Turun yliopiston siitepölytiedotus

”Ylen moka ei levinnyt maailmalle”. Siitepölytiedote juuttui sisään TV-järjestelmään Finlandia-talolta tulleessa suorassa lähetyksessä kesken presidentti Ronald Reaganin vastaanottojuhlallisuuksien vuonna 1988.

Pähkinäpensaan kukinnan odotetaan alkavan maan lounaisosissa tällä viikolla ja lepän kukinnan kahden viikon kuluessa. Niiden siitepölyä on kuitenkin kulkeutunut jo viime viikolla Suomeen Etelä-Ruotsista, ja kulkeumien odotetaan jatkuvat myös tällä viikolla.

Pähkinäpensas ja leppä kukkivat Tanskassa ja eteläisimmässä Ruotsissa, kaukokulkeumat ovat mahdollisia viikonloppuna. Paikallisen kukinnan odotetaan alkavan parin viikon sisällä.

Nokkosperhonen pajun kukinnolla.

Allergia pajun siitepölylle on harvinaista, mutta sitä esiintyy. Pajun siitepöly leviää sekä tuulen että hyönteisten välityksellä. Suomessa kukinnassa on havaittavissa keski- ja loppukevään piikki, sillä eri pajulajit kukkivat eri aikoina.

Lepän siitepölyhiukkanen keräysnauhalta kuvattuna

Eilen saapui kohtalaisia määriä leppäterveisiä Euroopasta itiöiden ja roskan seassa; ilmeisesti siellä on kevät pidemmällä. Silam malli ennustaa kuitenkin pariksi päiväksi hiukan lievempiä määriä; tarkemmin ks. norkko.fi
#TurunYliopistonSiitepölytiedotus

Talvehtivia lepän norkkoja.

Siitepölyn kaukokulkeumien tiuhenemisen myötä aloitamme säännöllisen tiedottamisen norkko.fi -sivustolla. Maan eteläosiin on viikonlopun aikana kulkeutunut lepän siitepölyä. Pähkinäpensaan ja lepän siitepölyn kaukokulkeumat jatkunevat lähipäivien aikana. Paikallinen kukinta ei ole vielä alkanut.

Eteläisten ilmavirtausten mukana Suomeen voivat kulkeutua pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä myös tällä viikolla. Kuvassa pähkinäpensaan siitepölyhiukkasia.

Suomessa esiintyy luonnonvaraisena kaksi leppälajia: tervaleppä ja harmaaleppä. Kukinta-ajoissa näiden välillä ei ole merkittävää eroa. Tervaleppä viihtyy kosteammilla kasvupaikoilla kuin harmaaleppä, jota pidetään enemmän ”jokapaikan puuna”. Eniten leppiä esiintyy maan etelä- ja keskiosissa.

Luminen ja jäinen maapeite estää tehokkaasti sieni-itiöiden vapautumisen ilmaan. Itiöpitoisuudet ovat yleensä korkeimmillaan loppukesästä ja alkusyksystä. Seuraamme rutiininomaisesti kahden eri homesuvun, Alternarian ja Cladosporiumin, pitoisuuksia.

Maan etelä- ja länsiosiin saattaa huomisesta keskiviikosta lähtien kulkeutua pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä etelämpää Euroopasta.

Alkaen vuodesta 1976 aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka aerobiologian yksikkö julkaisi viikoittaista Pollen Bulletinia, joka kertoi eri siitepölytyyppien päivittäiset pitoisuudet keräyspisteissä. Bulletineja lähetettiin lääkäreille ja apteekkeihin. #TurunYliopistonSiitepölytiedotus

Pähkinäpensas ja leppä jatkavat kukintaa Keski-Euroopassa. Siitepölyn kaukokulkeumat ovat tällä viikolla mahdollisia eteläisten ilmavirtausten aikana.

Vakituisten kahdeksan keräyspaikan lisäksi seuraamme ilman siitepölypitoisuuksia ns. Burkard-keräimellä erilaisissa tutkimusprojekteissa. Vuonna 2015 selvitimme yhdessä itävaltalaisten ja saksalaisten kollegoiden kanssa eri heinälajien kukinta-aikoja ja näiden yhteyttä ilman siitepölymääriin.

Pähkinä kukkii Keski-Euroopassa, ja leppäkin on aloitellut. Suomi on kuitenkin tällä hetkellä turvassa siitepölykulkeumilta, sillä ilmavirtaukset ovat viime aikoina olleet pohjoisesta ja idästä päin. Suomessa kukinta ei ole vielä alkanut eikä sen odoteta alkavankaan nykyisissä pakkaslukemissa.

Kun siitepölytiedotus Suomessa aloitettiin, pääasiallisiksi allergiakasveiksi mainittiin leppä, koivu, heinä ja pujo. Nykyään myös kuvan pähkinäpensas kuuluu tuohon perusjoukkoon, vaikka sitä esiintyykin Suomessa lähinnä etelässä ja lounaassa.

Etelä-Euroopassa eletään siitepölykautta ympäri vuoden. Allergeenisen Parietarian eli muuriyrtin (kuvassa) kukinta-aika kestää tyypillisesti reilut puoli vuotta, mutta joillain seuduilla sen siitepölyä on ilmassa läpi vuoden. Muuriyrttiä ei esiinny Suomessa.

Eri kasviheimojen siitepölyhiukkaset eroavat ulkonäöltään toisistaan muun muassa pinnan kuvioinnin ja aukkojen perusteella sekä kokonsa mukaan. Kuvassa asterikasvi keltanon siitepölyä – hiukkasten piikkisyys tehostaa siitepölyn tarttumista pölyttäjien kuljetettavaksi. Kuva Kari Kaunisto/TY.

Turun yliopiston siitepölytiedotus täyttää tänä vuonna 50 vuotta! Kaikkein vanhimmatkin ilmasta kerätyt näytteet ovat vielä tallessa. Kuvassa preparaatti eli näytelasi Turusta päivämäärältä 7.1.1976.

Lämpimän alkutalven seurauksena Saksassa ja Alankomaissa ensimmäiset pähkinäpensaat ovat aloittelemassa kukintaa lämpimillä kasvupaikoilla. Jos sää jatkuu yhtä lämpimänä myös loppuvuoden, saattaa eteläisten ilmavirtausten mukana kulkeutua siitepölyä myös Suomeen jo tämän vuoden puolella.

SÄÄNNÖLLINEN SIITEPÖLYTIEDOTUS PÄÄTTYY VUODEN 2025 OSALTA. Tuoksukin siitepölyä ei odoteta kulkeutuvan Suomeen lähipäivinä. Tiedotamme mikäli tilanne muuttuu. Tuoksukin kukinnan odotetaan jatkuvan kaakkoisessa Euroopassa pitkälle lokakuuhun.

Alkuviikon aikana Suomen itäosiin ja Uudellemaalle voi kulkeutua pieniä määriä tuoksukin siitepölyä. Samalla Suomeen voi kulkeutua Alternaria-homesienen itiöitä, mikä saattaa nostaa ilman homeitiöpitoisuudet hetkellisesti kohtalaisiksi.

Suomeen odotetaan kulkeutuvan tuoksukin siitepölyä lauantaina ja sunnuntaina. Siitepölyä kulkeutuu lähinnä Lapin eteläpuolelle, mutta hyvin pieniä määriä voi kulkeutua sunnuntaina myös Lappiin. Samalla saattaa kulkeutua homesienten itiöitä, mikä voi nostaa pitoisuudet hetkellisesti kohtalaisiksi.

SÄÄNNÖLLINEN SIITEPÖLYTIEDOTUS PÄÄTTYY VUODEN 2025 OSALTA. Tuoksukin siitepölyä ei odoteta kulkeutuvan Suomeen lähipäivinä. Tiedotamme mikäli tilanne muuttuu. Tuoksukin kukinnan odotetaan jatkuvan kaakkoisessa Euroopassa pitkälle lokakuuhun.

Tuoksukin kukinta jatkuu edelleen etelämpänä Euroopassa. Kukinta heikkenee jo Keski-Euroopassa, mutta Kaakkois-Euroopassa kukinta jatkuu vuodenaikaan nähden tavallista voimakkaampaa. Suomeen asti siitepölyä ei kuitenkaan odoteta kulkeutuvan lähipäivinä.

Suomeen ei odoteta lähipäivinä tuoksukin siitepölyä. Cladosporium- ja Alternaria-homeitiöiden määrät ilmassa ovat matalalla. #TurunYliopistonSiitepölytiedotus

Tyhjän siitepölykartan tilanne jatkuu: Suomeen ei tänään tai lähipäivinä ole odotettavissa tuoksukin siitepölyä. Myös Cladosporium- ja Alternaria-homeitiöiden määrät ilmassa ovat matalalla.

Odotettu norkko.fi näkymä: tyhjä kartta!
Viime viikon homeitiöpiikki on historiaa, pölyjä ei näy nauhoilla eikä ennustemallikaan näytä kulkeumia Suomeen.
Keski-Euroopassa tuoksukin kukinta kuitenkin jatkuu vahvana - joten myös seuranta ja tiedotteet jatkuvat.
#TurunYliopistonSiitepölytiedotus

Uudellemaalle ja maan itäosiin voi vielä tänään kantautua pieniä ja jopa kohtalaisia määriä tuoksukin siitepölyä, mutta huomisesta lähtien tilanne alkaa helpottaa koko maassa ainakin toistaiseksi.

Homesienten itiöitä on ilmassa runsaasti lähes koko maassa. Kostea ja lämmin sää pitää itiömäärät koholla, ja ilmavirtausten mukana Suomeen kulkeutuvat homeitiöt nostavat määriä vielä lisää. Kuvassa on näkymä eiliseltä Turun keräysnauhalta, missä näkyy mm. runsaasti erilaisia itiöitä.

Kuva: Ilmatieteenlaitoksen SILAM-malliennuste tuoksukki: 12.9.2025 klo 16

Siitepölykausi jatkuu tuoksukin kaukokulkeumien myötä; joita saapuu lähipäivinä, erityisesti perjantaina, koko maahan. Cladosporium- ja Alternaria-homeitiöiden, määrät ovat korkeita maan etelä- ja keskiosissa ja koholla myös pohjoisessa Lappia lukuun ottamatta.

Kuva: FMI, tuoksukkiennuste pe 16:00