Sami Syrjämäki

Summa: pidän kiinni siitä, että sanaa siilipuolustus käytetään huolimattomasti, jos ei peräti tarkoitushakuisesti, eikä sen heittely myöskään vie keskustelua eteenpäin.
Tämä ei tarkoita, etteikö tiedeyhteisön voi ja pitäisi parantaa. 3/3

Lisäksi välillä näyttää, että kaikki vastaukset, jotka eivät ole oman kannan mukaisia, leimataan siilipuolustukseksi.
Vastauksen huono laatukaan ei tarkoita, että kyseessä on siilipuolustus vaan kyse voi olla vain ihan tavallisesta huonosta vastauksesta. 2/

Minä taas totesin, että siilipuolustuspuheenvuoroja on voinut esiintyä.
Ongelma syntyy, kun kaikki muu ignoroidaan ja puhutaan ihan kuin mitään asiallisia vastauksia ei olisi esitetty (kuten. linkatussa HS:n kolumnissa). Eli puhutaan kuin mitään muuta sp:sta ei olisi. 1/

Säädyllistä ajattelua – Tyrvään Prykin verkkokauppa (Holvi) Sami Syrjämäki: Säädyllistä ajattelua — Kun tolkun ihminen kohtaa Orwellin. Ilmestyi lokakuussa 2025. NYT SAATAVILLA! Kustantajan verkkokaupasta ilmainen postitus. Millainen on ”tolkun ihminen”? Vo...

Ja kun katsoo, kuinka noita Wahlroosin (YLEllä) esittämiä kommentteja levitetään voitonriemuisena toisella puolella somea, niin melkoinen pessimismi valtaa mieleni.
P.S. ajatusten markkinoiden ja vapaan keskustelun suhteesta totuuteen löytyy kaksikin tekstiä täältä: holvi.com/shop/tyrvaan...

Kun tämä informaatio on aivan varmasti kaikkien saatavilla, takuulla myös Wahlroosin, niin johtopäätös on tietenkin se, ettei kyse ole mistään ajatusten markkinoiden paras argumentti -voittaa mekanismista.

2/2

Tiedekeskustelusta ja erityisesti metsistä, tällä kertaa asialla metsässä kävellyt Wahlroos.

Montako kertaa tutkijoiden pitää toistaa, että metsä ei tarkoita vain puita vaan muuta kasvustoa ja maaperää kuten esimerkiksi soita?

Mahtaa asiantuntijoita turhauttaa. 1/

Joo, juuri näin.

Eikä myöskään vastaus, jonka tasoon ei ole tyytyväinen kai tarkoita siilipuolustusta vaan epäonnistunutta tai huonoa vastausta.

Ei kantaa, koska en tuota tarkkaan seurannut.
Mutta, jos joku palauttaa viime vuosien vastaukset "siilipuolustukseksi",joutu ignoroimaan todella paljon asiallisia vastauksia (joista ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta ei kai kaikki, mikä ei ole kritiikin kanssa samaa mieltä ole siilipuolustusta?)

... tosin asiallisissa keskusteluissa pitäytyminen voidaan tuomita "norsunluutorniin vetäytymiseksi".

Mutta siitä ei varmaan ole syytä välittää.

2021 taisi olla vuosi, kun niitä SA:n hakemuksia pilkattiin ja se sai suurta huomiota.

Joo, kannattaa etsiä ja pysyä asiallisissa keskusteluissa.

P.P.S. P.S. Lainaus kolumnista: "Tieteenrajojen yli kommentoidaan toisten tuotoksia valitettavan vähän, vaikka relevanttia osaamista olisi".
Meneekö tekstissä sekaisin tutkimustulosten (vertais)arviointi ja rahoitusta vasta saaneiden tai sellaista hakevien projektien arviointi?

Ehkä asialla on jotain tekemistä sen akateemisen tai tieteen vapauden kanssa. Kovin moniulotteinen konsepti sekin tosiaan on.
7/7

Tiedekritiikki ei tietenkään sekään palaudu pahansuopaiseen epäkommunikatiiviseen julistamiseen ja termiä "tiedevastainen" saatetaan viljellä vähän huolimattomatsi (vaikka osajoukko onkin koko joukun osa). 6/

Kysymys voi ennemminkin olla siitä, että miten politiikkaa tehdään, minkälaiseen kommunikaatio/räyhäämiskulttuuriin ihmiset kasvavat ts. maan yleisestä poliittisesta ja kulttuurisesta ilmapiiristä & toimintatavoista. 5/

Mihin on tietty lisättävä toisaalla ketjussani kirjoittamani popularisointia koskevat varaukset.

Mitä tehdä? En tiedä. Asiallisuutta on vaalittava siitä huolimatta, että sen teho hyvin rajallinen noissa pilkallisissa tiedekeskusteluissa. Vastaus saattaa piillä toisella poliittisella tasolla. 4/

Mutta tosiaan kolumni ei mainitse mitään asiallisista vastauksista ja esittää tuo yleistajuistamisen (tai "hämärän" kielen välttämisen) jonakin uutena pointtina, jota olisi vastustettu, kun moni on sanonut, että se on hyvä ajatus.3/

Ongelma on, ettei osa keskustelijoista ole mukana kommunikoidakseen vaan julistaakseen ja on ihan sama, kuinka paljon asiallista keskustelua yritetään käydä -- osa, melko äänekäs osa, pelaa eri peliä. Ei siitä synny mitään hedelmällistä. 2/

En ajattele, ettei kukaan missään reagoinut siilimäisesti, mutta tiedeyhteisön reaktio tai toiminta ei missään nimessä palaudu siihen. Päinvastoin, vuoden 2021 jälkeen, on esitetty monenlaisia asiallisia puheenvuoroja ja yrityksiä selittää asioita. 1/

Juu, lainasin tuota postaustasi toisena näkökulmana.

Mun silmiini silloin, kun puhutaan vain siilipuolustuksesta, eikä viitata mihinkään asialliseen vastukseen (edes tuohon, että moni on tosiaan kannattanut sitä, että akatemia-hankkeiden julkiseen kuvaukseen satsattaisiin) ignoroidaan asiallinen puoli keskustelua ja syyte perustuu siis valikoimiseen.

Todettakoon, että kun itse toimin tieteellisten artikkeleiden toimittajana, niin panosti hyvin vahvasti siihen, että tekstit avautuisivat erityisalantuntijoita laajemmalle yleisölle. Jokunen kirjoittaja saattoi vähän tuskastua vaatimuksiini avata sitä tai tätä käsitettä etc. Se vei kyllä tilaa. 2/2

Tuohan on tosiaan se ajatus, jota useampi eri tiedeyhteisön jäsen on kannattanut eli siis esim. yleistajuisiin kuvauksiin panostamista. Se ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista: bsky.app/profile/sami... 1/

Olisiko siis tyypillinen olkiukko? Kenties tahaton yksinkertaistaminen, mikä tietty pistää pohtimaan, että mitkä ovat ne keskustelut, joista kirjoittaja ammentaa (myös tuo "siilipuolustus" -termin käyttäminen tässä kontekstissa).

Ei niinkään kirjeistä, mutta muuten: bsky.app/profile/panu...

Ja P.S. linkkaamani HS:n teksti on kyllä rakenteellisestikin aika sekavaa hyppelyä asiasta toiseen.

Tiedeyhteisö on itsensä tiukin kriitikko - Työn ja talouden tutkimus LABORE Tutkijoita moititaan milloin vääristä tutkimusaiheista ja epämieluisista tuloksista, milloin aktivismista tai oman edun tavoittelusta. Joskus moitteissa on perääkin. Kukaan tai mikään ei ole erehtymät...

Ja muistuttaisin myös tästä. 9/9
labore.fi/t&y/tiedeyht...

Tyypillisesti tämä tehdään ja vaaditaan tutkimukssuunnitelmassa, mutta ne on suunnattu asiantuntijoille, joiden valmiudet ymmärtää asia on paremmalla tasolla kuin kenen tahansa muun. 8/

Niin sen merkityksen ja työn kansaintajuistaminen voi olla lähtökohtaisesti todella, todella vaikeaa, koska pitäisi selittää myös aikaisempi tutkimus aiheesta/alasta ja sijoittaa uusi projekti siihen & osoittaa miten se kontribuioi kokonaisuuteen. 7/

Kaikki eivät osaa ja joskus myös tiedeyhteisössä kuvitellaan, että kuka tahansa siihen kykenee. Toinen ongelma nousee sillin, kun tutkimus on hyvin pitkällä sisällä isommassa kokonaisuudessa ja erikoistunut suuren kokonaisuuden pieneen osaan. 6/