Vera Mikkilä

Suomen Akatemia muuttaa Kansallisarkiston taloon sen peruskorjauksen jälkeen. Vaikka nykyisissä tiloissamme ei ole mitään vikaa, odotan innolla uutta aikaa. Hienon ympäristön lisäksi on hauskaa päästä samoihin tiloihin useiden muiden virastojen tyyppien kanssa.

Tää oli pelialan firma.

Just tämä. Juuri kuulin harjoittelupaikasta, johon valittiin henkilö, jolla vuosikausien työkokemus alalta. Ei tässä systeemissä voi nuori pärjätä.

Kyllä, tasapainoa tarvitaan myös tuohon suuntaan. Erikoista silti on se, että naisvaltaisillakin aloilla mitä ylemmäs uraportailla mennään, sen enemmän niitä miehiä alkaa olla. En nyt muista terveystieteitä, mutta yleisenä huomiona.

Representaation puute ainakin. Syitä on tietenkin monia, mutta jos kaikki tietämäsi taksonomian tutkijat ovat eri sukupuolta kuin itse olet, saattaa koko ala tuntua joillekin muille tarkoitetulta. Ei varmaan kovin tiedostettua. Mutta en ole aiheen asiantuntija, tää on mutuilua.

Akatemiassa STEM-alojen lasikatot näkyvät selvästi. Mitä ylemmäs uravaiheessa edetään, sen vähemmän naisia hakijoina. Kehitys on kestämättömän hidasta. Siksi olemme ottaneet nyt järeämmän otteen edellytyksiimme. Emme voi ratkaista koko ongelmaa, mutta käytämme sitä ohjausvoimaa, joka meillä on.

Tasa-arvo | Asiantuntija: Miehiä suosiva kulttuuri vähentää yhä naisten hakeutumista luonnontieteisiin Esimerkiksi Tanskassa ja Virossa noin puolet luonnontieteen ja tekniikan aloilla työskentelevistä on naisia. Suomi laahaa alle kolmanneksen osuudellaan EU-maiden viimeisenä.

Suomessa on surkean vähän naisia luonnontieteen ja tekniikan aloilla. Tämä näkyy myös tieteessä.

Me Akatemiassa edellytämme, että hakija kuvaa hakemuksessaan, miten hankkeessa edistetään tasa-arvoa. Miten esim. rekrytoinneissa ja tutkimusryhmän rooleissa pyritään purkamaan sukupuolittuneisuutta?

Koulutusta ja testausta on luvassa meille kaikille ennen h-hetkeä. Tutkimuspalveluiden kanssa on jo työpajailtu.

Tämä on aika iso juttu meille, varmasti myös hakijoille. Teemme kovasti töitä, jotta järjestelmä tukisi sujuvaa hakemista, arviointia ja päätöksentekoa.

Stay tuned!

Hae avustuksia

Syksyllä 2027 jätämme jäähyväiset tutulle SARAlle, kun Akatemia siirtyy valtionavustusten yhteiseen tietojärjestelmään, kavereiden kesken VA-digiin. Teemme parhaillaan @valtiokonttori.bsky.social n kanssa kiivasta kehitystyötä, jotta Akatemian hakujen erityistarpeet täytetään.

Haeavustuksia.fi

Voi, kauhuun ei toivottavasti ole syytä. Rahan määrä ei ole Akatemian omissa käsissä, mutta kaikki muut mainitsemasi asiat voit tuoda esille kyselyssä. Vastauksilla on oikeasti väliä.

Erinomainen ja vaikea kysymys. Tähän asti ei, koska on ajateltu vastuun hankkeista olevan organisaation ja Akatemian yhteistä. Vastuu päätutkijan palkasta on työnantajalla. Tiedämme yliopistojen tiukan tilanteen, mutta palkanmaksun ulkoistaminen vaatisi meiltä valtavia summia.

Vastaa kyselyyn!

Akatemiahanke uudistuu!

Suomen Akatemian peruskallio, akatemiahankerahoitus, kaipaa uudistamista. Tähtäämme rahoitusmuotoon, joka löytää nykyistä paremmin uudet, rohkeat avaukset. Myös hankkeelle myönnettävä rahoitus ja kauden pituus ovat tarkastelussa.

Mitä mieltä sinä olet? Vastaa kyselyyn ⬇️

Joo, ei @jihukkinen.bsky.social sitä tavoiteltavana asiana pitänyt. Totesi vain, että kriiseistä seuraa tällaista.

Kaikenlaista muutakin sanottiin, en ehtinyt kirjata, kun piti keskittyä kuuntelemaan. Tässä iässä ei enää multitaskaus onnistu kuten ennen 😊

Kiitos Tiedeakatemia ja kaikki puhujat! Nyt kahvia ☕️

Yleisöstä Kari Raivio palaa Hukkisen ajatukseen proffien visiitistä hallintoon. Hän vie ajatuksen eteenpäin: Miksei hallintoon palkata enempää tutkijakoulutettuja ihmisiä? Miksei ministeriöissä ole nykyistä enempää tohtoreita?

Jos (ei vaan kun!) kriisejä tulee ja paljon, on väistämätöntä, että tutkimus valjastetaan nykyistä enemmän pikaisiin yhteiskunnan tarpeisiin, sanoo @jihukkinen.bsky.social. Jos proffia tarvitaan kriisityöryhmiin, he menevät, ei siinä ole vaihtoehtoja.

@jihukkinen.bsky.social kehuu Yhdysvalloissa (ennen!) harrastettua tapaa, jossa akateemisen maailman proffat siirtyvät määräaikaisesti hallintoon ja takaisin. Kaikki oppivat, kun tutkimuksen ja päätöksenteon ammattitaito yhdistyy. ”Raikas idea!”, sanoo ministeri.

Nyt on vuorossa, kuten nykyisin kaikissa tutkimusta koskevissa keskusteluissa, parlamentaarisen TK-rahoitussovun ja -lain kehuminen. (Ihan syystäkin, don’t get me wrong.) Ministeri äänessä.

Huono tulevaisuus on sellainen, jossa vain reagoidaan eteen tuleviin kriiseihin, sanoo @jihukkinen.bsky.social. Meidän pitää ryhtyä luomaan nyt rakenteita ja resilienssiä 10-20 vuoden kuluttua väistämättä tulevia ympäristökriisejä varten.

Martikainen muistuttaa, että maailma muuttuu kriisien kautta. Ja se muuttuu niin nopeasti, että tarvitaan monitieteistä yhteistyötä. Hän nostaa esille tutkijoiden pätkätöiden aiheuttaman riskin riippumattomuudelle ja tieteen vapaudelle. Pitkäaikainen vakaa rahoitus on tärkeää.

Mitä opimme, kysyy Kuosmanen. Onko koronakriisin jälkeen tehty kunnon analyysia, vastaa @csalmivalli.bsky.social. Emme opi, jos emme analysoi. Ministeri Talvitie jatkaa nostamalla esiin erityisesti huolen lapsiin ja nuoriin kohdistuneista vaikutuksista. Entä kulttuuri, etätyö, paikallistalous?

@jihukkinen.bsky.social sanoo, että elämme kuvitelmassa, että koronakriisi oli poikkeuksellinen eikä sellaista enää tule. Ympäristötutkijana hän ennustaa lukuisia, jatkuvasti ilmaantuvia komplekseja kriisejä. Näihin pitää päätöksentekojärjestelmän varautua.

Ministeri Talvitie aloittaa kehumalla suomalaisia rakenteita, jotka edistävät tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa. Hän toteaa silti, että yhteiskunnan nopeat muutokset haastavat.

Seuraavaksi Tiedeakatemian illassa tieteelle tarjolla arvovaltainen paneeli. Mukana ministeri Mari-Leena Talvitie, Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen, @jihukkinen.bsky.social, @csalmivalli.bsky.social, moderaattorina Jaakko Kuosmanen.

Salmivalli korostaa jatkuvaa vuorovaikutusta päättäjien ja tutkijoiden välillä. Vuorovaikutuksen rakenteita tulee kehittää edelleen. (STN ja lipparit mainittu!)

Koronakriisi teki näkyväksi sen, että tutkittu tieto on yleensä vajavaista, ristiriitaista, alustavaa. Kriisin aikana luotiin uusia tapoja saada olemassa oleva tieto nopeasti päättäjien tietoon. Entäpä sen hyödyntäminen? On mahdotonta arvioida tutkitun tiedon todellista roolia tehdyissä päätöksissä.

@csalmivalli.bsky.social palaa omassa puheenvuorossaan koronakriisiin. Hän muistuttaa, että jotta tutkittua tietoa voidaan hyödyntää, pitää 1) tietoa olla 2) sen olla päättäjän tiedossa ja 3) päättäjän hyödyntää sitä. Helppoa? Ei tosiaan ole. Korona-aika oli epävarmuutta ja kiirettä täynnä.

Hukkinen kertoo omista kokemuksistaan tutkijana vaikuttamassa päätöksentekoon. Suruja ja iloja on riittänyt. (Aika hurjiakin juttuja!) Usein kuitenkin suruistakin lopulta koitunut jotain hyvää ja merkityksellistä.

Nerokkainta päättäjältä on tilata lisää tutkimusta, sanoo Hukkinen. Rahoitettu tutkija on onnellinen tutkija ja usein siksi hiljaa. Päätöksiä voidaan lykätä ja samalla näyttää tiedettä arvostavalta. Tästä on esimerkkejä ihan lähiajoilta.

Seuraavaksi lauteilla on @jihukkinen.bsky.social. Hän muistuttaa tieteen ja päätöksenteon maailmojen perustavaa laatua olevista eroista. Molemmat ovat tavallaan toisistaan riippuvaisia (rahoitus, uskottavuus).