Kirjoitin ajatuksia alijäämämenettelystä ja mitä se Suomelle tarkoittaa.
Vuoden alusta finanssipolitiikan valvontatehtävät siirtyvät meiltä @vtv.fi Talouspolitiikan arviointineuvostolle @finnishepc.bsky.social.
Onnea ja menestystä tärkeän ja vaativan tehtävän hoitamiseen!
V60 👌
21.09.2025 09:43 — 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0
Jännä että keskustelu kiteytyy "velkajarruun" (=40% pitkän aikaväli velkatavoite).
Luonnoksessa "velkajarrua" ei koske minkäänlainen seuranta tai korjausmekanismi.
➡️ Kuollut kirjain
Tehtiin rekistetidatan perusteella katsaus työttömien osa-aikatyöhön suojaosien poiston jälkeen. Osa-aikatöitä tekevien osuus on laskenut muutaman prosenttiyksikön, mutta se on selvästi korkeammalla kuin ennen suojaosien käyttöönottoa.
Lue lisää alta 👇
@vatt-tutkimus.bsky.social @sustageable.fi
Täsmennys: raportissa ehdotetaan keston pidennystä, ei tasoltaan korkeampaa työttömyysturvaa
02.09.2025 07:23 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0
Yksi tapa tuoda finanssipolitiikka paremmin suhdanteeseen sopivaksi olisi sitoa se työttömyyden tasoon.
Korkea työttömyys ➡️ korkeampi työttömyysturva
Tutkijat ehdottivat tätä vuonna 2021
julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ha...
Lisää keskustelua kaipaisi
🔹Poikkeuslausekkeen rooli kansallisissa fipo-säännöissä
🔹Fipo-sääntöihin liittyvän valvontatoiminnon järjestäminen
Hyvä että fipo-sääntöihin tartutaan myös mediassa pelkkää velkajarrua syvemmälle 👏 @uusijuttu.fi
Velkaantumisen hillintään tarvittaisiin laajaa poliittista yhteisymmärrystä. Väittely velkajarrusta on sivuraiteilla.
www.uusijuttu.fi/juttu/sFiNV9...
Brunnermaier avaa hyvin sitä (ja vähän muutakin), mitä safe asset -status tarkoittaa ja mitä seurauksia sillä on statuksen omaavalle valtiolle.
youtu.be/FOM42ZJ9BrM?...
Tässä hyvä esimerkki siitä mihin tekoäly pystyy, ja mihin se ei pysty.
Mallit opetetaan datan avulla, ja tämä data rajoittaa sitä, kuinka "älykkäitä" mallit lopulta ovat.
youtu.be/mPUGh0qAqWA?...
Rodrik et al have review some cases here drodrik.scholar.harvard.edu/sites/schola...
09.05.2025 15:11 — 👍 2 🔁 0 💬 1 📌 0
Nordic equality ≠ big taxes.
This paper finds ~2/3 of the US–Nordic income gap comes from wage compression via highly coordinated collective bargaining: low skill premiums & narrow pay scales, not redistribution, keep Gini ~0.27 vs 0.39.
Lesson: focus wage‑setting.
www.nber.org/papers/w33444
Kuten myös tämä www.nber.org/papers/w16311
30.04.2025 12:33 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0Klassikko!
30.04.2025 12:32 — 👍 1 🔁 0 💬 2 📌 0
Rodrik kiteyttää:
I don’t think any government can systematically pick winners. But neither can the private sector. Successful industrial policy is not about picking winners, it’s about letting the losers go.
Dani Rodrik: doing industrial policy right - giftarticle.ft.com/giftarticle/...
Verotutkimuksen huippuyksikön blogi tiivistää mitä tiedetään verotuksen vaikutuksesta talouskasvuun.
verotutkimus.fi/verotus-ja-t...
Kuva lähde www.aeaweb.org/articles?id=...
27.04.2025 18:28 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0
Tutkimusten mukaan sopeutus heikentää talouden aktiviteettiä enemmän lasku- kuin noususuhdanteessa (-1.8 vs -0.8, kts. kuva).
Sopeutus myös heikossa suhdanteessa välillä perusteltua pitkän ajan velkakestävyyden näkökulmasta.
Hienoa että fipo-kertoimista keskustellaan!
yle.fi/a/74-20156339
Median talouskeskustelu on väsynyttä setäilyä. ...Median pitäisi kaivaa esiin nuoria vihaisia tohtoreita.
Spot on!💥
Media | Talouden siksakki haastaa median selittäjäsedät
www.hs.fi/paakirjoituk...
Väsäsin pikaisen (lyhyen!) blogin Valtion eläkerahaston varojen käyttämisestä velkasuhteen taittamiseen.
24.04.2025 09:31 — 👍 51 🔁 17 💬 3 📌 3
Tuo tel-ylijäämiin liittyvä virta-varanto-korjaus (sfa) oli kaiketi ihan perusteltu. Totta kai vielä voisi miettiä pidemmälle mitä kaikkia eriä otetaan tuossa sfa-korjauksessa huomioon.
Tätä pohdimme www.vtv.fi/julkaisut/ju...
Julkisyhteisöjen EDP-velka kasvoi ennakkotietojen mukaan noin 15,2 miljardilla eurolla vuonna 2024. Velkaa oli vuoden lopussa 226,7 miljardia. Velan suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 82,1 prosenttiin. Myös julkisyhteisöjen alijäämä syveni ja oli 12,2 miljardia vuonna 2024. stat.fi/julkaisu/cm1...
22.04.2025 05:10 — 👍 3 🔁 2 💬 0 📌 0
8/ 🔑 Yhteenveto: Kapea luottamusväli voi olla illuusio.
Merkkirajoitteisessa mallissa tämän huomionti on erityisen tärkeää koska siinä ei identifioida yhtä mallia.
7/ ✏️ Parhaat käytännöt:
• Käytä riittävästi taloustieteellisesti perusteltuja merkki‑ ja nollarajoituksia (ja narratiivisia, jos mahdollista).
• Näytä aina koko impulssivasteet, jotta lukija näkee, mitä todella on identifioitu – ja mitä ei.
6/ 🤔 IMF-tutkimuksessa ei koskaan näytetä koko impulssivastejoukkoa kaikille malleille tai yhteistä uskottavuusaluetta.
Emme siis tiedä, kuinka suppea tai laaja epävarmuus todellisuudessa on.
5/ 🔍 Havainnollistus tutkimuksesta Arias et al. (2025)
Kevyen harmaat viivat kuvaavat kokonaisuudessaan yhteisen 68 %‑uskottavuusjoukon.
Nämä ovat paljon leveämmät kuin vertailutapauksessa, jossa katsotaan vain luottamusvälejä vain muuttuja-vuosi-tasolla.
www.philadelphiafed.org/the-economy/...
4/ 🛑 Päätuloksissa näytetään 68 % luottamusvälit "mediaanin" ympärillä.
🚫Tämä käytäntö on virheellinen eikä kuvasta kaikkea mallinnukseen liittyvää epävarmuutta.
Merkkirajoitteisessa mallissa *kaikki hyväksytyt mallit* ovat yhtä hyviä ja ne tulisi raportoida tuloksissa.
Esimerkki❕️👇
3/ 📊 IMF:n tutkimus asettaa vain muutamia merkkirajoitteita.
Usein merkkirajoitteiden lisäksi halutaan asettaa muitakin rajoitteita. Tällöin on helpompi saavuttaa luotettavampia tuloksia (uskottava identifikaatio).
Tutkimuksen merkkirajoitteet eivät täytä tuoreimman kirjallisuuden vaatimuksia.
2/ 🚨 Menetelmänä merkkirajoitteinen SVAR-malli.
Ideana on supistaa rakenteellisten mallien joukkoa, jotka täyttävät (talousteoriasta johdetut) merkkirajoitteet.
Esim. kysyntäshokki ➡️ bkt, hinnat ja verotulot nousevat.
Mitä vähemmän rajoituksia ➡️ sitä enemmän malleja ("heikko identifikaatio")
1/ 💭Mielenkiintoinen tutkimus, mutta en ole vielä täysin vakuuttunut.
🔨Miksi tutkimus epäilyttää menetelmällisesti? 👇
(Muutama tekninen nosto)
