Ilmiö

Luettua: 50 myyttiä tekoälystä ja datasta korostaa, että tekoäly on ihmisen luomus Tuore kirja raottaa tekoälyyn ja dataan liittyvää mystisyyden verhoa. Se pohtii, mitä tekoäly ja data oikeastaan ovat, millaisia sopimuksenvaraisuuksia niihin liittyy ja millaisin ehdoin niitä tuoteta...

Tekoäly ja data ovat kenties nyky-yhteiskunnan ja talouden käytetyimmät iskusanat. Mutta mitä ne oikeastaan ovat? Viime vuonna julkaistu, kahden tutkimusprojektin tuloksista ammentava kirja on hyvä suomenkielinen yleisesitys nykyteknologioiden sosiologiasta. ➡️ ilmiomedia.fi/artikkelit/l...

Miten Amirista tuli player character? – Katujengi-ilmiön ja maahanmuuton yhteys ”jenginuorten” näkökulmasta Julkisessa keskustelussa katujengi-ilmiö kytketään usein maahanmuuttoon. Pimentoon jää kuitenkin lähes aina, miksi ja miten nämä asiat liittyvät toisiinsa. Kun yhteyttä ei avata, syntyy – ja synnytetä...

Miksi ja miten maahanmuutto ja jengit liittyvät toisiinsa? Teemaviikon päättävässä jutussa Lotta Junnilainen ja Juuda Tamminen kertovat Amirin tarinan, joka kuvaa, miten stigmatisoidussa asemassa olevat nuoret saavat jengeistä turvaa ja tunnustusta. ➡️ ilmiomedia.fi/artikkelit/m...

Jotain rajaa keskusteluun katujengeistä: Jengikeskustelu kaipaa juurisyiden tarkastelua Katujengeihin yhdistetyt rikokset ja väkivaltaisuudet ovat nostaneet esiin kysymyksiä nuorten suhtautumisesta yhteiskuntaan ja yhteiskunnan jakautumisesta. Keskustelussa ei aina olla ensisijaisesti hu...

Julkisessa keskustelussa puhutaan katujengeistä, vaikka olisi puhuttava kaikesta muusta kuin katujengeistä, kirjoittaa Samu Pehkonen. Lue Katujengit-teemaviikon kolmas juttu alta! 👇
ilmiomedia.fi/artikkelit/j...

Demonisointia, ”jengiepidemiaa” ja nuorison nurkkaan ajoa: räpin ja jengirikollisuuden oletetusta yhteydestä Rap-musiikki, kulutuskulttuuri ja näiden yhteys erilaisiin rikoksiin ovat herättäneet keskustelua mediassa viime vuosina. Erica Åbergin ja Annukka Saariston kirjoitus pyrkii antamaan näkökulmia näiden...

Katujengit-teemaviikon toisessa jutussa Erica Åberg ja Annukka Saaristo tarkastelevat rap-lyriikoiden oletettua yhteyttä rikollisuuteen. Miten nuorista ja heidän kiinnostuksenkohteistaan puhutaan ja millaisia seurauksia yleistyneellä jengipuheella on nuorten elämään? ilmiomedia.fi/artikkelit/d...

Jengi: Miten slangisanasta tuli sotkuinen sosiaalinen ongelma Mitä jengi tarkoittaa ja miten siitä rakentui sosiaalisia ongelmia ylimalkaisesti kuvaava käsite? Artikkelissaan Mikko Salasuo tarkastelee jengin sosiaalisten merkitysten rakentumista viime vuosisadan...

Teemaviikon ensimmäisessä jutussa Mikko Salasuo tarkastelee jengi-sanan merkitysten rakentumista viime vuosisadan alusta 2020-luvulle. ”Ei ole sattumaa, että vaikeasti rajattavia käsitteitä käytetään poliittisessa keskustelussa. Ne ovat tehokkaita viholliskuvia.” ilmiomedia.fi/artikkelit/j...

Katujengit-teemaviikko Tämänkertaisen Ilmiön teemaviikon aihe Tunnetta jengeistä valottaa medioissa ja poliittisissa keskusteluissa vellonutta jengi-ilmiötä menemällä valokeilassa olevien jengiuutisten taakse.

Tämänkertainen Ilmiön teemaviikko tarkastelee medioissa ja poliittisissa keskusteluissa vellonutta katujengi-ilmiötä menemällä valokeilassa olevien jengiuutisten taakse. Lue teemaviikon alustus ja seuraa somekanaviamme! 🔍 #Sosiologia #Tutkimus #Yhteiskunta #Nuoret ilmiomedia.fi/katujengit-t...

Kommentti: Kouludemokratia tarvitsee uusia muotoja Nykyisellään kouludemokratia rakentuu vahvasti oppilaskunnan hallituksen ympärille. Onnistunut kouludemokratia vaatii kuitenkin moninaisia toteutumismuotoja, kirjoittavat Ville Mäki ja Sari Hietamäki.

Yleisin kouludemokratian muoto Suomessa on oppilaskunnan hallitus. Tekstissään Ville Mäki ja Sari Hietamäki esittelevät malleja, joilla demokratiaa voisi laajentaa koko koulun keskuuteen. Lue, mitä tarkoittavat luokkavaltuusto, koulukonferenssi tai rehtorin kyselytunti!
ilmiomedia.fi/artikkelit/k...

Töissä | Mielenterveysyhdistyksessä työskentelevä Harley Bergroth: "Sosiologia tukee näkökulman vaihtamisen taitoa" Sosiologiasta väitellyt Harley Bergroth työskentelee Mieli Lounais-Suomen mielenterveys ry:ssä vastaavana vapaaehtoistyön koordinaattorina ja kriisityöntekijänä. Yhteiskuntatieteellisillä tulokulmilla...

Töissä-sarjan uusimmassa jutussa Harley Bergroth kertoo työstään mielenterveysyhdistyksessä. ”Meillä sosiologian opiskelijoilla oli aikanamme sellainen motto kuin ’mikään inhimillinen ei ole meille vierasta’. Se on mielestäni ollut hyvä ohjenuora myös auttamistyössä.”
ilmiomedia.fi/artikkelit/m...

Aivokulttuurissa työntekijöitä herätellään tarkkailemaan ylikuumentuvia aivojaan Aivotutkimuksen kehittyessä aivoja koskeva tieto on levinnyt tutkimuslaboratorioista yhteiskuntaan. Viime vuosina puhe aivoista on yleistynyt etsittäessä ratkaisuja työelämän kipukohtiin, kuten työuup...

”Vaikka aivoja koskeva tieto voi näyttäytyä objektiivisena todellisuuden kuvauksena, sitä voidaan käyttää sekä vahvistamaan että haastamaan olemassa olevia käsityksiä esimerkiksi siitä, millainen on hyvä työntekijä”, kirjoittaa Venla Okkonen. Lue juttu Ilmiöstä! ilmiomedia.fi/artikkelit/a...

Kommentti: Kuka lietsoo metsäsotaa? Matti Vanhasen syyskuinen Helsingin Sanomien kirjoitus “Suomi tarvitsee kansallisen metsärauhan” väittää, että Suomen nielu- ja monimuotoisuustavoitteisiin sisältyy puutteellisen tiedon vuoksi merkitt...

Suomalaisessa metsäkeskustelussa tieteellistä tietoa on kyseenalaistettu jo pitkään. Tällä puhetavalla on vakavia seurauksia demokratialle, luonnon monimuotoisuudelle ja tieteen asemalle yhteiskunnassa, kirjoittavat Anna Kukkonen, Maija Jokela ja Arttu Malkamäki. ilmiomedia.fi/artikkelit/k...

Seksityökeskustelu ansaitsee moniäänisyyttä Viimeaikaiset mielipidekirjoitukset seksityöstä ovat osoittaneet, miten keskustelut seksityöstä voivat takertua ihmiskaupan ja vapaaehtoisen seksin myymisen jaotteluun. Keskusteluissa onkin kysymys si...

"Tarvitaan keskustelua, jossa seksityö voi olla yksilölle paras mahdollinen valinta ja siihen voi samanaikaisesti sisältyä ongelmia ilman, että se leimaa koko alan hyväksikäytöksi", kirjoittaa Jaana Ahtiainen kommenttitekstissään. Lue kirjoitus Ilmiöstä!
ilmiomedia.fi/artikkelit/k...

Tasa-arvon takapakkia vai globaalia valtapeliä? Viisi näkökulmaa anti-gender-liikehdinnän (toisin) ymmärtämiseksi Konservatiivinen, laajasti rahoitettu ja hyvin järjestäytynyt anti-gender-liikehdintä pyrkii heikentämään naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeuksia eri puolilla maailmaa. Matti Pihlajamaa kertoo tekst...

Anti-gender-liikehdintä pyrkii heikentämään naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeuksia eri puolilla maailmaa. Matti Pihlajamaa kertoo tekstissään, mitä jokaisen anti-gender-liikehdinnän torjunnasta kiinnostuneen olisi hyvä tietää ilmiön ajankohtaisesta tutkimuksesta.
ilmiomedia.fi/artikkelit/t...

Maanantaina Ilmiön purkutalkoissa puitiin koulutuksen eriytymistä. Keskustelussa pohdittiin, miten eriytyminen ilmenee, vaikuttaa ja kuinka sitä voitaisiin ehkäistä. 🔍

Lämmin kiitos puhujillemme ja kaikille keskustelua seuranneille! ❤️

#Ilmiö #Sosiologia #Tiede #Tiedeviestintä #Tutkimus

Ukrainalaisten pakolaisten tekemä hoivatyö jää tunnustamatta Keskustelu Ukrainan pakolaisista keskittyy usein tuen nopeaan mobilisointiin pakolaisia vastaanottavissa yhteiskunnissa. On myös tärkeää kysyä, kuka kantaa vastuun ukrainalaisten pakolaisten sosiaalis...

Mitä mieleesi tulee, kun ajattelet Ukrainan pakolaisten auttamista? 💭 Keskustelu keskittyy usein tuen nopeaan mobilisointiin pakolaisia vastaanottavissa yhteiskunnissa. Sotaa paenneet tekevät myös itse jatkuvaa hoivatyötä, joka jää tunnistamatta ja tunnustamatta.
ilmiomedia.fi/artikkelit/u...

Järjestämme paneelikeskustelun koulutuksen eriytymisestä maanantaina 22.9. klo 17.30-18.30 Tekstin talolla. Tervetuloa kuuntelemaan! #Ilmiö #Sosiologia #Tutkimus #Tiede #Koulutus #Tapahtuma #Paneelikeskustelu #Tekstintalo www.facebook.com/events/14357...

Ulkonäkötyön vaatimukset eriarvoistavat työntekijöitä Ulkonäön eteen tehtävän työn vaatimusten on perinteisesti ajateltu kasaantuvan palvelualoilla työskenteleville. Asiakaspalvelu-ajattelun leviäminen niin terveyshuoltoon kuin yliopistoihinkin voi edist...

”Ulkonäkö eriarvoistaa työelämässä, eivätkä sen vaikutukset koske ainoastaan naisia tai palvelualoilla työskenteleviä. Työelämän estetisoituessa ulkonäkötyöstä muodostuu jatkuva vaatimus,” kirjoittaa Iida Kukkonen vuonna 2021 julkaistussa jutussaan. #Työelämä #Ulkonäkö
ilmiomedia.fi/artikkelit/u...

Kulutusideologia ruokkii riippuvuusongelmia Moderni kapitalistinen yhteiskunta ja ihmisten riippuvuusongelmat ovat kehittyneet rinta rinnan, kirjoittaa sosiologi Matilda Hellman. Selitystä voi etsiä kapitalismin mekanismeista: yhteiskunta toimi...

"Moderni kapitalistinen yhteiskunta ja ihmisten riippuvuusongelmat ovat kehittyneet rinta rinnan", kirjoittaa Matilda Hellman vuonna 2018 julkaistussa jutussaan. 🎰 Kesän julkaisutauon aikana vinkkaamme kiinnostavaa kesälukemista Ilmiön arkistoista. Lue koko kirjoitus! 📲 ilmiomedia.fi/yleinen/kulu...

Tunteisiin vetoava talouskuripolitiikka Talouskuripolitiikan ”levyn” on ennakoitu soivan jälleen, kun yhteiskunnassa pohditaan ratkaisuja koronapandemian aiheuttamaan talouskriisiin. Miten kivuliaalle talouskurille pyrittiin saamaan kansala...

Kesälukemista Ilmiön arkistoista: miten talouskuripolitiikkaa oikeutetaan? Toukokuussa 2020 julkaistussa kirjoituksessaan Janne Autto ja Jukka Törrönen tarkastelevat, miten Sipilän hallituksen aikana talouskuritoimille pyrittiin saamaan kansalaisten hyväksyntä. ilmiomedia.fi/artikkelit/t...

Herkkyys – yksilöiden hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja yhteiskunnallista muutosvoimaa? Herkkyys ymmärretään arkikeskusteluissa yksilöiden psykologiseksi ominaisuudeksi. Voiko se olla myös yhteiskunnallista keskustelua herättävä ja muutosvoimaa sisältävä ilmiö?

"Herkkyydestä voitaisiin keskustella yksilöpsykologisen identiteettikategorian lisäksi myös inhimillistä haavoittuvuutta sallivien institutionaalisten käytäntöjen mahdollistajana ja yhteiskunnallisena voimavarana”, kirjoittaa Reeta Hautaniemi. #Sosiologia #Herkkyys
ilmiomedia.fi/artikkelit/h...

Hankalia potilaita vai hankalia sairauksia? Hormonaalisen migreenin ja endometrioosin sukupuolittunut hoito Endometrioosi ja kuukautismigreeni ovat esimerkkejä sukupuolittuneista sairauksista, joiden tutkimus kaipaa lisää sosiologista näkökulmaa. Näiden sairauksien hoito voi olla haastavaa ja potilaat pelkä...

"Endometrioosi ja hormonaalinen migreeni ovat esimerkkejä sukupuolittuneista sairauksista, joiden tutkimus kaipaa lisää sosiologista näkökulmaa", kirjoittavat Lilli Aini Rokkonen, Maria Temmes ja Elina Helosvuori. Lue koko juttu Ilmiöstä! #Terveydenhoito #Sukupuoli ilmiomedia.fi/artikkelit/h...

Miten oppilaiden pedagogiset oikeudet toteutuvat koulujen eriytyessä? Asuinalueiden eriytyminen heijastuu myös kouluihin ja niiden tehtävään kasvattaa lapsista ja nuorista osallistuvia ja aktiivisia kansalaisia. Toteutuvatko oppilaiden pedagogiset oikeudet eriytyvien as...

Koulujen ja asuinalueiden eriytyminen on nykyisin toistuva aihe niin mediassa kuin kaupunkipoliittisessa keskustelussa. Teemaviikon neljännessä jutussa Tiina Luoma pohtii, toteutuvatko oppilaiden pedagogiset oikeudet eriytyvien asuinalueiden kouluissa yhdenvertaisesti. ilmiomedia.fi/artikkelit/m...

Kouluttaako peruskoulu keskiluokkaiseen elämäntyyliin? Sosiologi Pierre Bourdieun mukaan koulu suosii lapsia, joiden perheellä on keskimääräistä korkeampi yhteiskunnallinen asema. Koulu tekee sen tunnistamalla, välittämällä ja palkitsemalla sellaisesta el...

Teemaviikon kolmannessa jutussa Jarmo Kallunki kysyy, kouluttaako peruskoulu keskiluokkaiseen elämäntyyliin. Jutussa tarkastellaan perusopetuksen opetussuunnitelmia luokkanäkökulmasta. Lue koko kirjoitus Ilmiöstä! 🔍 #Ilmiö #Sosiologia #Koulutus #Peruskoulu ilmiomedia.fi/artikkelit/k...

Pääsykokeella peruskouluun? Painotetun opetuksen oppilasvalikointi haastaa peruskoulun yhdenvertaisuutta Yhtenäinen, yhdenvertainen ja kaikille avoin peruskoulu on pitkään ollut suomalaisen koulutuspolitiikan keskeinen tavoite. Peruskoulujen painotettuun opetukseen, kuten musiikki- ja kieliluokille, oppi...

Teemaviikon toisessa jutussa Terhi Pasu tarkastelee, miten suomalaiskaupungit ja niiden peruskoulut kuvaavat painotetun opetuksen oppilasvalikointia ja mitä seurauksia oppilaiden valikoinnilla on. #Ilmiö #Sosiologia #Eriytyminen #Koulutus #Peruskoulu #Tiedeviestintä ilmiomedia.fi/artikkelit/p...

Kaksi tarinaa varhaiskasvatuksesta: Universalismi ja markkinalogiikka varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisessä Julkinen varhaiskasvatusjärjestelmä on ollut yksi Pohjoismaisen hyvinvointimallin tukijaloista. Pohjoismaisen mallin mukaisesti varhaiskasvatuksella on myös Suomessa ollut merkittävä työvoima-, sosiaa...

Teemaviikon ensimmäisessä kirjoituksessa Ville Ruutiainen tarkastelee universalismia sekä markkinalogiikkaa varhaiskasvatusjärjestelmän kehittämistä oikeuttavina tarinoina. Lue koko kirjoitus Ilmiöstä! 🔍

#Ilmiö #Sosiologia #Varhaiskasvatus #Koulutus #Tiedeviestintä

ilmiomedia.fi/artikkelit/k...

Koulutuksen eriytyminen -teemaviikko Ilmiön teemaviikolla eriytymistä tarkastellaan eri näkökulmista ja eri koulutusasteilla. Kirjoittajat valottavat teksteissään sitä, miten konkreettisin eri tavoin eriytyminen koulutusjärjestelmässä ol...

Ensi viikolla Ilmiössä alkaa teemaviikko, jossa tarkastellaan koulutuksen eriytymistä eri näkökulmista ja eri koulutusasteilla. Mistä eriytymisessä on oikeastaan kyse, ja mitä se tarkoittaa niille, jotka kouluja käyvät? 🔍
Lue tulevan teemaviikon alustus Ilmiön sivuilta! ilmiomedia.fi/koulutuksen-...

Kestävä energiamurros edellyttää laajempaa turvallisuuskäsitystä sekä oikeudenmukaisuutta Energiamurros on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi välttämätön. Sen toteuttamiseksi tulee kuitenkin huomioida monet kansalliseen turvallisuuteen liittyvät asiat ja murrosta toteuttaessa oikeudenmukais...

Energiamurros ja kansallinen turvallisuus limittyvät toisiinsa, vaikka asiaa ei yleisessä keskustelussa nähtykään tärkeänä ennen helmikuuta 2022. Ilmiön uudessa jutussa Marja Helena Sivonen tarkastelee, millä tavoin turvallisuudesta puhutaan suhteessa energiamurroksiin.
ilmiomedia.fi/artikkelit/k...

Reino ja joutsen – eli kuinka puolustaa lähiympäristöään, kun ympäristöhaittojen aiheuttajana on vihreä siirtymä? Fossiilista polttoaineista eroon pääseminen edellyttää vihreää siirtymää, mikä lisää kaivos- ja akkuteollisuutta. Paikalliselle ympäristölle haitalliset hankkeet eivät sijaitse enää ainoastaan globaal...

Tällä viikolla Ilmiössä käsitellään energiamurrosta ja sen sivuvaikutuksia. Uusimmassa artikkelissa Maija Jokela kysyy, miten puolustaa omaa lähiympäristöään tai meriluontoa, jos vaakakupissa on ilmastonmuutoksen hillintä. Lue koko juttu Ilmiöstä! ilmiomedia.fi/artikkelit/r...

Kommentti: Euroopan hetki Tiktokissa: #Eurotokissa kytee Amerikka-kriittisyys Alkuvuoden maailmanpoliittiset käänteet näkyvät myös Tiktokissa, jossa #eurotokin kaltaiset, ei-amerikkalaista sisältöä merkkaavat tunnisteet trendaavat.

Kun Tiktok lakkasi toimimasta Yhdysvalloissa 12 tunnin ajaksi tammikuussa, muualla maailmassa käyttäjät alkoivat nähdä äkisti uudenlaista sisältöä. #Eurotok -tunniste levisi, ja myöhemmin sisältö on on saanut entistä voimakkaamman poliittisen vireen. Lue Juulia Heikkisen kirjoitus aiheesta!

Henri Koskinen aloittaa Ilmiön vastaavana päätoimittajana Ilmiön vastaava päätoimittaja vaihtuu, kun Henri Koskinen aloittaa tehtävässä vuoden 2025 alussa. Tähän asti vastaavana päätoimittajana on toiminut Ilmiön perustaja Lotta Haikkola.

Ilmiön vastaava päätoimittaja vaihtuu, kun Henri Koskinen aloittaa tehtävässä vuoden 2025 alussa. Tähän asti vastaavana päätoimittajana on toiminut Ilmiön perustaja Lotta Haikkola. Lue lisää Ilmiön verkkosivuilta! 🔍

Tervetuloa seuraamaan Ilmiötä Blueskyssa! Ilmiö on sosiologinen media, joka popularisoi tutkimusta ja tarjoaa lukijoilleen uusia tapoja ajatella yhteiskuntaa. Kohderyhmään kuuluvat kaikki, joita yhteiskunta ja sosiaaliset ilmiöt kiinnostavat. Löydät juttumme osoitteesta www.ilmiomedia.fi ! 🔍