Sanna Luokomaa

Välillä en saa mitään aikaan, mutta sitten kun klo 9.35 aamupalalla muistetaan, että juniorilla on klo 10.00 koristreenit, ei oo mitään ongelmaa saada perhettä päivävaatteisiin, reput pakatuiksi ja ehtiä ajoissa treeneihin.

Siihen on syynsä, että ostettiin talo kilometrin päästä liikuntatalolta. 😅

Kiitos samoin, hyvää itsenäisyyspäivää! 🤍💙

a baby yoda standing next to a frog with the words " distracted easily i am " on the bottom ALT: a baby yoda standing next to a frog with the words " distracted easily i am " on the bottom

Päätän järjestää eteisen. Aloitan purkamattomasta reissulaukusta, päätän viedä sen makkariin. Huomaan laukussa deodorantin. Laitan deadoranttia. Vien sen vessaan. Huomaan kasvoveden. Laitan kasvovettä. Haluan kasvorasvaa. Se on laukussa. Menen makkariin. Ei laukkua. Ai niin, se on vielä eteisessä.

Yritin joskus lukea meemin alkuperästä. Oli koripalloilijan pituutta, räppiä ja jotain viraalivideoita. En tullut yhtään sen viisaammaksi. 😅 Päätin, että voin yhtä hyvin olla ymmärtämättä mutta leikkiä kuitenkin mukana. 😁

Ehkä sen suurin merkitys on lopulta sen merkityksettömyys.

a group of south park characters are standing in a hallway with the number 67 on the floor ALT: a group of south park characters are standing in a hallway with the number 67 on the floor

Tehtiin työkamujen kanssa vähän liian innoissaan videota koulun instaan, koska nythän on "six-seven" -viikonloppu. Sivusta seurannut kollega opehuoneeseen tulijalle:

"Tervetuloa, oon ollut nyt puoli tuntia täällä näiden teinien kanssa." 😅

Että hyvää 67-viikonloppua! 😄

Nukahdin töiden ääreen illalla, aamulla nukuin pommiin. Ehdin töihin ajoissa, koska skippasin aamupalan ja otin proteiinipirtelön reppuun. Unohdin kuitenkin juoda pirtelön, mikä oli hyvä, koska kasien koe venyi enkä ehtinyt lounaalle. Join pirtelön välkkävalvontavuorolla. Joulukuu. #opehommat

Miten voi olla, että en muista tätä lapsuudesta enkä ole lukenut omille lapsillekaan!? Kansikuva on etäisesti silti tuttu.

Aa, totta!

Tuo uusi on kyllä hieno. 👌

...Ja nyt kun katson, ehkä myös Veljeni Leijonamieli on eri painos. Ihan kuin kirjan nimen fontti olisi omassani toinen. Tosin mulla on näitä kaksi: lapsena saatu ja kirjaston poistokirjoista ostettu. Lisäksi vielä kolmas,iskemätön, eurolla kirjaston poistomyynnistä ostettu ruotsinkielinen laitos. 😄

Nää on kuvituskuvia. Muut näistä on kyllä ihan juuri kuvissa olevina laitoksina itsellä, ainoastaan omistamani Taru sormusten herrasta on eri. Siitä mulla on kuvanmukainen kolmiosainen laitos, en muista miltä vuodelta. Ja hetkinen, Taikatalvestakin on eri painos.

Lavalla olevan kokoonpanon hiustyylit paljastanevat, mistä musiikkiyhtyeestä on kyse. En odottanut keikalta mitään, mutta sain sitäkin enemmän. Those Were the Days kruunasi setin. Lavalla kävi myös hummeri ja yleisöstä bongattu joulupukki. LC – ei koskaan tylsää hetkeä. 👌😄

Jäivätkö kirjat tästä johonkin? 📚

Kaksi vuotta sitten olen jakanut nämä "six books to get to know me" -haasteessa. Muumikirja saattaa vähän vaihtua mielialan ja vuodenajan mukaan, mutta muutoin – tämä lienee se kuusikko, josta löydän itseäni tai ajatuksiani. Mitkä on sun? ❤️📚

Tomi Kontion kirja kuolemasta ja surusta voitti lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian Tomi Kontio on voittanut lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksellaan Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän. Voittajan valitsi kestävyysjuoksija Mustafe Muuse.

Toivon kovasti että lapseni haluavat kuunnella, kun luen. Toivon kovasti. 12/12 #kirjataivas 📚❤️

Tomi Kontion kirja kuolemasta ja surusta voitti lasten- ja nuorten­kirjallisuuden Finlandian | Kulttuuri | Yle share.google/mTWCoGEIgbCM...

ovat jossain kaukana. Kaikki tärkeä on silti läsnä. Haluan ehdottomasti lukea sarjan viimeisen osan, Haluan lukea sen lapsilleni. Kirja on todennäköisesti tie tunteisiin, joihin arjessa muuten pääsee käsiksi harvoin – ja siksikin sen lukeminen olisi arvokasta ja tärkeää. 11/

On laaja verkosto ympärillä. On vähän materiaalista hyvää, mutta on silti paljon ja kaikkea. On terveys. On aikaa etsiä rauhallisia kirjoja, vauhdikkaita kirjoja, aikaa lukea itselle ja lapsille. On mahdollisuuksia.

Koira nimeltä Kissa -kirjojen Näätä edustaa sitä puolta, joissa mahdollisuudet 10/

eivät osaa nimetä tunteita tai satuhahmoja, jotka eivät osaa kuvitella mahdollisia todellisuuksia. Näihin olen viime viikkoina törmännyt. Mutta tiedostan myös, miten etuoikeutetusta asemasta näitä pohdin. On voimia rajoittaa laiteaikaa. On aikaa käydä kirjastossa. On päivätyö. On koulutus. 9/

vääntöä painimatolla tai futiskentällä. Oliko ennen helpompaa tarjota lapsille erilaisia kokemuksia? Miten käy, jos kokemukset jäävät niihin, joita ilmaiset, koukuttavat ja nopeaan ajatteluun ja lähinnä nopeaan reagointiin perustuvat sovellukset tarjoavat? Mietin yläkoululaisia, jotka 8/

muotoon puettuja runoja tai maalauksia.

On jotenkin kovin onnellista, että omat lapset ovat oppineet tunnistamaan, että eri tilanteisiin ja eri hetkiin sopii erilaiset kirjat. Sama pätee musiikkiin, oikeastaan mihin tahansa, jopa liikuntaan. Välillä kaipaa kävelyä metsässä, välillä kiivasta 7/

sama.Rauhallisissa kirjoissa ei tavallaan ole mikään kiire loppuun. Juonivetoisissa, vauhdikkaissa kirjoissa teksti vetää mukanaan. On pakko lukea, koska haluaa tietää, miten tarina päättyy. Rauhallisissa kirjoissa teksti ja kieli itsessään ovat merkityksellisiä. Ne ovat kuin romaani- tai tarina- 6/

täynnä käänteitä, kerronta etenee välillä ajallisina ryöppyinä, poukkoilee, kuten elämäkertakirjallisuudessa on tapana. Mutta Marlen Haushoferin Seinä. Sen niputtaisin rauhallisiin kirjoihin. Siitä löytyy samaa otteessaan pitävää tyyneyttä kuin lasten rauhallisista kirjoista. Sen lukutapakin on 5/

Pimeän arkkitehti on kaikkea muuta kuin rauhallinen kirja. Luen tätä koulussa oppilaiden lukutunneilla sen minkä ehdin. Se ei ole rauhallinen, vaan pikemminkin monella tasolla väkivaltainen kirja. Sophia Janssonin Kolme saarta -teoksessa on rauhallisen kirjan elementtejä, mutta se on kuitenkin 4/

että rinnalla luetaan myös näitä "rauhallisia kirjoja". Usein näitä valitaan nimenomaan iltasatukirjoiksi tai kun päivässä on ollut liikaa vauhtia. Pieni mieli kaipaa tilaa ajatuksille, ja rauhalliset kirjat tarjoavat juuri tätä.

Luen itse tällä hetkellä kolmea kirjaa. Marko Hautalan 3/

Kaikki löytämäni viimeiset. Lapset ahmivat kirjoja, joissa tapahtuu. Neropatit, Pupu vs. Apinat, Kapteeni Kalsarit ja muut vastaavat täyttävät kirjapinot. Niissä on samaa vauhtia kuin nopeatempoisessa pelimaailmassa, jossa lapset viihtyvät. Mutta pidän äärettömän tärkeänä sitä, 2/

Rauhalliset kirjat. Kategoria, josta meillä erityisesti kuopus puhuu ja jonka lapset tuntevat tarpeelliseksi. Tähän kategoriaan kuulunee uusin Koira nimeltä kissa -teos, aiempien tapaan. Muita rauhallisia kirjoja ovat esimerkiksi Purkissa -sarjan kirjat, Matkamuistikirja, Ääniä puistossa sekä 1/ 📚

Mahtavaa! 😍📚