kaikki muut käyttämään joukkoliikennettä, joka ei toimi?

Tällä hetkellä Turussa on ehkä sata metriä bussikaistaa ja niilläkin saa ajaa jos on kääntymässä risteyksestä. Tämä tarkoittaa, että kun ruuhka-aika saapuu, bussit myöhästyvät aina, koska tilaa on vain yksityisautoille. Nykyiset runkolinjat eivät ole muuttaneet tätä millään tavoin.

Turun päättäjät voivat valita mainiosti bussit, mutta sen tulee tarkoittaa sitä, että joukkoliikenteen tila varataan samalla tavoin busseille kuin sitä ollaan varaamassa raitiovaunuille. Vain siten bussien voidaan edes kuvitella olevan ajoissa ruuhka-aikaan.

Turun nykyiset runkolinjat eivät millään tavoin vähennä yksityisautoilun tilaa liikenteessä toisin kuin valinta raitiovaunujen puolesta tulisi tekemään. Ja siitä tässä on kyse. Yksikään bussien puolesta päättävä ei ole seissyt räntäsateessa lasten kanssa vartin myöhässä olevaa bussia odottamassa.

Tuntuu oudolta, että asia ei ole osa juttua. Mielestäni Vainion toimintaa tulee voida tarkastella hänen itsensä avoimesti ilmaisemien sidonnaisuuksien valossa. Busseja työkseen myyvä Timo ei halua raitiovaunuja Turkuun kertoisi myös aika paljon niistä syistä, miksi raitiovaunuja vastustetaan.

Föli kokeilisi nivelbusseja Turun ruuhkaisella runkolinjalla Nivelbussiin mahtuu noin 30 prosenttia enemmän matkustajia. Kokeilu alkaisi kevään aikana ja kestäisi vuoden 2029 kesään asti.

Turussa nivelbussien käyttöönotosta kokeiluluonteisesti yksittäiselle reitille uutisoitiin pari viikkoa sitten (yle.fi/a/74-20209147). Liikennöinnistä vastaa Nobina, jolle VDL on myynyt verrattain paljon busseja meillä ja muualla Pohjoismaissa.

Kuvakaappaus Timo Vainion kotisivuilta. Kuvassa on Vainio kuvattuna sinisissä suorissa housuissa, ja tummansinisessä pikkutakissa, jonka alta pilkottaa vaaleansininen kauluspaita. Jalassa Vainiolla on ruskeat kengät. Kuvan vieressä on teksti: "Kuka on Timo Vainio? Olen syntyperäinen turkulainen ja asunut Turussa koko ikäni. Nykyisin asun vaimoni kanssa keskustan tuntumassa Linnankadulla jokivarressa. Olen ammatiltani myyntipäällikkö ja työskentelen VDL Bus & Coach Finland Oy:ssä."

Vainio kertoo omilla kotisivuillaan (www.vainio.pro) olevansa töissä VDL Bus & Coach Finland Oy:ssä. Mielestäni olisi reilua Yleltä (ja muilta medioilta) kertoa myös asioista, jotka saattavat vaikuttaa lautakunnan jäsenten äänetyskäyttäytymiseen.

Turun raitiotielausunnosta tiukka äänestys joukkoliikennelautakunnassa Lautakunta hyväksyi raitiotiemyönteisen pohjaehdotuksen lukemin 7–6. Muutosehdotus olisi suhtautunut hankkeeseen kriittisemmin.

Tällaista äänestämistä tällä kertaa Turussa. Onneksi edes niukka voitto raitiotielle. Yle olisi voinut toki mainita jutussa, että vastaehdotuksen tehnyt Timo Vainio myy työkseen busseja, joita hän haluaa Turun käyttävän joukkoliikenneratkaisunsa pohjana.
yle.fi/a/74-20213658

Nykyisessä mallissa kuluttajan tulee tietää oikeuden sisällöstä jokaista tuomioistuinratkaisua myöden voidakseen turvata oikeutensa, mikä tekee hieman liian vaivattomaksi yrityksille vain aina lähtökohtaisesti sanoa "ei". Näin eittämättä suurin osa korvausvaatimuksista päättyy perusteettomasti.

Mielestäni unionin tulisi vahvistaa matkustajien oikeusturvaa asettamalle erillinen hallinnollinen seuraamusmaksu niille yhtiöille, jotka lähtökohtaisesti aina kieltäytyvät korvauksista, vaikka vastaava asia olisi jo tuomioistuimessa ratkaistu.

Tämä on monella tapaa ainoa järkevä päätös. Toivottavasti lentoyhtiöt oppivat, eivätkä lähtökohtaisesti jokaisen myöhästymisen kohdalla vetoa poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Itse olen ollut kaikkein yllättynein siitä, että eniten korvauksista kieltäytyvät muut kuin halpalentoyhtiöt.

Targeted Killing Cambridge Core - International Relations and International Organisations - Targeted Killing

Obviously not an expert like Dr. Knox, but I have found this book by Markus Gunneflo to be an illustrative example of how we came here: www.cambridge.org/core/books/t...

I am certainly no expert on this one, but weren't these arguments central for the likes of Barrès in France already in early 1900s, making a kind of Tönnies' Gemainschaft as the model for ur-French culture that was debased by metropoles and that was extended to people from the colonies?

But, I am certain I could produce much more with these models. I just don’t see the point because it adds nothing to our collective knowledge. I learn nothing, readers get nothing that they couldn’t get elsewhere…why do it? Simply to produce?