Lauri Finér

Valtion omaisuutta myytävä miljardeilla, jos fiposääntöihin ei saada helpotuksia – UTAK Suomi ei nyt hyödy mittavasta rahoitusvarallisuudestaan. Joko sääntöjä on muutettava tai tase pantava töihin.

Talous & Yhteiskunta -lehdessä julkaistiin tänään minun ja @patriziolaina.bsky.social artikkeli julkisen sektorin nettovelasta. Suomen julkisen velan tasosta saa liian pessimistisen kuvan, jos tarkastelemme vain bruttovelkaa. Nettovelalla mitattuna Suomen julkisen velan taso on yhä vähäinen. 1/x

Tohtorit löivät Suomen ”oikeat” velkaluvut pöytään – ”Keinotekoisen negatiivinen kuva” Patrizio Lainà ja Lauri Holappa Talous & Yhteiskunta -lehdessä: Suomen julkinen nettovelka 43 prosenttia BKT:sta.

Suomen nettovelka ei ole kv-vertailussa yhtä huolestuttavalla tasolla kuin bruttovelka. Koska julkista rahoitusvarallisuutta ei huomioida EU- tai kansallisissa säännöissä, taseen panemista töihin on harkittava, ettei finanssipolitiikka kiristy suhteettomasti.

www.iltalehti.fi/talous/a/4e0...

On kieltämättä omituista ja hölmöä, että julkista taloutta tarkastellessa sivuutetaan usein jopa likvidi rahoitusvarallisuus.

Vähemmän likvidiä mutta tuloja tuottavaa tai kasvattavaa julkista omaisuutta on sitten paljon muutakin, kuten infra. Myös kansakunnan koulutustasoa voi pitää sellaisena.

Suomen ja Ruotsin talouden eroista liikkuu kaikenlaisia väitteitä. Suomessa Veroareenassamme vieraillut @elinorodeberg.bsky.social avaa @hs.fi, mitä keskeiset erot aidosti ovat. Hän myös toivoo uskallusta veronkorotuksiin, sillä vaihtoehdot ovat huonompia. www.hs.fi/visio/art-20...

Kansantalous | Ruotsalainen taloustieteilijä kertoo neljä syytä, miksi Suomi jäi Ruotsin kelkasta Monipuolisempi talous, parempi väestönkehitys, oma valuutta ja sopuisammat työmarkkinat. Siksi Ruotsi menestyy ja Suomi ei, sanoo taloustieteilijä Elinor Odeberg.

Ruotsalaisen ajatuspajan Arena Idén pääekonomisti
@elinorodeberg.bsky.social kertoo HS Visiossa miksi Ruotsi menestyy, mutta Suomi ei.
hs.fi/visio/art-20....

Odeberg puhui samoista teemoista myös Veroareenassamme 13.2. Odebergin osuus alkaa 33 min kohdalta.
www.youtube.com/live/ip1HJK7...

Jussi Systä ja Reetta Varjonen-Ollus Veroareenassa: Kannattaako suurituloisten veroja korottaa? – katso video! · Kalevi Sorsa -säätiö Kalevi Sorsa -säätiö järjesti toukokuussa Reilun siirtymän retriitin nuorille. Kalevi Sorsa säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Janne M. Korhonen ja eriarvoisuuden vähentämisen hankevastaa...

Kannattaako suurituloisten verotusta korottaa? Mitä tutkimus sanoo? Lue lisää ja katso säätiön talouspolitiikan asiantuntijan @jussisysta.bsky.social ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Reetta Varjonen-Olluksen Veroareenan debatti täältä:

sorsafoundation.fi/jussi-systa-...

STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan puolessatoista kuukaudessa Palkansaajan ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ansioiden välinen ero on edelleen huomattava, paljastaa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n selvitys.

Jos marginaaliveronalennuksen perusteluja uskotaan, tämä on vain positiivinen kehitys, koska johtajat ovat ponnistelleet enemmän. Ai miten niin? Koska he saavat isompaa palkkaa! Tähän kehäpäätelmään on Suomessa uskottu melko kritiikittömästi.

yle.fi/a/74-20213258

Kalevi Sorsa -palkinto Ydin-lehdelle · Kalevi Sorsa -säätiö Vuoden 2025 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty Ydin-lehdelle tunnustuksena laaja-alaisen yhteiskuntapoliittisen keskustelun mahdollistamisesta. Jo vuodesta 1966 ilmestynyt lehti on pitkäjänteisellä t...

Vuoden 2025 Kalevi Sorsa -palkinto on myönnetty Ydin-lehdelle! Onnea <3

Palkinto luovutetaan 25.3. klo 18 Kallion kirjastossa. Mukana keskustelemassa Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, @kaihko.bsky.social, @robertsundman.com ja Aki Lindén.

Lue lisää täältä:
sorsafoundation.fi/kalevi-sorsa...

Viikon tärkeimmät: Onko velkajarrun tavoite mahdollista toteuttaa? Oskari Onnisen mielestä UMK on Ylen luomaa markkinahäiriötä. Uuden Jutun Pihvissä käsittelemme perjantaisin kolme viikon olennaista uutista. Tekstiversio on lyhennetty tiivistelmä kuunneltavaksi tehdystä ohjelmasta.

Kommentoin @uusijuttu.fi Pihvissä velkajarrusopimuksen tavoitetta. Tavoite on vaikea, jopa epärealistinen. Uudet leikkaukset pienituloisiin kestämättömiä, sopeutusta tulisi kohdistaa suurituloisiin. Sopeutus on heikentänyt kasvua jo nyt ja niin myös jatkossa.

www.uusijuttu.fi/juttu/seHkcz...

I consider all our topics are ultimately about life, death, money and/or power. They lie in the details. In this blog post just as in any. Perhaps we need to reframe if it’s difficult to perceive the connection. Obviously no can do if these topics are dull too.

Ok! I usually choose the stairs, so there's good chance we'll never get stuck there. Since you seem to know our work, it would be nice to know why you think it's dull?

Jälleen kerran on käynyt ilmeiseksi, että Orpon hallitukselle velka on vain väline luokkapolitiikan tekemiseksi - velkaantumisella oikeutetaan sosiaaliturvan leikkuut & työvoiman neuvotteluaseman heikentämiset, mutta se ei tietenkään koske hyvätuloisten & firmojen veronalennuksia.

Meillä olisi tarjolla monipuolinen viestinnän pesti, jossa on mahdollisuus vaikuttaa. Hae 18.3. mennessä!

Hallitus heitti viime vuonna oman 1 prosentin alijäämätavoitteensa roskakoriin ja päätti sen sijaan yli miljardin euron veroalesta. Eilisten puheiden perusteella vaikuttaa, ettei hallitus ole sitoutunut myöskään uusiin velkajarrutyöryhmän tavoitteisiin. Kovat tavoitteet näyttävätkin bluffilta.

Kirjoitin ajatuksia päivän parlamentaarisen työryhmän päätöksistä. Päätökset konkretisoivat viime syksyn velkajarrusopimusten merkitystä. Varsinainen sopeutus on kuitenkin tekemättä eikä edes ehdotuksia ole pöydällä. Kehysriihessä niitä on pakko tarkastella. Ensiksi voisi perua yhteisöveroalen.

"Demokratian kannalta olisi suotavaa, että keskustelu puolueiden sopeutustoimista ja niiden seurauksista käynnistyisi hyvissä ajoin ennen vaaleja. Miljardisopeutuksella kun voi saada aikaan paljon tuhoa, vähintäänkin vaikutukset ovat mittavat heille, joita päätökset koskettavat."

Työttömyys | ”Järkyttävän suuri määrä” työttömiä ei hyödy talouden piristymisestä, virkamies arvioi Erityisasiantuntijoiden työttömyys kasvoi 19,4 prosenttia Uudellamaalla verrattuna viime vuoteen. Myös työllisten määrä on laskusuunnassa viime vuoteen verrattuna.

Euroopan komission rakenteellisen työttömyyden arvioissa, joihin Pylkkänen viittaa, on kyse arvioista "kiihtymättömän inflaation" takaavasta työttömyyden tasosta. Teoriassa tätä tasoa voidaan alentaa juuri sellaisilla toimilla, joita Orpon hallitus on tehnyt eli... 1/6

www.hs.fi/politiikka/a...

Työllisyystilastoissa ei juuri uutta sitten joulukuun, työllisyyden trendi aavistuksen laski tammikuussa, samoin työttömyyden, mutta siis vain aavistuksen. Työttömyys edelleen korkealla. Jää siis nähtäväksi kumpaan suuntaan kehitys lähtee tänä vuonna.

Työmarkkinat | Ministeriö: Maahanmuuttajien hyvä työllisyys on vaihtunut suurtyöttömyydeksi Erityisesti ukrainalaisten työllisyystilanne on nyt synkkä. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan taustalla on talouden heikko suhdanne.

Maahanmuutto "selittää" työllisyyttä ja työttömyyttä. Mitä jos siirryttäisiin keskustelussa siihen, miten heikkoa suhdannetta kyetään vahvistamaan, ja mikä on talouspolitiikan rooli suhdanteissa. Se kun on kuitenkin se juurisyy työttömyyskehityksen taustalla.

www.hs.fi/politiikka/a...

‘Is university still worth it?’ is the wrong question The graduate earnings premium isn’t really measuring what most people think

Korkeakoulutuksen tuoma taloudellinen hyöty on kutistunut Britanniassa, koska taloudessa ei ole riittävästi korkean tuottavuuden työpaikkoja, kertoo John Burn-Murdoch FT:ssä. Maksettavana on lisäksi kymmenien tuhansien lukukausimaksut. Koulutuspolitiikkaa tulisikin 1/3

www.ft.com/content/649d...

Poliitiikasta on tullut uskon asia. Toiset uskoo, että maa on litteä. Orpo uskoo perintöveron poiston positiivisiin vaikutuksiin. Hallitus uskoo virka-arvioihin. Miksei ihan vaan faktat kelpaa? www.hs.fi/politiikka/a...

HS:n tiedot | Alustava sopu: Ensi hallituksen pitää säästää jopa 8–11 miljardia euroa Eduskuntapuolueiden niin sanottu velkajarrutyöryhmä on päässyt alustavasti sopuun ensi vaalikauden tasapainotusurakasta.

"Yksi ratkaiseva kysymys on, kuinka suuri osa 8–11 miljardin euron säästöurakasta olisi mahdollista laskea erilaisten kasvua ja työllisyyttä kohentavien uudistusten varaan. Tähän ei raporttiluonnoksessa oteta kantaa."

Tämä on varmaan se kaikista ratkaisevin kysymys. 1/2

www.hs.fi/politiikka/a...

Tilaisuus: Crash! Boom! Bubble! The economics of AI and the Nordic Welfare State · Kalevi Sorsa -säätiö Johtaako tekoäly uuteen tuottavuusloikkaan vai onko se pelkkä tyhjä lupaus? Mikä rooli tekoälyllä tulisi olla tulevaisuuden taloudessa ja kuinka se vaikuttaa hyvinvointivaltioon? Miten sitä tulisi sää...

Vastoin Trumpin hallinnon pyrkimyksiä yli 70 % republikaaniäänestäjistäkin toivoo FT:n mukaan tekoälylle sääntelyä. giftarticle.ft.com/giftarticle/...

Aiheesta keskustellaan tilaisuudessamme tiedekulmassa 11. maaliskuuta. Ilmoittautumislinkki verkkosivuillamme:

sorsafoundation.fi/tilaisuus-cr...

Tanskan mallin ydin, lähes 60 000 euroa vuodessa työtöntä kohden palveluihin jää toistuvasti mainitsematta kaikilta Tanskan mallin nimiin heikennyksiä vaativilta.

Suomessa on melko turha puhua velvoittavuudesta, kun palveluja ei ole.

Työllisyyden hoidon menot työtöntä kohden yli 11-kertaiset!

Perussuomalaiset | Purra ehdottaa: Maahanmuuttajat palkattomiin töihin sosiaalitukien saamiseksi Tanskassa velvoitetöitä voi joutua tekemään 37 tuntia viikossa, jotta saa tukia. Suomessa vastaava ei onnistuisi helposti, sanoo tutkimusprofessori.

Purra yrittää siirtää huomion pois hallituksen omasta epäonnistumisesta oikeiden työpaikkojen luomisessa. Syntipukiksi löytyy tietysti maahanmuuttajat.

www.hs.fi/politiikka/a...

Tilastokeskuksen tilastotuotantoa lakkautus- ja supistusuhan alla | Tilastokeskus Tilastokeskuksen määrärahoihin kohdistuu hallituskaudella lähes 6 miljoonan euron leikkaukset, mikä on noin 10 prosenttia vuoden 2023 määrärahoista. Henkilöstön määrä on supistumassa hallituskaudella ...

Aikamoinen lista tärkeitä tilastoja lakkautusuhan alla Tilastokeskuksen määrärahojen leikkausten vuoksi. Muun muassa väestöennuste, asuntojen vuokrat, teollisuuden uudet tilaukset ja työtaistelutilasto ja moni muu.

Ei ole löysää, mistä leikata, vaan tärkeää tietoa katoaa.

stat.fi/fi/uutinen/T...

Kansantalous | Kantakaa vastuuta, sanoi Orpo yrityksille – Hallitus ei ole tehnyt ”alkuunkaan riittävästi”, vastaa Mikael Pentikäinen Hallitus on toteuttanut lukuisia elinkeinoelämän toiveita. Siitä huolimatta Suomen työttömyystilanne on harvinaisen synkkä.

Yritykset työllistävät, kun kauppa käy ja tuotteille on kysyntää, eli kun ihmisillä on rahaa.

Elinkeinoelämän etujärjestöjen toiveet - ja hallituksen toimet - ovat kuitenkin kohdistuneet lähinnä työntekijöiden aseman heikentämiseen ja isotuloisten veronalennuksiin.

www.hs.fi/politiikka/a...

Pääkirjoitus | Tutkinnosta kertyvä eläke joutaa pois Eläkkeet ovat saaneet tuulensuojan säästöurakassa.

Isotuloisten veroalea on perusteltu sillä, että se kannustaa kehittämään inhimillistä pääomaa.

Sen sijaan tutkinnon eläkekertymästä voidaan luopua, koska koulutus kannattaa silti.

Tämä on ristiriitaista.

www.hs.fi/paakirjoituk...

Mistä lisää verotuloja julkisen talouden vahvistamiseksi? Muun muassa siitä keskustellaan ensi viikon perjantaina Oodissa.

Vastuullisuus | Finnwatch: Merkittävä osa yksityislääkäreistä välttelee veroja omalla yhtiöllään Suuret sote-yhtiöt ovat luopuneet kansainvälisistä voitonsiirto­järjestelyistä, mutta verovälttely jatkuu uusilla keinoilla, arvioi kansalaisjärjestö Finnwatchin uusi raportti.

Uusi raportti osoittaa, että terveysyrityksissä vältellään yhä laajasti lääkärien palkkiosta meneviä veroja. Se onnistuu maksamalla palkkio yhtiön kautta, sillä osinkoja verotetaan matalammin kuin palkkaa. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen veroporsaanreikä pitäisi vihdoin poistaa.