Surullista, että EU:n käsitys kilpailusta näyttää olevan rajoitusten ja vaatimusten lisääminen.
Tällaiset protektionistiset toimet eivät pitkällä tähtäimellä tee muuta kuin heikennä toimintaympäristöä entisestään ja siten pahentaa taustalla olevaa perimmäistä ongelmaa.
yle.fi/a/74-20213488
Tällaiseen nettonegatiiviseen kiusaamiseen, syynäämiseen ja luokitteluun kuluu loputtoman paljon aikaa ja vaivaa.
Sosiaaliturvan yksinkertaistaminen perustuloksi olisi massiivinen KiKy-toimi.
www.hs.fi/suomi/art-20...
Tasapainopiste asettuu minne asettuu.
Neuvotteluaseman tasapainottamiseen hyvä keino olisi sosiaaliturva, kuten esim. perustulo.
Kategoriset kiellot vain vähentää mahdollisuuksia.
Olisihan se ihan hirveää, jos kaksi osapuolta saisi päättää keskenään, millaisen sopimuksen tekevät.
Lailla sopimusehtojen tiukentaminen ei tuo mitään nettohyötyä. Se tarkoittaa pelkästään sitä, että potentiaalisia sopimuksia ja töitä jää tekemättä.
yle.fi/a/74-20213329
Juttu:
www.hs.fi/suomi/art-20...
Ehkä se on jotain omaa putkinäköä, mutta jotenkin tuntuu, että ongelma kuin ongelma Suomessa juontaa juurensa kohtuuttoman korkeisiin työvoimakustannuksiin.
03.03.2026 05:34 — 👍 0 🔁 0 💬 1 📌 0
Yhdysvaltojen ollessa moraalisesti täysin selkärangaton Euroopan on tärkeää tehdä selväksi, kynällä ja paperilla, että kauppa Euroopan kanssa on kannattavampaa kuin Venäjän kanssa. Ja että näistä kahdesta voi valita vain toisen.
www.hs.fi/maailma/art-...
Mikäli käytössä olisi järkevä maaverojärjestelmä, tällaista ongelmaa ei olisi ikinä syntynyt.
www.hs.fi/pkseutu/art-...
Kaikkien sopimusten ollessa täysin epäsitovia toivon, että EU ei vaivaudu mitenkään merkittävästi aloittamaan uusia kauppasopimusneuvotteluja.
Protektionismi haittaa ensisijaisesti itse USAa. Heidän sekoilunsa nostaa muiden suhteellista kilpailukykyä.
yle.fi/a/74-20211665
Käytiin muuten tuossa viime wappuna kumoamassa yksi Tsaari Nikolai II päätös.
www.tek.fi/fi/uutiset-b...
Aina kun ulkoinen palveluntarjoaja integroidaan osaksi kriittistä kokonaisuutta, pitäisi jo suunnitteluvaiheessa keksiä, miten siitä päästään tarvittaessa eroon.
20.02.2026 04:29 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0
Ei ole ongelma että jotkin julkiset toiminnot toteutetaan kansainvälisten toimijoiden pilvipalveluja hyödyntäen.
Kuitenkin, kansalaisten tunnistautumispalvelu kuulostaa toiminnolta, jonka suhteen olisi syytä olla huoltovarmuushengessä omavarainen.
yle.fi/a/74-20210924
Jos woltin 30% tekee toiminnasta kannattamatonta, niin minkälaisen vaikutuksen uskot olevan valtion ottamalla vähintään 30% siivusta aivan jokaista työtehtävästä?
18.02.2026 04:40 — 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0
Oletko sinä muistanut tänään puhua omassa organisaatiossasi avoimen lähdekoodin ohjelmistojen puolesta?
Minä olen
Vahva lukusuositus:
www.hs.fi/visio/art-20...
Politiikan tehtävänä tulisi olla asettaa tavoitteet, sekä allokoida resurssit.
Jos koulun johto arvioi, että aamupala, tai mikä vain toimenpide, on kustannustehokkain tapa saavuttaa nämä tavoitteet, sillä tulisi olla myös valtuus toteuttaa se.
Onko todella niin, että Koskela tai Vigelius tietävät parhaiten, mitä yksittäisissä kouluissa tarvitaan? Vai voisiko olla niin, että kouluilla itsellään on paras asiantuntemus arvioida, millä keinoilla haluttuihin lopputuloksiin päästään?
17.02.2026 04:50 — 👍 1 🔁 0 💬 1 📌 0
Parin päivän takainen keskustelu maksuttomista kouluaamupaloista on täydellinen esimerkki siitä, miten politiikkaa tehdään mielestäni väärin.
Sekä ehdotus että vastustus ovat pohjimmiltaan turhaa mikromanagerointia.
Purran ehdottama velvoitetyö on naiivi mukaratkaisu, joka ampuu ohi perimmäisestä ongelmasta, eli kannustinloukuista ja työn tekemisen marginaalikustannuksista.
Performatiivinen velvoite lisäarvoa tuottamattomaan työhön vain kasvattaisi sosiaaliturvan välillisiä kustannuksia.
yle.fi/a/74-20210537
En kiistä, etteikö internetillä voisi olla haitallisia vaikutuksia lapseen, mutta on ilmiselvää, että sen valtakunnallinen tai globaali hallinnointi on loputon ja dystooppinen kokonaisuus.
Parhaan tahon hallinnoimaan lapsen internetkäyttöä luulisi olevan hänen omat huoltajansa.
yle.fi/a/74-20210461
Tälleen ulkopuolisena tarkkailijana tuntuu, että tämän ohjelmistoprojektin osalta olisi syytä miettiä upotettujen kustannusten harhaa ja todeta, että samaan suohon ei kannata enää upottaa yhtään aikaa tai vaivaa.
Uusi systeemi puhtaalta pöydältä tilalle.
www.hs.fi/helsinki/art...
Vaikka en näe tässä ehdotettuja uudistuksia hirveän hyvinä, olisi äärimmäisen tervettä, että vaalijärjestelmää tarkasteltaisiin aktiivisemmin.
Nykysysteemi ei ole loputtoman huono, mutta siinäkin on valuvikoja ja trade-offeja, jotka olisi syytä tiedostaa.
www.hs.fi/mielipide/ar...
Kiljunen syyllistyy tässä juuri niihin asioihin, joista muita syyttää: sukupolvien vastakkainasetteluun ja hetimullekaikkinyt-ajatteluun.
Se, mikä on kaikilta pois, on se kaikki mitä jää tekemättä kun eläkemaksut nostaa jokaista työrupeaman kynnystä sen 25% verran.
www.hs.fi/politiikka/a...
Laskelmat hataralla pohjalla Pyyhkeitä saa hallituksen tapa laskea omien talouspoliittisten toimien vaikutuksia. Hallituksen lähes 10 miljardin sopeutuspäätöksistä lähes kolmasosa perustuu monenlaisiin dynaamisiin vaikutuksiin. Tämä tekee talouspolitiikan vaikutusten arvioinnista raportin mukaan vaikeaa.
Käytännössä vuodesta 2008 eteenpäin kaikki talouspoliittiset arviot ovat perustuneet hatusta vedettyihin, keijupölyllä höystettyihin toiveajattelulukuihin.
Olisikohan 20 vuotta jo sellainen aika, että siinä toimintamallin saa vaihdettua toiseen?
Onko mitään syytä, että eläkekertymän pitäisi syntyä prosenttilaskulla palkan mukaan?
Se voisi olla mikä tahansa muu. Vaikka jyvittää osa ALV:stä eläkepottiin.
Linkki juttuun:
www.hs.fi/politiikka/a...
Suomessa kuulee usein väitteen, jonka mukaan eläkkeistä ei voi leikata, koska nykyiset eläkeläiset ovat maksaneet ne itse. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Eläketurvakeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 1940 syntynyt suomalainen on maksanut eläkkeestään itse noin viidenneksen. Suurin osa nyt maksussa olevista eläkkeistä maksetaan nykyisten työntekijöiden ja työnantajien työeläkemaksuilla.
On toki traagista, että vanhemmille sukupolville on annettu katteettomia lupauksia eläkejärjestelmän suhteen, mutta nykyinen malli on kestämätön ja osasyy mm. nykyiseen työttömyystilanteeseen.
Miksi valtion tehtävä olisi taata kenenkään saavutettu elintaso?
Perustoimeentulotuen 150 € suojaosan poistaminen on vain turhaa syynäämistä, joka vähentää jo ahdingossa olevien mahdollisuuksia toimia.
Mikä on se ajattelu, joka johtaa siihen, että kaikesta muusta kuin passiivisuudesta rangaistaan?
Budjetista huolestuneet äänestäjät, teitä kusetetaan.
02.02.2026 05:33 — 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0
23% nuorisotyöttömyys
2900€ kustannukset 1950€ palkasta.
Miltä uskoisit työttömyyskäppyrän näyttävän, jos työvoiman hinta ei olisi keinotekoisesti hilattu niin korkealle?
1945 € nettopalkka kustantaa työnantajalle 2892 €, eli ~49 % ylimääräistä.
Työvoiman "kolme kahden hinnalla" -diilin estää valtion kiila.
Ei ole mikään luonnonlaki, että juuri työn tekeminen, yrittäminen ja palkkaaminen olisivat ne asiat, joista julkisen sektorin rahoitus tulee nyhtää.
YEL rapauttaa jokaisen suomalaisen nykyistä ja tulevaa hyvinvointia enemmän kuin se sitä turvaa.
www.hs.fi/pkseutu/art-...
