Maasta kerätyistä pulloista ja tölkeistä saadut pantit ovat veronalaista tuloa.
Ekonomisti Janne Kalluinen kommentoi Ylen haastattelussa 👇
yle.fi/a/74-20205171
#verotus #panttipullot #pullonpalautus
@jankall.bsky.social
Maasta kerätyistä pulloista ja tölkeistä saadut pantit ovat veronalaista tuloa.
Ekonomisti Janne Kalluinen kommentoi Ylen haastattelussa 👇
yle.fi/a/74-20205171
#verotus #panttipullot #pullonpalautus
@jankall.bsky.social
Kuvassa on merellä etenevä Eckerö Line -laiva, jota vedetään taivaalla lentävän vihreän akkukontin avulla kirkkaan sinisen taivaan ja meren ympäröimänä. ALT-tekstin laadinnassa hyödynnetty tekoälyä.
Meriliikenne EU:ssa otettiin ETS1-päästökaupan piiriin vaiheittain 2024 alkaen ja kuluvan vuoden alusta alkaen täysimääräisesti. #päästökauppa
Samaan aikaan Itämerellä:
#Länsirata oli politiikan ykköspuheenaiheita 2025. Samalla se on mittava julkistalouden hanke, jota rahoittaa paitsi valtio, myös kunnat. Entä 🇪🇺?
@taloustaito.bsky.social -blogissa esitän näkökulman, johon radan kannattajat ja vastustajatkin voivat yhtyä.
Linkki twiitissä alla.
www.taloustaito.fi/blogit/janne...
10.01.2026 13:18 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0
#Länsirata oli politiikan ykköspuheenaiheita 2025. Samalla se on mittava julkistalouden hanke, jota rahoittaa paitsi valtio, myös kunnat. Entä 🇪🇺?
@taloustaito.bsky.social -blogissa esitän näkökulman, johon radan kannattajat ja vastustajatkin voivat yhtyä.
Linkki twiitissä alla.
www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-...
Btw, kuviossa eräs työntekijälle ja -antajalle jaettu maksu dominoi keskituloisen palkansaajan verokiilaa ja on hieman suurempi kuin kaikki muut verot ja maksut yhteensä. 👀
Kuvan kaavio havainnollistaa verokiilan muodostumista 3 800 euron bruttopalkasta. Työnantajan kokonaiskustannus on 4 579 euroa, josta palkansaajalle maksettava nettopalkka on 2 729,53 euroa. Verokiila koostuu ennakonpidätyksistä, palkansaajan sosiaalivakuutusmaksuista sekä työnantajan vero- ja vakuutusmaksuista, kuten työeläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksuista. ALT-tekstin laadinnassa on hyödynnetty tekoälyä.
Vuoden viimeisimpiä työsuorituksia nettisivujen päivitysten muodossa. Työkustannuksen jakautuminen nettopalkkaan & työn #verokiila 'an.
Kuvioiden uusiminen tekoälyn avustuksella otti aikansa, (vanha visueditori tuli tiensä päähän) mutta palkitsi! Ohessa uusi kuvio + linkki.
Voivatko maksukortit vaikuttaa edullisemman (pika-)ruuan hinnoitteluun/kysyntään, on myös kiinnostava kysymys.
Kirjoitin @taloustaito.bsky.social -blogiin ko. veroeduista lokakuussa. Samoja havaintoja kuin HS:n jutussa, mutta ilman maksumuuria 😊
www.taloustaito.fi/blogit/janne...
Kun maksukorteilla voi maksaa ruokansa edun minimirajalta (8,8€ v. 2026), se soveltuu mainiosti esim. hampurilaisaterian, pizzan tai 30cm leivän maksamiseen, ja eturahaa säästyy. Entä terveys?🍔🍕
Onko "parempi" ei-pikaruokakaan aina niin terveellistä, on toki oma kysymyksensä.
Hyvä juttu lounasedusta. Välillä on tullut pohdittua, voisiko paperisten setelien korvautuminen maksukorteilla (joilla voi maksaa ruuastaan tarkemmin haluamansa summan) kannustaa lounasravintoloita hintakilpailuun. Noh, sitä odotellessa... 🧵
www.hs.fi/visio/art-20...
Pylväsdiagrammi, joka esittää Suomen tieliikenteen liikennesuoritteen kehitystä vuosilta 1980–2024. Siniset pylväät kuvaavat kaikkien autojen ajosuoritetta vanhan laskentatavan mukaan vuoteen 2015 asti (vasen pystyakseli), ja punaiset pylväät uuden laskentatavan mukaan vuodesta 2016 eteenpäin (oikea pystyakseli). Liikennesuorite kasvaa lähes yhtäjaksoisesti 1980-luvulta 2010-luvun puoliväliin ja saavuttaa huipun noin 55 miljardissa ajokilometrissä vuonna 2014–2015. Vuonna 2016 näkyy selvä tasohyppy alaspäin laskentatavan muutoksen vuoksi. Pandemian alussa 2020 ajosuorite laskee selvästi, eikä sen jälkeen ole tapahtunut täyttä palautumista pandemiaa edeltäneelle tasolle, vaan liikennesuorite on jäänyt pysyvästi alemmaksi 2020-luvulla. ALT-tekstin laadinnassa hyödynnetty tekoälyä.
Tieliikenteen liikennesuoritteet kasvoivat 1980-luvulta 2010-luvulle, jolloin kasvu alkoi vähitellen hiipua. Suoritteissa dippi pandemian alkuvuosina, ja lasku jatkunut siitäkin.
Kenties myös yksi selitys autojen ensirekisteröintien vähenemiseen?
(Huom. mittaustavan muutos 2016-)
Kuvion datan lähde: pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/...
22.12.2025 08:18 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0
Pylväsdiagrammi, joka esittää Suomen tieliikenteen liikennesuoritteen kehitystä vuosilta 1980–2024. Siniset pylväät kuvaavat kaikkien autojen ajosuoritetta vanhan laskentatavan mukaan vuoteen 2015 asti (vasen pystyakseli), ja punaiset pylväät uuden laskentatavan mukaan vuodesta 2016 eteenpäin (oikea pystyakseli). Liikennesuorite kasvaa lähes yhtäjaksoisesti 1980-luvulta 2010-luvun puoliväliin ja saavuttaa huipun noin 55 miljardissa ajokilometrissä vuonna 2014–2015. Vuonna 2016 näkyy selvä tasohyppy alaspäin laskentatavan muutoksen vuoksi. Pandemian alussa 2020 ajosuorite laskee selvästi, eikä sen jälkeen ole tapahtunut täyttä palautumista pandemiaa edeltäneelle tasolle, vaan liikennesuorite on jäänyt pysyvästi alemmaksi 2020-luvulla. ALT-tekstin laadinnassa hyödynnetty tekoälyä.
Tieliikenteen liikennesuoritteet kasvoivat 1980-luvulta 2010-luvulle, jolloin kasvu alkoi vähitellen hiipua. Suoritteissa dippi pandemian alkuvuosina, ja lasku jatkunut siitäkin.
Kenties myös yksi selitys autojen ensirekisteröintien vähenemiseen?
(Huom. mittaustavan muutos 2016-)
Lauantailukemista. Vieraskolumnistimme Elias Erämaja ja tiukkaa tekstiä kotihoidon tuesta 👇
www.talouselama.fi/uutiset/a/c1...
Tänäänkin ajankohtainen ⬇️
19.12.2025 10:06 — 👍 1 🔁 1 💬 0 📌 0
Viivakaavio esittää eläkkeensaajien veroasteen kehitystä vuosina 2010–2026 kuudella eri kuukausieläkkeen tasolla. Vuonna 2025–2026 veroaste nousee tai pysyy lähes ennallaan kaikilla tasoilla. Suurimmalla eläkkeellä (6041 €/kk) veroaste kohoaa 37,2 prosentista 37,6 prosenttiin. Eläkkeellä 3356 €/kk veroaste laskee hieman 27,2 prosentista 26,9 prosenttiin. Eläkkeellä 2685 €/kk veroaste laskee 22,7 prosentista 22,6 prosenttiin. Eläkkeellä 2014 €/kk veroaste pysyy 17,7 prosentissa. Eläkkeellä 1490 €/kk veroaste pysyy 9,8 prosentissa. Pienimmällä eläkkeellä (1154 €/kk) veroaste laskee 0,3 prosentista 0,1 prosenttiin. ALT-tekstin luomisessa hyödynnetty tekoälyä.
Pylväskaavio kuvaa keskituloisen eläkkeensaajan bruttoeläkkeen ja ostovoiman vuosimuutoksia vuosina 2011–2026. Vuosina 2022–2026 kehitys vaihtelee voimakkaasti. Vuonna 2022 bruttoeläke kasvoi 2,3 prosenttia, mutta ostovoima heikkeni selvästi 3,9 prosenttia. Vuonna 2023 bruttoeläke kasvoi poikkeuksellisen paljon, 6,8 prosenttia, ja ostovoima kasvoi maltillisesti 0,4 prosenttia. Vuonna 2024 bruttoeläke kasvoi 5,7 prosenttia ja ostovoima vahvistui selvästi 4,6 prosenttia. Vuonna 2025 bruttoeläkkeen kasvu hidastui 1,3 prosenttiin ja ostovoima kasvoi 1,0 prosenttia. Vuonna 2026 bruttoeläke kasvaa 0,9 prosenttia ja ostovoima heikkenee hieman, arviolta 0,2 prosenttia. ALT-tekstin luomisessa hyödynnetty tekoälyä.
Taulukko esittää esimerkkieläkkeensaajien ostovoiman muutoksen vuosien 2025 ja 2026 välillä. Vuonna 2026 ostovoima heikkenee lähes kaikilla tarkastelluilla kuukausieläkkeen tasoilla verrattuna vuoteen 2025. Pienimmällä bruttoeläkkeellä (986 €/kk) ostovoima laskee 0,7 prosenttia eli 7 euroa kuukaudessa. Eläkkeillä 1154 ja 1490 euroa kuukaudessa ostovoima heikkenee 0,3 prosenttia, noin 4 euroa kuukaudessa. Eläkkeellä 2014 ja 2685 euroa kuukaudessa lasku on 0,2 prosenttia, noin 4–5 euroa kuukaudessa. Eläkkeellä 3356 euroa kuukaudessa ostovoima pysyy ennallaan. Suurimmalla eläkkeellä (6041 €/kk) ostovoima heikkenee eniten, 1,0 prosenttia eli 36 euroa kuukaudessa. ALT-tekstin laadinnassa hyödynnetty tekoälyä.
Eläkkeensaajan ostovoima 2026 hienoisessa laskussa: inflaationäkymä on vaimeahko, mutta indeksikorotukset vielä vaimeampia. Valtaosalla verotus pysyy suunnilleen ennallaan, pienellä osalla kiristyy hieman.
Eläkkeensaajan ostovoimakatsaus julki, linkki twiitissä alla ⬇️
Taulukon data: pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/...
17.12.2025 08:33 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0
Taulukko esitti kasvihuonekaasupäästöt Suomessa vuosina 2014 ja 2024, yksikkönä tuhatta tonnia CO₂-ekvivalenttia (GWP AR5). Kokonaispäästöt ilman LULUCF-sektoria olivat 58727 tuhatta tonnia CO₂-ekv. vuonna 2014 ja 39125 tuhatta tonnia CO₂-ekv. vuonna 2024. LULUCF-sektori mukaan lukien päästöt olivat 32626 tuhatta tonnia CO₂-ekv. vuonna 2014 ja 48967 tuhatta tonnia CO₂-ekv. vuonna 2024. Energiasektorin päästöt laskivat 44127:stä 26662:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. Energiateollisuuden päästöt vähenivät 20847:stä 8365:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv., teollisuuden ja rakentamisen polttoperäiset päästöt 7029:stä 4845:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. ja kotimaan liikenteen päästöt 10840:stä 9631:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. Teollisuusprosessien ja tuotteiden käytön päästöt laskivat 5599:stä 4561:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. ja maatalouden päästöt 6560:stä 6233:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. LULUCF-sektori oli nettonielu molempina vuosina, mutta nielu heikkeni −26101:stä −9842:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. Metsämaan hiilinielu pieneni merkittävästi −35876:sta −145:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. Viljelysmaan päästöt kasvoivat 7993:sta 8436:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv. Jätteiden käsittelyn päästöt laskivat 2386:sta 1626:een tuhanteen tonniin CO₂-ekv.
Metsämaa oli melkoinen nettonielu 2014 ja oli nippanappa vielä 2024:kin.
Toki hyvä, että etumerkki oli miinus vielä 2024 ja että maankäyttösektorin ulkopuoliset päästöt ovat laskeneet vauhdilla. Maankäyttösektorin ja metsien nettopäästöjen trendistä on kuitenkin hankala sanoa samaa.
Eli tämä arvio ei ole kohdillaan? Tuo kuvakaappauksen kommentti ei ollut poliitikon suusta (vaan US:n jutussa oli haastattelussa Destian strategisista liikennejärjestelmistä vastaava johtaja, professori Jorma Mäntynen).
15.12.2025 10:19 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0Onko tuo arvio "parin miljardin" rantaradan korjaustarpeesta sinusta kohdillaan vai ei?
15.12.2025 06:54 — 👍 0 🔁 0 💬 1 📌 0
#Päästökauppa :n ( #ETS2) lykkääntyminen vuodelle 2028 on tekemässä miltei puolen miljardin loven vuoden 2027 budjettiin.
Saa nähdä, lykkääntyykö #ammattidiesel in käyttöönottovuosi niin ikään - sen kun oli määrä tulla voimaan ETS2:n yhteydessä 2027.
www.kauppalehti.fi/uutiset/a/7d...
Uutinen (€): www.uusisuomi.fi/uutiset/a/e3...
11.12.2025 13:29 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0
Teksti uutisesta, jossa Destian strategisista liikennejärjestelmistä vastaava johtaja, professori Jorma Mäntynen kommentoi Länsirata-hanketta seuraavasti: ”Länsiradan rakentamisen vaihtoehto ei ole se, että ei tehdä mitään. Jos oikorataa ei tehdä, nykyisen rantaradan korjaamiseen joudutaan helposti laittamaan pari miljardia. Tämä unohtuu monilta.”
Jos näin on ja rantaradan korjaamiseen päädyttäisiin, suostuisivatkohan kunnat osallistumaan sen korjauskustannuksiin fiftyfifty-jaolla (kuten länsiradan kohdalla on laita)? #valtiontalous #kuntatalous
11.12.2025 13:29 — 👍 0 🔁 0 💬 2 📌 0
Taulukko esittää palkansaajan marginaaliveroprosentteja Suomessa ja Ruotsissa eri vuositulotasolla. Vasemmassa osassa tulotasot ovat 5 000–75 000 €, oikeassa osassa 80 000–150 000 €. Pienillä tuloilla Suomen marginaalivero on selvästi Ruotsia matalampi (esim. 5 000 €: Suomi 8,2 %, Ruotsi 12,3 %). Noin 25 000 €:n kohdalla Suomen marginaalivero ohittaa Ruotsin (Suomi 33,4 %, Ruotsi 25,7 %). Ero kasvaa tulojen noustessa ja on suurimmillaan 40 000 euron kohdalla: Suomessa marginaalivero 47,7 %, Ruotsissa 25,7 %, eli eroa 22,0 prosenttiyksikköä. Tämän jälkeen ero alkaa pienentyä ja 60 000 €:n jälkeen maiden marginaaliverot lähentyvät. 70 000 €:sta ylöspäin Suomen marginaalivero on noin 52,3 % ja Ruotsin noin 53,7 %, jolloin Ruotsin marginaalivero on hieman korkeampi (−1,4 prosenttiyksikköä). Taulukko näyttää eron jokaisella tulotasolla prosenttiyksikköinä.
🇸🇪:in nähden palkansaajan #marginaalivero vuonna 2026 on 🇫🇮:ssa matalampi hyvin pienillä sekä suur(ehko)illa tulotasoilla. Keskituloisilla marginaalit ovat 🇫🇮:ssa selvästi korkeammat.
@veronmaksajat.bsky.social Kv. palkkaverovertailu 2025:
www.veronmaksajat.fi/medialle/leh...
Varmaan on niin, että tulonsaajien ylin 1 % ei jakaudu ihan tasaisesti kaikkiin Suomen kuntiin. Mutta joka tapauksessa, ainakin jotain hyvää kuntien talouteen yleisellä tasolla 🙂
09.12.2025 13:49 — 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0Asiaa voisi kommentoida monestakin näkökulmasta, mutta mainittakoon ainakin tämä: marginaaliverojen alentamista (toteutettuna valtion tuloveroasteikon muutoksilla) ensi vuodesta alkaen on mukava uutinen kunnille, joiden veropohja vahvistuisi täten "itsekseen". @minnapunakallio.bsky.social
09.12.2025 12:09 — 👍 1 🔁 0 💬 1 📌 0
Tuoreen tutkimuksen mukaan suurituloisten palkansaajien raportoimat tulot reagoivat selvästi tuloverotuksen ylimmässä marginaaliveroprosentissa tapahtuviin muutoksiin. Lue lisää: vatt.fi/-/tutkimus-h...
09.12.2025 05:50 — 👍 6 🔁 4 💬 0 📌 1Kai tuokin on tapa sanoa "kiva kun kävit" 😄 Vähän pyöräytin silmiäni kun tuo kyseinen otsikko tuli vastaan...
05.12.2025 14:10 — 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0
