@kauriaeetu.bsky.social
Pääekonomisti KOVA ry:ssä, KTT. Talous ja tutkimus sekä tilastot ja käppyrät kiinnostavat. Mielipiteet omia.
Kuntarahoituksen vuoden viimeinen suhdanne- ja kuntatalousennuste julkaistu. 2025 on ollut kunnissa odotuksia vahvempi, mutta koko taloudessa heikko. Onneksi merkkejä paremmasta jo on.
🇫🇮 bkt-ennusteemme:
2025 +0,3%
2026 +1,5%
2027 +2,0%
Lue lisää 👇
www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaisk...
2/2 T&K-menot olivat 8,9 miljardia euroa ja mitattuna euroa per capita EU-maiden 7. korkeimmat (1 590 €). Täytyy myöntää, että hämmästyin hieman näitä tilastoja, kun peilasin niitä aiheesta käytävään julkiseen keskusteluun.
ec.europa.eu/eurostat/en/...
1/2 Suomen T&K-menot olivat vuonna 2024 EU-maiden 4. korkeimmat, 3,2 % BKT:stä, ja yhteensä 8,9 miljardia euroa. Osuudesta 2,2 %-yks. tuli yksityiseltä sektorilta (4. eniten), 0,2 %-yks. julkiselta sektorilta (11. eniten) ja 0,8 %-yks. korkeakoulutuista (3. eniten).
04.12.2025 10:45 — 👍 0 🔁 0 💬 1 📌 02/4 Ilman asuntoyhteisöjen korkotukilainoja Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen olisi ollut Q2/2025 luvuilla 7,2 prosenttiyksikköä todellista (88,3 %) alhaisempi.
04.12.2025 05:06 — 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 03/4 Toisaalta ymmärrykseni mukaan on kuitenkin väärin sanoa, että Tilastokeskuksen taannoinen tilastointimuutos olisi ollut virheellinen ja siten kansallisesti pyörrettävissä.
04.12.2025 05:06 — 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0
4/4 Joka tapauksessa tässä voisi olla matalalla roikkuva hedelmä, kun otetaan huomioon käynnissä oleva velkakeskustelu sen kaikissa muodoissaan - muutokseen pitäisi vain pyrkiä EU-tasolla.
www.kovary.fi/kommentti-as...
1/4 Keskustelu asuntoyhteisöjen korkotukilainoista ja julkisyhteisöjen EDP-velkasuhteesta on virinnyt tänä vuonna. Aihe ei kuitenkaan ole kovin hyvin tunnettu, joten ajattelin laittaa oman lusikkani soppaan.
04.12.2025 05:05 — 👍 1 🔁 0 💬 3 📌 0
Mielenkiintoinen terveydenhuollon järjestämisestä Helsingin Sanomat. Miksi lääkäreitä ei kouluteta huomattavasti nykyistä enemmän?
www.hs.fi/talous/art-2...
2/3 🗝️ 94 % aso-asunnoista sijaitsee melko kireän tai tasapainoisen markkinatilanteen kunnassa. Markkinatilanne on määritelty indeksillä, johon vaikuttavat lunastettujen aso-asuntojen määrä, käyttövastikkeen ja markkinavuokran ero, väestön vuosimuutos sekä asukasvaihtuvuus.
30.10.2025 06:03 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0
3/3 💶 Aso-asuntojen käyttövastikkeet ovat koko maan tasolla 20 % edullisemmat kuin markkinavuokrat. Suurimmillaan ero on Helsingissä (31 %), Turussa (29 %) ja Espoossa (27 %).
www.varke.fi/fi/tilastot-...
1/3 Varken tuore katsaus tarjoaa mielenkiintoisia havaintoja asumisoikeusasuntojen markkinatilanteesta:
📐 76 % aso-asunnoista sijaitsee ns. kasvukolmiossa.
Vuokranantajien etujärjestö pääsee ilman haastamista kertomaan, että vuokrien lasku on paha asia ja että asuntoja on liikaa.
Olisin itse muistuttanut, että ihan vähän aikaa sitten ajateltiin, että asuminen on aivan liian kallista ja se nähtiin isona ongelmana.
www.hs.fi/talous/art-2...
Isossa kuvassa 2010-luvulla alkanut vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kasvutrendi on jatkunut. 📌
stat.fi/julkaisu/cm3... 2/7
🏢 Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa eniten lisääntyivät yksiöissä ja kaksioissa asuvat kotitaloudet, kun taas valtion tukemissa vuokra-asunnoissa lasku yksiöissä asuvien määrässä vastaa käytännössä koko ko. hallintaperusteen muutoksesta. 3/7
09.10.2025 06:41 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0👥 Kun tarkastellaan kotitalouksien sijaan asunnoissa asuvaa väestöä, lisääntyi myös se eniten vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa, mutta laski eniten omistusasunnoissa. Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asukkaiden määrä, toisin kuin kotitalouksien määrä, kasvoi hivenen. 4/7
09.10.2025 06:41 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0🔎Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa kotitalouksien määrän laskua selittää erityisesti suurempien kt-asuntojen, mutta jonkin verran myös suurempien rt-asuntojen, suosion lasku. Kuitenkin pienten valtion tukemien vuokrakerrostaloasuntojen suosion kasvu nosti asukasmäärän muutoksen positiiviseksi. 5/7
09.10.2025 06:41 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0🗝️ Asumisoikeusasunnoissa, joissa sekä kotitalouksien että asukkaiden lukumäärä pieneni marginaalisesti edelliseen vuoteen verrattuna, kerrostalojen ja pienten asuntojen suosio lisääntyi, kun taas rivitalojen ja suurempien asuntojen suosio laski. 6/7
09.10.2025 06:41 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asui 481 000 henkilöä vuonna 2024, mikä vastaa 9 % koko väestöstä. Asumisoikeusasunnoissa asui vuonna 2024 yhteensä 100 000 henkilöä eli 2 % väestöstä. 7/7
09.10.2025 06:41 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0📊 Tilastokeskus kertoo, että vuonna 2024 Suomessa asui 2,861 miljoonaa asuntokuntaa (~kotitaloutta), mikä oli 16 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten kasvoi vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien määrä (+14 000) ja eniten väheni valtion tukemissa vuokra-asunnoissa asuvat (-4 000). 1/7
09.10.2025 06:41 — 👍 0 🔁 0 💬 6 📌 0Oma arvioni on, että rakennuskustannukset suuntaavat pian jälleen kohti yläoikeaa. Eikä kauan odotettu asuntotuotannon mahdollinen alkaminen tätä ainakaan helpota, kun rakennuttajat alkavat kilpailemaan urakoitsijoista eikä toisinpäin. Esimerkiksi betonin hinta kipuaa jo rinnettä ylös.
15.09.2025 10:27 — 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0
Erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen artikkeli Helsingin Sanomat tärkeästä aiheesta: mille aloille Suomessa koulutetaan ja kuinka paljon.
www.hs.fi/talous/art-2...
2/6 🔴 Suomessa nuorille aikuisille koulutustasolla on todella suuri merkitys työllistymiseen 🧑⚕️👷, sillä korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on 46 %-yks. korkeampi kuin vain peruskoulun varassa olevilla (OECD-maiden keskiarvoero 27 %-yks.).
12.09.2025 07:25 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 03/6 🔴 Suomessa korkeakoulu aloitetaan suhteellisen myöhään 🧓, keskimäärin 24-v., mutta verrattain iso osa (49 %) opiskelijoista suorittaa opintonsa tavoiteajassa ✅. Opintojen keskeytykset ovat suhteellisen harvinaisia, mikä ainakin osittain johtuu korkeakoulujärjestelmien eroista maiden välillä.
12.09.2025 07:25 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 04/6 🟢 Suomessa lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen useammin kuin OECD-maissa keskimäärin: 👶 alle 3-v. 40 % (OECD ka. 29 %) ja 🧒 3-5-v. 89 % (OECD ka. 85 %) on varhaiskasvatuksessa. Tosin alle 3-v.a osuus on kuitenkin noin 10-20 %-yks. ja 3-5-v. noin 5 %-yks. muita Pohjoismaita matalampi.
12.09.2025 07:25 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 05/6 🟢 Suomi saavutti kaikkien OECD-maiden korkeimmat pisteet sekä lukutaidossa 📖, laskutaidossa 🧮 että ongelmanratkaisukyvyssä💡 aikuisväestön osaamista mittaavissa testeissä (PIAAC).
12.09.2025 07:25 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0
6/6 ➡️ Tämän raportin perusteella Suomessa työvoima on siten ainakin vielä tällä hetkellä osaamisellaan aivan maailman huippua. Kysymys kuitenkin kuuluu, kuinka kauan?
Linkki raporttiin: www.oecd.org/en/publicati...
1/6 Tällä viikolla julkaistiin OECD - OCDE Education at Glance -koulutusjärjestelmien vertailuraportti 📄. Tässä hieman omia ajatuksia ja huomioita.
🔴 Suomen nuorista aikuisista (25-34-vuotiaat) 39 %:lla on korkeakoulututkinto 🏫, mikä 9 %-yks. alhaisempi osuus kuin OECD-maissa keskimäärin.
Kirjoitin hieman Ruotsin asuntojärjestelmästä. Ainakin itselleni se tarjosi yllätyksiä.
www.kovary.fi/kommentti-mi...
Valtio maksoi v. 2024 korkotukea asuntoyhteisöille 223 miljoonalla eurolla. 2023 tuki oli 88 M€. 2025 H1:llä tukea maksettiin n. 100 M€ eli huippu on jo ohitettu. Ottaen huomioon korkotukilainakannan koon (n. 20 mrd), voidaan sanoa korkotukimenojen olleen huipulla karkeasti hieman yli 1 % kannasta.
08.09.2025 04:59 — 👍 2 🔁 0 💬 1 📌 0
Q3 kunniaksi päivitin suhdanne-ennustettani. Syksyiseltä näyttää asuntorakentaminen edelleen - kauan odotettu käänne alkaa aikaisintaan ensi vuonna. Yhtälö on rakennuttajille yhä haastava, eikä koronlaskuista enää kovin pitkään ole kasvun vauhdittajaksi.
www.kovary.fi/tiedote-asun...
