”Ulosottovelallisten yhteismäärä ylitti viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa 600 000 rajan, kertoo oikeusministeriön alainen Ulosottolaitos tiedotteessaan. Velallisia oli ulosoton asiakkaana viime vuoden aikana yhteensä hieman yli 608 000 eli 3,7 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.”
04.03.2026 18:21 — 👍 30 🔁 4 💬 2 📌 2
Yleistuen kiristykset heikentävät kotoutumisen turvaa. Työllisyyttä ja kielitaidon vahvistumista ei edistetä tehokkaimmin etuusehtoja kiristämällä. Työ- ja asumisaikavaatimukset sekä korkea kielitaitokynnys lisäävät eriarvoisuutta. Kotoutumiseen on panostettava palveluilla – ei leikkauksilla.
04.03.2026 12:20 — 👍 13 🔁 3 💬 0 📌 0
Finanssipoliittinen sopeutus supistaa tuotantoa, nostaa työttömyysastetta ja lisää tuloeroja. Kielteiset vaikutukset ovat voimakkaampia taantuman aikana, minkä vuoksi heikon talouskehityksen jaksot eivät ole sopivia ajankohtia sopeutustoimille.
Näistä tutkimuksista pitäisi Suomessakin ottaa opiksi.
Jos marginaaliveronalennuksen perusteluja uskotaan, tämä on vain positiivinen kehitys, koska johtajat ovat ponnistelleet enemmän. Ai miten niin? Koska he saavat isompaa palkkaa! Tähän kehäpäätelmään on Suomessa uskottu melko kritiikittömästi.
yle.fi/a/74-20213258
Valtiovarainministeriön vaikutusarviointia kehitettävä parlamentaarisen sopimuksen mukaisesti. Ikävä kyllä työryhmässä lähinnä VM:n virkahenkilöitä, joilla tuskin kovin paljon intoa kehittää itse mitään. Jos edistystä ei tapahdu, mitä tapahtuu parlamentaariselle sopimukselle?
vm.fi/-/tyoryhma-s...
Tämän haastattelun tammikuulta 2021 voisi toistaa:
- leikkaukset painottuvat liikaa keskustelussa julkisen talouden tasapainottamisesta
- VM:n arviot ovat liian yksipuolisia
- poliitikkojen on uskallettava käyttää tietoa myös VM:n ulkopuolelta
www.hs.fi/politiikka/a...
Kun taloudellinen aktiivisuus putoaa, verotulot vähenevät, julkisyhteisöjen alijäämä kasvaa ja velkasuhde nousee. Nyt se on jälleen todistettu. Ei vaikuta poliittiseen harkintaan. Lisää leikkauksia ja veronkorotuksia!
#talous #politiikka
Onnea!
02.03.2026 19:36 — 👍 2 🔁 0 💬 1 📌 0
”Harakan mukaan valtiovarainministeriöllä on ”kaksoisrooli, jossa se suosittelee sopeutustoimia ja arvioi niiden vaikutukset systemaattisesti yläkanttiin”. […]
Samalla hyväosaisten veronalennusten välittömiä hyötyjä on yliarvioitu […]
Juuso jakaa Harakan näkemyksen.”
Katsomallahan se selviää 😉
01.03.2026 06:53 — 👍 2 🔁 0 💬 1 📌 0
Puhuin eilen velkajarrusta Jyväskylän Talvessa. ”Pelastaako vai tuhoaako velkajarru julkisen talouden?” -esitykseni alkaa kohdasta 1:40:20.
Kiitos @irmahirsjarvi.bsky.social ja muut järjestäjät kutsusta hienoon tapahtumaanne!
This new QJE paper concludes that the macroeconomic costs of climate change are far greater than earlier estimates suggested. It finds that a 1°C rise in global temperatures reduces world GDP by over 20%.
28.02.2026 08:05 — 👍 53 🔁 31 💬 3 📌 4
Tämä juttu havainnollistaa hyvin, että tietynlaisten taloustieteilijöiden/ekonomistien mielestä talouskurin ei pidä loppua koskaan — ei edes Norjan kaltaisessa kansantaloudessa, jolla ei ole mitään huolta julkisen talouden kanssa.
28.02.2026 08:15 — 👍 95 🔁 19 💬 10 📌 2
Laatukilpailukyvyn parantaminen edellyttää julkisia investointeja, erityisesti T&K-panostuksia. Tämä tukisi myös kotimaista tuotantoa ja kysyntää. Itsestään ongelma ei korjaannu. 2/2
Aihetta on käsitelty syvällisemmin tässä tutkimuksessa:
”[Määttäsen mielestä] kotitalouksien kulutuksen vähäisyys ei ole kansantaloudelle mikään pysyvä ongelma. Talous voi kasvaa myös viennin varassa.”
Suomen kaltaisessa maassa kasvu voi perustua vientiin vain, jos vientituotteiden laatukilpailukyky on korkealla tasolla. Tällä hetkellä näin ei ole. 1/2
Velkajarrun myötä talouspolitiikan ohjakset annetaan VM:lle, jonka vaikutusarviot määrittävät jatkossa, millaiset sopeutustoimet ovat hyväksyttäviä.
Luottamusta ei lisää se, että työllisyys ja julkinen talous ovat heikentyneet viime vuosina, vaikka VM:n vaikutusarviot ovat luvanneet päinvastaista.
Suomessakin levitetään ahkerasti "tietoa" siitä, miten varallisuusveron korottaminen v.2022 johti Norjassa varallisuusverokertymän pienenemiseen, kun iso joukko miljonäärejä suuntasi ulkomaille. Norjan tilastokeskuksen dataan pohjaava graafi näyttää varallisuusverokertymän todellisen kehityksen ⬇️
27.02.2026 08:57 — 👍 207 🔁 79 💬 2 📌 6Olemme UTAKissa jatkuvasti korostaneet, että uusien EU-sääntöjen puitteissa sopeutuksia ei voi tehdä enää "rakennetoimilla", vaan niiden on oltava joko leikkauksia tai veronkiristyksiä. Hyvä että asia tuodaan nyt esiin VM:stäkin. Edelleen on ollut julkisuudessa paljon puhetta "kasvutoimista". 1/2
27.02.2026 11:48 — 👍 50 🔁 8 💬 2 📌 0
Tammikuussa 2026 tuotannon suhdekuvaaja (työpäiväkorjattu) kasvoi 0,2 % vuodentakaisesta.
Vaikka pienikin kasvu on hyvästä, tästä ei pidä vetää liian suuria johtopäätöksiä. Tammikuussa 2025 tuotannon suhdekuvaaja kasvoi nimittäin 3,4 %, mistä huolimatta heikko talouskehitys jatkui viime vuoden ajan
fipo-kerroin- ja hystereesivaikutuksia*
26.02.2026 16:14 — 👍 2 🔁 0 💬 1 📌 0Mutta vielä kiinnostavampaa on se, miksi ennusteet heikkenevät jatkuvasti. Oma kantani on, että ei ole ymmärretty menoleikkausten myötäsyklisiä fipo- ja hystereesivaikutuksia, jotka heikentävät julkista taloutta rajusti.
26.02.2026 16:13 — 👍 3 🔁 0 💬 1 📌 0Mielelläni keskustelen näistä aiheista kanssasi, mutta tuollaista epäasiallista kommentointia en hyväksy. Seuraavasta menee blokkiin.
26.02.2026 16:07 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0
Alta näkee, että tavoite 100 000 lisätyöllisestä vuoteen 2027 mennessä on selvästi ollut Kokoomukselle paljon enemmän kuin pelkkä Orpon lipsahdus. Työministeri Marttinen antoi kyseisen haastattelun marraskuussa 2025.
Linkki:
yle.fi/a/74-20196072
Pinkillä pohjalla valkoinen kyltti, jossa on pinkki SOSTEn logo ja sen alla teksti avoin työpaikka.
Vielä ehdit hakea meille töihin! Haemme osaajia useampaan eri tehtävään.
Etsinnässä ovat:
➡️ Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija
➡️ Terveydenhuollon erityisasiantuntija tai asiantuntijalääkäri
➡️ Vaikuttamisen erityisasiantuntija
Hae viimeistään 4.3. Lisätietoa löydät alta! 👇
1/4
Puskureita ei rakenneta siksi, että valmistaudutaan veronmaksuun, vaan siksi, että työmarkkinatilanne on ajettu kriisiin leikkauksilla ja pelätään oman työllisyyden puolesta. Lisäksi suurella osalla kotitalouksia ei ole varaa lisätä kulutusta, koska he saavat etuuksia, joita on leikattu.
26.02.2026 13:34 — 👍 0 🔁 0 💬 1 📌 0Juu, varmaan joku osa kotitalouksista toimii näin (eli on ns. ricardolaisia), mutta en usko, että suurinkaan osa todellisuudessa.
26.02.2026 13:32 — 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0
Kuluttajien luottamus heikkeni taas: kestotavaroita tai asuntoja ei hankita, lainaa ei oteta ja työttömyyden uhka koetaan suureksi.
Eilen Ville Valkonen (kok.) sanoi, että velkajarru palauttaa kuluttajien luottamuksen talouteen. Tosiasiassa se heikentää luottamusta.
Lähde:
stat.fi/fi/julkaisu/...
Kuvion otsikko: Perustoimeentulotuen saaminen oli vuonna 2025 yleisintä Vantaalla. Kuvio näyttää, että Vantaalla 11,9 prosenttia kunnan väestöstä sai perustoimeentulotukea sekä kuinka suuri osuus kunnan asukkaista sai perustoimeentulotukea muualla Suomessa.
Perustoimeentulotuen saajien määrä ja menot kasvoivat vuonna 2025 selvästi.
Tukea sai 6,4 prosenttia Suomessa asuvista, ja kuntavertailussa saajien osuus oli suurin Vantaalla.
Eniten perustoimeentulotukea maksettiin asumismenoihin.
Tarkemmin tiedotteessa 👇
tietotarjotin.fi/uutinen/1351...
”Euroopan unioni ei edellytä Suomelta uusia julkisen talouden sopeutustoimia vielä vuodelle 2027. Komission kanta asiaan varmistui viime viikolla.
Aiemmin valtiovarainministeriössä on pidetty mahdollisena, että EU vaatisi jopa 1,4 miljardin euron leikkauksia tai veronkorotuksia jo ensi vuodelle.”
Hieman huolettaa, mitä tämä tarkoittaa. Aiemmin Orpon hallitus on tarkoittanut työllisyys- ja kasvutoimilla sotu-leikkauksia ja suurituloisten veronkevennyksiä.
Lähde:
valtioneuvosto.fi/-/hallitus-k...
