Patrizio Lainà

Velkaantuva Suomi joutui EU:n tarkkailuun, mutta kaikessa hiljaisuudessa meidät pantiin myös toiselle tarkkailuluokalle Suomi on EU:n tarkkailussa velkaantumisen vuoksi, mutta myös etenkin työttömyyden takia. Lue jutusta viisi asiaa, joista EU on huolissaan.

Olin itse tänään komission kuultavana EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokasta. Vaikea nähdä muuta syytä sille kuin epäonnistunut talouspolitiikka. Vielä kun sosiaalinen tarkkailuluokka saataisiin sanktioidenkin osalta samalle viivalle talouden tarkkailuluokan kanssa. 🙏

yle.fi/a/74-2021180...

Suomen velkaantuminen on ollut viime vuosien kestohuolenaiheita. Pitäisikö valtion myydä omaisuuttaan, että bruttovelkataso näyttäisi kauniimmalta? SAK:n pääekonomisti @patriziolaina.bsky.social ja UTAK:in toiminnanjohtaja @lauriholappa.bsky.social kysyvät. #TYlehti Lue ▶️ labore.fi/t&y/pitaisik...

IMF:n vuoden 2024 julkisen talouden sopeuttamista koskevan laajan tutkimuksen tulokset ovat kiinnostavia Suomenkin kannalta. Talouskasvun näkökulmasta pitäisi ennen kaikkea välttää julkisten investointien leikkauksia ja julkisen sektorin irtisanomisia. Näillä on isoin vaikutus tuotantoon. 1/2

IMF kelpaa valitettavasti tässä maassa vain ulkoisella uhalla pelottelemiseen. 😵

#talous #politiikka

Valtion omaisuutta myytävä miljardeilla, jos fiposääntöihin ei saada helpotuksia – UTAK Suomi ei nyt hyödy mittavasta rahoitusvarallisuudestaan. Joko sääntöjä on muutettava tai tase pantava töihin.

Talous & Yhteiskunta -lehdessä julkaistiin tänään minun ja @patriziolaina.bsky.social artikkeli julkisen sektorin nettovelasta. Suomen julkisen velan tasosta saa liian pessimistisen kuvan, jos tarkastelemme vain bruttovelkaa. Nettovelalla mitattuna Suomen julkisen velan taso on yhä vähäinen. 1/x

Julkista omaisuutta ei lähtökohtaisesti kannattaisi myydä, mutta Suomen talous ei kestä finanssipolitiikan rajua kiristämistäkään 10 mrd eurolla. Taseen panemista töihin on harkittava julkisten investointien rahoittamiseksi sopeutuksen vastapainona.

Solidiumin omistamien osakkeiden tuotto sen perustamisesta lähtien on ollut 9,3 % ja suoraan omistetuissakin yhtiöissä tuottoa n. 10 %/v. 10 v. aikajänteellä.

"Valtion 10-vuotisten obligaatioiden vuosikorko on ollut välillä 2008–2026 keskimäärin 1,7 prosenttia, eli huomattavasti alhaisempi."

Valtion rahoitusvarallisuus koostuu pääasiassa lainoista, osakkeista ja rahasto-osuuksista.

"ideaalimaailmassa valtion varallisuuden myymistä tulisi välttää, mikäli siitä saatava tuotto ylittää julkisesta velasta maksettavan koron."

Jos huomioidaan myös työeläkelaitosten varallisuus, Suomen nettovelka kääntyy negatiiviseksi. Suomen julkisella sektorilla on 57 % BKT:stä nettorahoitusvarallisuutta, eli tämän verran rahoitusvarallisuutta enemmän kuin velkaa.

"Suomi on kaikista vähiten nettovelkaantunut maa koko EU:ssa."

Nettovelkaa onkin Suomella n. 30 %-yksikköä vähemmän kuin EU:ssa tai euroalueella keskimäärin, vaikka työeläkelaitoksia ei edes huomioitaisi.

"Suomea enemmän nettovelkaa on 14 EU-maalla (mukaan lukien jälleen tilastosta puuttuva Kreikka)"

Bruttovelkaa on Suomella EU:n ja euroalueen vertailussa keskimääräisesti, vaikka velkaantuneempia maita on vain 6 (Kreikka myös).

"koronvaihtosopimukset ja muut johdonnaiset kasvattivat velanoton tarvetta 3,3 miljardilla eurolla vielä vuonna 2025"

Nettovelka kehittynyt samoin kuin bruttovelka, mutta on n. 50 %-yksikköä alhaisemmalla tasolla.

"On nurinkurista, että julkisen talouden tarkastelussa otetaan huomioon velka mutta ei varallisuutta."

Ammattiliitot vaativat yrityksiltä reilun kaupan marjoja Työperäinen hyväksikäyttö ja sen äärimmäisessä muodossa ihmiskauppa ja pakkotyö eivät ole Suomessa marginaali-ilmiö. Työperäinen hyväksikäyttö on ihmisen

Ulkomaisten marjanpoimijoiden riistoon ja hyväksikäyttöön voivat kauppaketjut vaikuttaa ottamalla reilun kaupan marjat tuotevalikoimaansa. Lisäksi tietenkin lainvalvontaa tarvitaan, eikä ihmiskaupan estämisen pidä olla kuluttajien valinta.

www.teollisuusliitto.fi/2026/03/amma...

Pitäisikö puhua brutto- vai nettovelasta? - Työn ja talouden tutkimus LABORE Suomen velkaantuminen on ollut viime vuosien kestohuolenaiheita. Erilaisilla mittareilla saadaan kuitenkin erilaisia tuloksia. Bruttovelassa mitattuna Suomi on EU:n keskitasoa. Jos julkisesta velasta ...

Artikkelimme julkisesta brutto- ja nettovelasta yhdessä @lauriholappa.bsky.social löytyy @labore.fi Talous & Yhteiskunta -lehdestä.

labore.fi/t&y/pitaisik...

Tohtorit löivät Suomen ”oikeat” velkaluvut pöytään – ”Keinotekoisen negatiivinen kuva” Patrizio Lainà ja Lauri Holappa Talous & Yhteiskunta -lehdessä: Suomen julkinen nettovelka 43 prosenttia BKT:sta.

Suomen nettovelka ei ole kv-vertailussa yhtä huolestuttavalla tasolla kuin bruttovelka. Koska julkista rahoitusvarallisuutta ei huomioida EU- tai kansallisissa säännöissä, taseen panemista töihin on harkittava, ettei finanssipolitiikka kiristy suhteettomasti.

www.iltalehti.fi/talous/a/4e0...

Köyhyys | Huono-osaisuus kasautuu – Sosiaaliturvaan tarvitaan leikkauskatto, sanoo professori Nyt eri puolille sosiaaliturvaa tehdyt leikkaukset kasautuvat samoihin koteihin, jolloin lopputulos voi olla kohtuuton. Professori Juho Saaren mukaan tämä ei ollut tarkoitus.

Tässä @juhosaariprof.bsky.social:

”Nyt eri puolilla sosiaaliturvaa tehdyt leikkaukset ovat kasautuneet samoille kotitalouksille sillä seurauksella, että ne ovat heikossa hapessa.”

”Tätä ei suunniteltu tai tavoiteltu, ja tätä on mahdollista edelleen korjata.”

Eka totta. Toinen tuskin.
#politiikka

Ilmeisesti kannustimet johtajien tulojen nousuun on olleet hyvässä kunnossa jo ennen marginaaliveronalennustakin.

Suomessa koko OECD:n korkein työttömyysaste (10,3 %)! Tietääkseni koskaan aiemmin ei ole ollut näin. Nyt pitäisi hälytyskellojen soida ja tunnustaa talouspolitiikan epäonnistuminen. Toisin kuin luvattiin, rikkaiden ja elinkeinoelämän nuoleskelu ei tuonut kasvua ja työllisyyttä.

Lukijan mielipide | Talouspolitiikan säännöt ovat poliittisia valintoja Arviointineuvoston riippumattomuus ja laaja-alainen tietopohja ovat demokratian kannalta keskeisiä.

Talouspolitiikan arviointineuvoston sisällöllisestä typistämisestä ja yhteiskunnallisen vallan laajenemisesta ollaan huolissaan -- mielipidekirjoituksen mukaan myös talouspolitiikan arviointineuvostossa.

#talous #politiikka

Johtajien palkat erkaantuvat muista, vaikka Suomen talouskehitys surkeaa. Ei ihme, ettei Suomi lähde nousuun, kun epäonnistumisesta palkitaan. Sama tapahtunut elinkeinoelämän etujen kanssa.

stat.fi/fi/julkaisu/...

Yrittäjien eläkkeet | Suosittu kansalaisaloite johtaisi yel-maksujen tuntuvaan kasvuun ETK arvioi, että kansalais­aloitteen toteuttaminen kasvattaisi yrittäjien eläke­maksu­pottia noin kolmanneksen. Aloitteen tavoitteena on maksujen pienentäminen.

Hienoa, että nämä yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat kiinnostuneita korjaamaan yrittäjien eläkkeiden alivakuuttamista ja siten YEL-järjestelmän saattamista lähemmäksi tasapainoa. Nyt tulee kalliiksi veronmaksajille, kun vakuutusmaksu ei perustu todellisiin tuloihin.

www.hs.fi/politiikka/a...

#JyväskylänTalvi sai tänä vuonna erityisen nasakan ja asiantuntevan taloussession! Paikalla @patriziolaina.bsky.social, Mikko Jakonen, @ottokyyronen.bsky.social, Liisa Hanén ja @matiasmakynen.bsky.social Iso kiitos aivan mahtavasta iltapäivästä! Sen löydät täältä! www.youtube.com/watch?v=fZAq...

Elinkustannuskriisin aikana elinkeinoelämän edunvalvojat esim. @romakka.bsky.social ja Aki Kangasharju olivat kovasti vaatimassa korkojen nostamista. Toivottavasti siellä on otettu opiksi. Toisaalta on lohdullista, ettei ehkä EKP:n käytäville saakka Suomen elinkeinoelämän näkemykset kantaudu.

Valtiovarainministeriön vaikutusarviointia kehitettävä parlamentaarisen sopimuksen mukaisesti. Ikävä kyllä työryhmässä lähinnä VM:n virkahenkilöitä, joilla tuskin kovin paljon intoa kehittää itse mitään. Jos edistystä ei tapahdu, mitä tapahtuu parlamentaariselle sopimukselle?

vm.fi/-/tyoryhma-s...

Erittäin poikkeuksellinen lähes kolmen miljardin romahdus veroarvioissa VM:n budjettipäällikkö kertoi KL:lle haukkoneensa henkeä, kun katsoi uusia verokertymäennusteita. Täytyy toivoa, etteivät geopolitiikan myrskyt leikkaa Suomen talouskasvua, kirjoittaa Kauppalehden toi...

Hallitus onnistunut vuodessa kasvattamaan alijäämää 3 mrd e eli käytännössä yhtä paljon kuin sen koko nettosopeutus. Yhteisöveron alennus ehdottomasti peruttava kehysriihessä, jotta julkisen talouden vahvistaminen otetaan edes puolitosissaan jatkossa.

www.kauppalehti.fi/uutiset/a/b7...

HS-haastattelu | Häkämies: Käsillä on tekoälyvallankumous, joka voi pelastaa Suomen Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja myöntää, että työmarkkinauudistusten ajoitus on saattanut ruokkia työttömyyttä.

”Kaiken oletetaan olevan julkisen tehtävänä ja yksityistä pidetään aina arveluttavana”

Elääkö Häkämies vielä 1970-luvulla? Mielestäni tässä on eletty yrittäjyyden hybriksessä viimeiset vuosikymmenet.

www.hs.fi/politiikka/a...

Iranin sota | FT: EKP:n pääekonomisti varoittaa inflaation merkittävästä kiihtymisestä Pitkittynyt sota voisi pääekonomisti Philip Lanen mukaan johtaa ”riskien uudelleenhinnoitteluun” rahoitusmarkkinoilla. Tämä tarkoittaisi muutoksia raaka-aineiden ja arvopapereiden hintoihin.

Toivottavasti tällä kertaa rahapolitiikassa on malttia, eikä kustannusinflaatiota vastaan taistella korkoja nostamalla. Suomelle jo nykyinen korkotaso liikaa ja korkeampi korkotaso hyydyttäisi kasvua ja tuotantorakenteiden uudistumista entisestään.

www.hs.fi/visio/art-20...

Velkaantuminen | VM: Ensi kauden leikkausurakka on niin suuri, ettei eläkkeitä, koulutusta tai maanpuolustustakaan voi enää suojata EU-sääntöjen vuoksi 8–11 miljardin euron sopeutus on toteutettava pelkillä leikkauksilla ja veronkiristyksistä, budjettipäällikkö Mika Niemelä arvioi.

Eikö nyt pitäisi tehdä nimenomaan rohkeita ratkaisuja julkisten investointien kasvattamiseksi, jotta talous lähtisi vetämään ja alijäämät supistumaan? Pelkät leikkaukset ja veronkorotukset pitävät talouden ankeuttamiskierteessä ja sit sopeutetaan taas lisää. 😟

www.hs.fi/politiikka/a...

Purra: Päätämme tänä keväänä useiden satojen miljoonien sopeutuksista Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää valtiovarainministeriön arviota 14,9 miljardin alijäämästä järkyttävänä.

Purra:
”Kymmenen miljardin suorat sopeutustoimet ensi kaudelle. Se on selvästi enemmän kuin tällä kaudella.”

Miksi hallitus itse hoitaa vain murto-osan ja sysää vastuuta seuraavalle? Eikö pitänyt velaksi eläminen lopettaa itse? 🧐

yle.fi/a/74-2021248...

Suomen ei pidä sopeuttaa enemmän kuin EU vaatii – UTAK Parlamentaarisen finanssipoliittisen työryhmän tuore linjaus nostaa Suomen sopeutusvaadetta jopa useammalla miljardilla.

Tiivistykseni uuden parlamentaarisen sopeutuslinjauksen ongelmista: Linjaus on tässä vaiheessa tarpeeton ja lukitsee keskustelua ennenaikaisesti erittäin isoihin sopeutustasoihin. 11 miljardin euron sopeutukset myös ylittäisivät tämänhetkiset VM:n arviot EU:n sopeutusvaateista miljardeilla. 1/2