Lauri Holappa

Puolueet ovat selvän valintatilanteen edessä: Joko EU-sääntöihin tavoitellaan muutosta tai joustoa tai sitten siirretään keskustelu pelkkiin veronkorotuksiin ja leikkauksiin. Sellaista kantaa ei voi enää esittää, jossa sekä tuetaan säännöstöä että vahvistetaan julkista taloutta rakennetoimilla. 2/2

Olemme UTAKissa jatkuvasti korostaneet, että uusien EU-sääntöjen puitteissa sopeutuksia ei voi tehdä enää "rakennetoimilla", vaan niiden on oltava joko leikkauksia tai veronkiristyksiä. Hyvä että asia tuodaan nyt esiin VM:stäkin. Edelleen on ollut julkisuudessa paljon puhetta "kasvutoimista". 1/2

Karu viikko peltiennustajalla: tuoreiden tilastojen myötä Suomen Pankin automaattiarvio kuluvan neljänneksen talouskasvusta yli puolittui viime viikosta (0,82->0,35%). Plussalla yhä mennään, mutta huojuvaa on yhä käsitys talouden käänteestä.

Tämä on hyvä kysymys josta luen juuri kirjaa (Lakoff). Hänen mukaansa äänestämisessä ei ole lopulta kyse jostain rationaalisesta oman edun maksimoinnista, tai välttämättä edes yhteiskunnan kokonaisedun ainakaan materiaalisessa mielessä, vaan lopulta moraalikäsityksistä. 1/

Green party wins Gorton and Denton byelection, pushing Labour to third place in blow to Keir Starmer Hannah Spencer elected as party’s first MP in northern England as Labour sees 25.3% drop in vote compared with 2024

Labourin romahdus tuoreissa täytevaaleissa syventää puolueen kriisiä entisestään. Kiinnostavaa on se, olisiko Starmer pärjännyt paremmin, jos hän olisi luvannut vähemmän? En usko, koska äänestäjät kohdistavat puolueisiin myös sellaisia odotuksia, jotka eivät nojaa puolueiden ohjelmiin ja sanomisiin.

Ensi vuoden leikkaukset hallituksesta itsestään kiinni – EU ei vaadi Suomelta sopeutustoimia Tarkkailuluokalle joutumisesta huolimatta Suomella on vapaat kädet olla sopeuttamatta julkista taloutta vuonna 2027.

”Euroopan unioni ei edellytä Suomelta uusia julkisen talouden sopeutustoimia vielä vuodelle 2027. Komission kanta asiaan varmistui viime viikolla.

Aiemmin valtiovarainministeriössä on pidetty mahdollisena, että EU vaatisi jopa 1,4 miljardin euron leikkauksia tai veronkorotuksia jo ensi vuodelle.”

Tuntuu kyllä todelliselta menneen maailman miehen puheelta tilanteessa, jossa tekoälyteknologia on ottamassa suuria harppauksia ja laajasti on keskustelua siitä, että monet nyt prestiisit ammatit ovat hävinneet kahden vuoden päästä.

Tietysti on aina se risusavotta. Kai Saksassakin on risuja.

HS-analyysi | Suomalaisille luvataan ennennäkemättömiä leikkauksia ja veronkiristyksiä: Ovatko poliitikot tosissaan? Uusi ”velkajarru” on niin järeä, että kaikkien puolueiden pitäisi joustaa periaatteistaan, politiikan toimittaja Teemu Muhonen kirjoittaa analyysissaan.

Ollut eetterissä jo yli 20 minuuttia.

Taloustietäjiltä jäätäviä arvioita tulevista leikkauksista: ”Noidankehä” Taloustieteilijöiltä tulee kovaa kritiikkiä Suomen sopeutustavoitteesta. Tavoitteen taustalla olevat laskelmat on heidän mukaansa tehty varsin optimistisesti. Tavoitteet myös jakavat taloustieteilijöi...

Kangasharju värittää taas tutkimusnäyttöä elinkeinoelämän etujen mukaiseksi:

"[Kangasharju] nostaa lisäksi esiin, että [...] yleinen menosopeutuksia koskeva kerroin Suomelle asettuisi haarukkaan 0,3–1,4. Verokiristysten osalta talouskasvua heikentävä vaikutus olisi haarukassa 0,3–3,1."

1/2

Jo EU:n vaatimusten täyttäminen on Suomelle nykyisessä tilanteessa lähes mahdotonta. EU-vaatimusten ylittämiselle ei ole perusteita. Työtä pitäisi tehdä ennemminkin sen eteen, miten sopeutustoimia voidaan kompensoida tai madaltaa. Sopeutustason nostaminen EU-vaateista ei ole realismia 2/2

Suomen ei pidä sopeuttaa enemmän kuin EU vaatii – UTAK Parlamentaarisen finanssipoliittisen työryhmän tuore linjaus nostaa Suomen sopeutusvaadetta jopa useammalla miljardilla.

Tiivistykseni uuden parlamentaarisen sopeutuslinjauksen ongelmista: Linjaus on tässä vaiheessa tarpeeton ja lukitsee keskustelua ennenaikaisesti erittäin isoihin sopeutustasoihin. 11 miljardin euron sopeutukset myös ylittäisivät tämänhetkiset VM:n arviot EU:n sopeutusvaateista miljardeilla. 1/2

Tokmannillakin myydyissä venyvissä leluissa voi olla asbestia Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

Pieniä muistutuksia siitä, että on ihan hyvä olla sääntelyä.

yle.fi/a/74-2021230...

3) Päätösten toteuttaminen on mahdollista, mutta se ei olisi järkevää. Linjauksissa päädytään pahimmassa tapauksessa 4 miljardia euroa EU-sääntöjä isompaan sopeutukseen. Ylipäätään tavoitteiden julkistaminen näin aikaisessa vaiheessa on täysin tarpeetonta ja kaventaa julkista keskustelua.

2) Päätösten taustalla olevien laskelmien fipokerroin on liian matala (0,6) kaiken vakavan tutkimusnäytön perusteella. Ongelmat eivät kuitenkaan liity vain fipokertoimeen, vaan myös finanssipolitiikan vaikutuksen kestoon sekä siitä seuraaviin pysyväisvaikutuksiin. Verokertoimet ovat lisäksi alempia.

Taloustietäjiltä jäätäviä arvioita tulevista leikkauksista: ”Noidankehä” Taloustieteilijöiltä tulee kovaa kritiikkiä Suomen sopeutustavoitteesta. Tavoitteen taustalla olevat laskelmat on heidän mukaansa tehty varsin optimistisesti. Tavoitteet myös jakavat taloustieteilijöi...

Herrainpaneelissa kommentoimassa uusia sopeutuslinjauksia. Omat pointtini: 1) Sopeutuspäätösten taustalla olevat 1,5% kasvuennusteet eivät toteudu, mikäli päädymme tekemään kaavaillut 8–11 miljardin euron sopeutustoimet. Ne heikentävät väistämättä kotimaista kysyntää merkittävästi.

En itsekään tavoita aivan logiikkaa siitä, että jos vastustaa vaikkapa yli 8 miljardin euron nettosopeutustoimia, niin miksi silloin hyväksyisi legitiimiksi haarukaksi 8–11 miljardia euroa?

The political effects of X’s feed algorithm - Nature Among users initially on a chronological feed, 7 weeks of exposure to X’s algorithmic feed in 2023 shifted political attitudes and account-following behaviour in a more conservative direction compared...

Tuore tutkimus kertoo, että X:n algoritmille altistuminen muokkaa käyttäjien mielipiteitä oikestokonservatiivisempaan, Kreml- ja MAGA-myönteisempään linjaan.

www.nature.com/articles/s41...

Julkisen talouden sopeuttaminen velkajarrulla ei saa vaarantaa talouskasvua SAK varoittaa liiallisesta julkisen talouden sopeuttamisesta. Pahimmillaan sopeutukset vaarantavat talouskasvun ja kasvattavat työttömyyttä entisestään. Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä o...

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä asettaa sopeutustavoitteeksi 8-11 mrd e, joka on jopa 4 mrd e(!!) tiukempi kuin EU-säännöt edellyttävät.

"Pahimmillaan sopeutukset vaarantavat talouskasvun ja kasvattavat työttömyyttä entisestään."

1/

SAK:n tiedote:
www.sak.fi/ajankohtaist...

Työllisyysasteen trendi putosi uusiin pohjalukemiin. Laskua edellisen hallituskauden huipusta 2,8 %-yksikköä. Orpon hallitusohjelman piti olla täynnä kasvu- ja työllisyystoimia, mutta ilmeisesti vaikutusten etumerkki on päinvastainen. 😳

stat.fi/fi/julkaisu/...

One of the worst things about AI, for me, is that it takes away from people the sheer joy of writing. Schools don’t often make this point, but writing should be fun. Putting words together, finding ways to express yourself, the pure pleasure of a well-crafted sentence. 1/5

Työllisyyden kasvua ehtivät jotkut jo tuulettaa. Työllisyysasteen trendi kuitenkin kääntyi jo loppuvuonna laskevalle uralle ja jatkaa laskuaan.
Tammikuussa sekä työllisyysasteen että työttömyysasteen trendi laskivat hieman joulukuusta. Työttömiä näyttää siirtyneen siis työvoiman ulkopuolelle.

Suomessa julkisen talouden liikkumatila ollaan lukitsemassa komission viiteuran perusteella jo paljon ennen varsinaista EU:n päätöstä. Esim. Orpon hallitus sai noin puolet(!!) kevyemmän sopeutustaakan kuin komission viiteura olisi edellyttänyt. Sen jälkeen tuli vielä lisäjoustoja puolustukseen.

Toki se voimassaoleva poikkeus on otettu huomioon, mutta mitään varaumaa uusiin poikkeuksiin ei käsittääkseni ole.

Nyt on siis voimassa puolustuspoikkeus vuoteen 2028 asti, mutta sen jälkeen vaikutus on täysimääräinen. Toisaalta pidän hyvin epärealistisena, että uutta poikkeusta ei tämän jälkeen asetettaisi, jos todella haluamme Euroopan tekevän nopeita ja aggressiivisia puolustusmenolisäyksiä.

Itsekin jaan Blueskyssa tilastoja, joita ei haluta nähdä.

Yritin palauttaa eilen mieleen eurokriisin ajat, jolloin Suomen työttömyystilanne oli viimeksi näin huono. Silloin korkea työttömyys yritettiin laittaa "rakenteellisten tekijöiden" piikkiin oikeiston ja ekonomistien toimesta. Nyt kun tähän ei voida enää vedota, korkea työttömyys kiistetään kokonaan.

Parlamentaarinen fipo-työryhmä on suosittelemassa ensi vaalikaudelle mahdollisesti jopa 4 mrd. € suurempaa sopeutusta kuin EU-säännöt edellyttävät.

Orpon hallituksen alle 4 mrd. € sopeutus on heikentänyt kotimaista kysyntää ja kasvua rajusti. Mitä 2-3 kertaa suurempi sopeutuspaketti saa aikaan?

Vaikka lopulta sopeutusvaateen poliittinen korottaminen EU:n minimitasosta tarkoittaisi "vain" joidenkin satojen miljoonien lisäleikkausta, voivat tällaisenkin toimenpiteen seuraukset olla rajuja. Esim. tuettuihin lomiin kului ilmeisesti vain joitakin miljoonia euroja julkisia varoja vuodessa.

Vastaus lienee, että se ei jätä mitään tilaa muulle kuin puolustusmenojen lisäämiselle.