Panu Petteri Höglund

Hesarin mielipidekirjoituksen voi julkaista myös itse! 👇 Se kannattaa erityisesti silloin, kun aihe on erittäin tärkeä yhteiskunnallisesti.

Näin on velkajarrun ja puolueiden talouspoliittisen sopimuksen kanssa. Ne tuhoavat demokratiaa ja kansalaisten mahdollisuuksia päättää yhteiskuntapolitiikasta.

Päätän seurantani ja livetwiittauksen tähän. Kolme pointtia:

1) monet korostavat kulttuurin muutosta enemmän kuin sopimuksen ja lain pränttejä,
2) VM aikoo kiristää EU-säännöillä kaiken minkä pystyy (?),
3) Kasvun ja sopeutuksen väliset vaikutussuhteet leijuvat ilmassa.

[/END]

#talous #politiikka

Valkonen vastaa: kiitos ruusuista ja risuista, näihin varmasti palataan.

Muhonen kysyy lisää: Mitä jos pitääkin sopeuttaa enemmän kuin on vieläkään luvattu?

Valkonen vastaa: Tämän työryhmä tulee määrittämään, ei mennä asioiden edelle.

VTV:n kommentti Matthias Strifler: tulee todella monimutkainen kehikko, jota kenenkään on vaikea selittää itselleen, äänestäjille, muille päättäjille -- tekee työryhmän työstä haastavaa, VTV:n työkalut ja tehty työ saatetaan menettää, mennäänkö jopa liian tiukkaan talouskuriin näillä pohjilla?

Edustaja Kalmari kysyy: mitkä ovat kolme pointtia julkisyhteisöjen velkasuhteen vähentämiseksi kriisimaissa, miten kasvua ja julkisen talouden sopeuttamista yhtä aikaa?

Henriksson vastaa: hirveän tarkkaa tietoa ei ole kaikesta mitä on tehty, ja miten voisi hyödyntää tietoa Suomessa.

Tärkein asia edelleen talouskasvu, työllisyyden vahvistuminen, mutta sopeuttaakin pitää, jotta julkisen talouden vakauttaminen on mahdollista.

On kysytty, onko mahdoton tehtävä. Olen tehnyt arkeologisia kaivauksia ja 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alku osoittavat, että tämä on mahdollista (NOKIA toim.huom.). Ei pelkästään politiikan päätöksillä, vaan jotkut muut tekijät avittivat (NOKIA toim.huom.). Työryhmä ei ota kantaa toimenpiteisiin.

Joona Räsänen: Vaikka ei olisi minkäänlaisia EU-sääntöjä ja minkäänlaisia kansallisia sääntöjä, emmehän me voi nykyisellä kehityksellä jatkaa (tämä on aika kova väite). Velkajarrun logiikka: hyvänä aikana elämme kuten opetamme, huonona aikana joustamme (oikeasti juuri päinvastoin toim.huom.).

EU:ssa kuitenkin poikkeuslausekkeet, joiden kautta voidaan (ainakin aluksi) saada lisää liikkumavaraa tietyille valituille menoille. Mutta jatkossa pitää priorisoida!

Seuraava puhuja Joona Räsänen, ryhmän varapuheenjohtaja.

Velkasuhdetta voi saada alas, kun katsotaan Kreikkaa ja muita kriisimaita. (mutta tapahtuiko se sopeutuksen vai kasvun kautta?, toim.huom.) Suomi erkanevassa matalasti velkaantuneiden ryhmästä! Suomi voi päätyä tarkkailuluokalle! Suomella menee huonosti!

Ja lisää termejä ja numeroita ja käsitteitä (kukaan ei voi pysyä perässä tässä esityksessä, itsellekin vaikeaa, vaikka olen mielestäni ihan hyvin perillä sääntökehikosta toim.huom.).

Keskeiset ennaltaehkäisevä osa ja budjettikehysdirektiivi. Nämä ovat muuttaneet sääntöjä kaikkein merkittävämmin. Näiden esittelyä edelleen (lukuja tippuu, kuka pysyy perässä toim.huom.). Neuvoston hyväksymä nettomenopolku keskeinen työväline EU-sääntöjen toimeenpanossa.

Marketta Henriksson: Ei tehdä tätä EU-sääntöjen takia, kuten Olli Rehn sanoi, mutta tehdäänpä kuitenkin, koska ne rajoittavat meidän talouspolitiikkaa tulevina vuosina merkittävästi. Aluksi sääntömuutosten esittelyä (kukahan pysyy näissä mukana? toim.huom.)

Verkkouutiset (toimittajan nimi meni ohi) kysyy: lainsäädännön velvottavuudesta.

Majanen ja Valkonen vastaavat: Rakentuu luottamukseen, että kansanvalta toimii, ei laiteta ketään tyrmään.

Olli Rehn replikoi: "Itse itseäni komentaen!", kuten armeija-aikoina höpötettiin.

Niina Kari kysyy: Myötäsyklinen sopeutus usein vain korottaa julkista velkasuhdetta, onko tämä huomioitu velkajarrusopimuksessa ja -laissa?

Valkonen: On ilmiselvää, ettei julkinen velkaantuminen johdu suhdannetekijöistä vaan rakenteellisista tekijöistä. Sopeutus voidaan ajoittaa aina oikein.

Muhonen kysyy: Jos 6 mrd. euroa ei riitä, niin mikä riittää.

Majanen vastaa: tähän palataan.

MUHOSELLE EKA KYSYMYS!

Velkajarrulla näkymä kansalaisille, että meillä on tulevaisuus! Uudistetaan poliittista kulttuuria ja keskustelukulttuuria siten, että meillä on turvallinen ja hyvä Suomi elää (eikö tämä ole materiaalinen kysymys? toim.huom.)

Talouskasvun merkitys on tärkeä, jottei jouduta tekemään taas uusia sopeutustoimia velkasuhteen laskuvalla uralla pitämiseksi (hyvä sentään, että tämä ongelma tiedostetaan, vaikka siihen ei uskotakaan liiemmin toim.huom.) Sopeutustoimien ulkopuolelle ei pitäisi rajata kohteita liiallisesti.

Kassanhallinnalliset toimet voivat painaa joissain tilanteissa velan yli 90 prosentin maagisen rajan (mitä järkeä tällaisessa tarkastelussa edes on, se on likviditeetti- ei solvenssikysymys toim.huom.). Kasvuakin tarvitaan! Ei pelkästään sopeutuksella homma onnistu. Kvanttia ja 6G:tä putkessa!

VM:n laskelmat ovat hyvin haarukassa: kahden seuraavan kauden aikana 12 mrd. eurolla lisäsopeutusta. Velkasuhde pysyy vaarallisen lähellä 90 prosenttia, tarvitaan turvamarginaalia, siksi kohta Marketta kertoo, miten nämä on huomioitu kansallisessa lainsäädännössä.

Suomen korkoero Saksaan selvästi matalampi kuin Ranskan korkoero, mutta Hollanti on vähän paremmin pystynyt pitämään korkoeron kurissa. Korkomenojen nousu tosi vaikea juttu Suomelle. Mutta tämä uusi velkajarrusopimus ja uuden parlamentaarisen työryhmän työ pysyy parhaimmillaan kääntämään kurssin.

Puolustusmenoja ei voida kattaa velanlisäyksellä. On katettava muiden menojen leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Sota tuli lähelle väärään aikaan! Valtion takausvastuutkin vielä rajoittavat pelitilaa (kyllä meillä onkin vaikeaa, aina löytyy uusi negatiivinen asia toim.huom.)

Velan kasvu ei ole välttämättömyys. Nyt pystymme kattamaan kaiken muun, paitsi tarpeelliset menojen lisäykset. (😜 toim. huom.)

Julkinen talous on ollut vahvassa roolissa monien menoerien ja investointien kasvattamisessa, mutta yksityisen sektorin pelot pitävät suhdannetilanteen hankalana. Yksi luottamuksen tekijä: julkisen vallan kyky hoitaa julkista taloutta, siksi tämän työryhmän työ keskeisessä roolissa.

Nyt julkinen bruttovelkasuhde pienen eurotalouden kannalta liian suuri (toim. huom nettovelalla katsottuna ollaan euroalueen kärkikastia). Naapurissa puskureita, meillä ei ole juurikaan. Talouskasvu toipuu ensi vuonna, mutta eihän niin ole oikeastaan tapahtunutkaan. Mutta nyt toivon, että näin käy.

Olemme osoittaneet, että suomalaiset pystyvät ottamaan asioita omiin käsiin silloin kuin meillä on vielä siihen mahdollisuus (toim.huom. ainahan täällä on velat osattu maksaa, hieno viittaus IMF:n saapumisen uhkaan muuten!). Suomen talouskasvu loppunut 2010-luvun alun jälkeen. Se ongelman lähde.

(Hienoa, että loppuun saatiin klassinen "turvallistamisen" tekokin toim.huom.)

Seuraavaksi Juha Majanen VM:stä: Olli lämppäsi hyvin. On helppo yhtyä pääjohtajan katsaukseen ja argumentteihin. Luottoluokittajat ja IMF ovat olleet hyvin vaikuttuneita siitä, että tällainen sopimus syntyi.

Suomi menossa oikeaan suuntaan. Suomen Pankin asiantuntijat käytettävissä yhteisen tilannekuvan muodostamiseen neuvonantajina. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää menopriorisointia ja veropohjasta huolehtimista. Vahva julkinen talous on kaikkien paras ystävä -- osa turvallisuutta!

Suomi on jäänyt Ruotsista jälkeen julkisyhteisöjen bruttovelan BKT-suhdetta. Kannattaako ottaa mallia Ruotsista? Kannattaa. (Mutta ei maailman johtavana bisnestaloutena, vaan julkisen talouden sopimisen kentällä? toim.huom.)