Joonas Mikkilä

Trumpilta hirmutullit siruille – Näin ne vaikuttavat Suomeen Donald Trump ilmoitti asettavansa 100 prosentin tullit puolijohdetuonnille, mutta Yhdysvaltoihin investoivat yritykset voivat välttää maksut. Asiantuntija arvioi Euroopan osalta tilanteen pysyvän enna...

Trump ilmoitti asettavansa 100 prosentin tullit puolijohdetuonnille, mutta Yhdysvaltoihin investoivat yritykset voivat välttää maksut. Arvioin Euroopan osalta tilanteen pysyvän ennallaan.

Teknologiateollisuus odottaa kysynnän piristyvän vuoden loppupuolella. Uusien tilausten arvo ja tilauskannat ovat pitäneet pintansa, eikä kysyntä ole lähtenyt sakkaamaan USA:n poukkoilevasta tullipolitiikasta huolimatta. Turbulenssia tulee hillitä jatkamalla investointeihin kannustavaa politiikkaa.

Vieraskynä | Tekoälykilpailu panee Suomenkin pinteeseen Yhdysvaltain avoin itsekkyys antaa Kiinalle mahdollisuuden esiintyä eettisemmän tekoälyn tarjoajana. Suomella ja muilla EU-mailla on edessään vaikeita valintoja.

Suomi on kokoaan suurempi toimija tekoälyssä ja muissa Euroopan menestyksen ja turvallisuuden kannalta kriittisissä teknologioissa. Näihin vahvuuksiin on satsattava entistä enemmän. Samalla meidän on vaikutettava yhtenäisempänä joukkueena EU:n suuntaan.

Markkina-analyysi | Käynnissä on aikamme suurin investointiaalto, mutta Suomi saa siitä vain rippeitä Suomi on nukkumassa aikamme suurimman investointiaallon ohi, kirjoittaa HS Vision toimittaja Alex af Heurlin.

Datakeskusinvestoinnit ottavat maailmalla yhä jyrkemmän kulmakertoimen. Suomen kannattaa ehdottomasti varmistaa, että näistä panostuksista nykyistä suurempi osa virtaa tänne. Tarvitsemme strategisempaa ja johdonmukaisempaa datateollisuuspolitiikka. Sähköveron kilpailukyky on osa tätä palettia.

Teknologia | Teknojätit kaatavat kiihtyvällä tahdilla rahaa tekoälyyn – Meta sanoo ”supertekoälyn” olevan jo lähellä Suuret teknologiayhtiöt kaatavat aina vain suurempia summia tekoälyyn ja datakeskuksiin, vaikka kuluttajat maksavat varsin nihkeästi tekoälyn käytöstä.

Teknojättien silmissä kiiluvat tekoälyn tuomat mahdollisuudet. Ja tämä näkyy myös investointitahdissa. Liiketoiminnan voitot kanavoidaan tällä hetkellä laskentakapasiteetin rakentamiseen ja tekoälyteknologioiden kehittämiseen. Onko panostus kannattava? Aika näyttää.

🧠 Haluatko ymmärtää, mitä EU:n #tekoälyasetus tarkoittaa yrityksille käytännössä?
Tutustu @teknologiateollisuus.fi:n infopakettiin:
🔗 teknologiateollisuus.fi/jasenille/ti...

📌 Miksi tällä on väliä?
Ohjeistus ei vain määritä oikeudellisia vastuita – se kertoo, miten EU aikoo lähestyä perustamallien sääntelyä.
👉 Jos toimit tekoälyn parissa, nyt on oikea hetki perehtyä ohjeistukseen.
🔗 digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/...

🔹 Avoin lähdekoodi - vapautus vastuista?
Open source -malli vapautuu tietyistä velvoitteista vain, jos:
– se on aidosti ilmainen ja avoin
– parametrit ja arkkitehtuuri julkisia
– ei piilokaupallistamista
Mutta: avoinkin malli vastaa tekijänoikeuksista ja datan läpinäkyvyydestä.

🔹 Entä jos mallia hienosäädetään?
Jos muutos vaikuttaa merkittävästi mallin kyvykkyyksiin, vastuu siirtyy jatkokehittäjälle. Ohjeellinen raja: jos hienosäätöön käytetään ≥⅓ alkuperäisen mallin laskennasta.

🔹 Kuka on mallin tarjoaja?
Taho, joka tuo mallin EU-markkinoille ensimmäistä kertaa – riippumatta siitä, onko kyse oma kehitys vai kolmannen osapuolen tuote. Jakelutavalla ei ole väliä: API, koodikirjasto, pilvi, suora lataus, sovellus jne.

🔹 Milloin malli katsotaan systeemisen riskin malliksi?
Kun koulutukseen käytetty laskenta ylittää 10²⁵ FLOP tai mallilla on edistyneiden mallien kaltaisia ominaisuuksia. Tällöin sovelletaan tiukempia velvoitteita.

🔹 Mikä on yleiskäyttöinen tekoälymalli?
Malli, joka on koulutettu skaalautuvalla itsevalvonnalla laajasta datasta ja pystyy suorittamaan monenlaisia tehtäviä. Ohjeellinen raja: ≥10²³ FLOP & kyky tuottaa kieltä (teksti- tai äänimuodossa) tai kuvia tai videoita tekstistä.

Euroopan komissio julkaisi juuri ohjeistuksen, joka tarkentaa EU:n #tekoäly-asetuksen soveltamista yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin. Tässä viisi keskeistä kohtaa, jotka kehittäjien, päättäjien ja strategien kannattaa tuntea: 🧵

Suomella on pelin paikka kriittisissä digiteknologioissa – julkaisu ehdottaa toimia EU:lle ja Suomelle kasvun ja turvallisuuden vahvistamiseksi Suomella on vahvaa osaamista EU:n kriittisiksi määrittelemissä digiteknologioissa. Sekä Suomessa että Eurooppa-tasolla on nyt panostettava määrätietoisesti näiden teknologioiden kehittämiseen ja osaam...

Suomella on pelin paikka kriittisissä digiteknologioissa – julkaisu ehdottaa toimia EU:lle ja Suomelle kasvun ja turvallisuuden vahvistamiseksi: teknologiateollisuus.fi/suomella-on-...

HS Visio | Moni kysyy, onko Trumpilla ”tappokytkin”, jolla Euroopan voisi seisauttaa Euroopassa on havahduttu, että yhteiskuntamme toimii yhdysvaltalaisten varassa.

EU:n asema kriittisen digiteknologian toimittajana korjaantuu vain omaa kilpailukykyä terästämällä.

On yhtenäistettävä sisämarkkinaa, parannettava pääoman ja osaamisen saatavuutta ja otettava rohkeata etunojaa TKI-toiminnassa.

Samalla on hallittava nykyriippuvuuksien riskejä.

Vieraskynä | Teknologian käyttöä vanhusten hoivassa pitää lisätä Sosiaalipalveluissa pitää hyödyntää yhä enemmän teknologiaa, jotta kasvava hoivataakka pystytään hoitamaan kestävällä tavalla.

”Digitaaliset palvelut sekä teknologian ja datan hyödyntäminen ovat suomalaisessa terveydenhuollossa jo monella tapaa arkea, mutta sosiaalipalveluissa teknologian hyödyntäminen laahaa pahasti jäljessä.”

Meillä ei ole varaa jättää hyödyntämättä teknologian sosiaali- ja hoiva-alalle tuomia hyötyjä.

Tällaisiin tarpeisiin pöhöttyneet in-house-ratkaisut ovat täysin ylimitoitettuja. Markkinoilta on hankittavissa ohjemistokehitysosaamista monenlaiseen haasteeseen. Ja aina on mahdollista turvautua suorahakintamenettelyyn, jos tavallisen hankintamenettelyn kautta ratkaisuja ei löydy.

Kuntien ei ole mielekästä tuottaa ohjelmistoja itse kuin aivan poikkeuksellisissa tapauksissa. Tällaisiin poikkeustarpeisiin sidosyksiköt ovat edelleen mahdollisia, joskin järkevämmällä omistajapohjalla. Ja mikään ei estä muuttamasta laajapohjaisempia in-houseja markkinaehtoisiksi toimijoiksi.

Rajan on oltava sellainen, että se purkaa markkinakilpailua eniten rajoittavat järjestelyt, mutta mahdollistaa sidosyksiköiden käytön myös vastaisuudessa. Tarvittavaa hankintamarkkinoiden elpymistä ei tapahdu, mikäli raja on liian alhainen tai siihen säädetään liuta poikkeusmahdollisuuksia.

Pääkirjoitus | Tiukentuvaan hankintalakiin tarvitaan joustoa Kilpailu tuottaa halvempia hintoja ja laatua vain siellä missä on aito markkina. Hankintalain kiertämisen pitää loppua, mutta eri todellisuuksissa pitäisi olla eri säännöt.

Hankintalain ehdot sidosyksikkösuhteen syntymiselle ovat epämääräiset. Tämä on avannut oven villeille in-house-käytännöille. On kaikkien etu, että ehtoja tarkennetaan. Selkeintä on asettaa määrällinen vähimmäisomistusraja pääsäännöksi.

Pohdintaani aiheesta ICT-alan näkökulmasta @teknologiateollisuus.fi:n blogissa: teknologiateollisuus.fi/julkiset-han...

Hankintalaki | Hallitus runnoo läpi uudistusta, joka ministeriön mukaan sivuuttaa ”yleisen edun” Hankintalain uudistus saa kritiikkiä paitsi kunnilta myös ministeriöiltä. Hallitus on avaamassa miljardien eurojen markkinaa, mikä on elinkeinoelämän mieleen.

Kuntien ja hyvinvointialueiden pienomistuksiin perustuvat in-house-yhtiöt on todettu oikeusistumissa hankintalain vastaisiksi. On veronmaksajan etu, että sidosyksikkösääntelyä tarkennetaan siten, että aito kilpailu hankintamarkkinoilla toteutuu.

Teknologia | Ihmisistä kerätty tieto ajautuu pian sääntelyyn, joka tulee monelle yritykselle yllätyksenä EU-maissa aletaan syksyllä soveltaa datasäädöstä, joka antaa verkkoon yhdistettyjen laitteiden käyttäjille oikeuden aikamme tärkeimpään raaka-aineeseen: omaan dataansa.

Data-asetus on tärkein EU:n digisektorin säädös sitten GDPR:n – se muuttaa datan jakamisen pelisääntöjä kaikilla toimialoilla syksystä 2025 alkaen. Herättelytyötä tarvitaan nykyistä laajemmalla rintamalla. Siksi on hyvä, että @hs.fi tarttui aiheeseen.

2025 Industry Connect: Matchmaking in Photonics, Microelectronics, and Quantum Is your company looking to connect with talented professionals in Photonics, Microelectronics, and Quantum technologies?

Are you a Finland-based company looking to connect with top talent in photonics, microelectronics or quantum tech?

Join the 2025 Industry Connect matchmaking event on 6 Oct in Helsinki. Meet doctoral researchers from national pilot programmes.

Register: teknologiateollisuus.fi/jasenille/ta...

Datateollisuuteen kaivataan kokonaisvaltaista strategiaa: ”Ei ole järkevää mennä uhkakuvat edellä” Datakeskukset ja niihin liittyvät investoinnit ovat Suomelle strategisen tärkeä kokonaisuus niin talouden, energian, innovaatioiden, huoltovarmuuden kuin turvallisuuden näkökulmista. Julkisuudessa on ...

Datakeskusinvestoinnit ovat Suomelle strateginen kysymys – talouden, energian, turvallisuuden ja innovaatioiden näkökulmasta. Miten saamme investoinneista eniten irti? Kirjoitimme @teknologiateollisuus.fi:n kollegoiden kanssa vastauksia polttaviin kysymyksiin.

Pääkirjoitus | Tekoälyfirmat saattavat kosiskella korkeakouluja pian Suomessakin Teknologiayrityksillä on yliopistoissa paljon voitettavaa. Mutta mitä yliopistot niiltä saavat?

Lukeminen ja kirjoittaminen ovat kriittisen ajattelun ja luovuuden työkaluja. Tekoäly voi teroittaa tai tylsyttää niitä. Tärkeintä on löytää tavat hyödyntää generatiivisia malleja siten, että ne muodostavat tukiälyn, joka kirittää ja kehittää. Oppilaitosten on tarjottava tähän harjoitusta.

Teknologia | Business Finland myöntää yhden historiansa suurimmista yksittäisistä rahoituksista satelliittiyhtiölle Satelliittiyhtiö Iceye on viime vuosina noussut Euroopan puolustusinvestointien keskiöön.

Satelliittiyhtiö Iceyen kiertorata kasvaa neljännesmiljardin investoinnilla, jota Business Finland tukee merkittävällä summalla. Avaruusalasta on nopeasti tullut yksi lupaavimmista teknologiasektoreistamme. Ylöspäin!

Selvityshenkilö laatii kansallisen tiekartan datakeskuksista

Datakeskusten kansallisen tiekartan selvityshenkilöksi on nimetty Elisan ex-toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila. Hienoa, että tämä tärkeä valmistelu saadaan käyntiin. Datateollisuuden vaikutuksia on selvitettävä laajasti yhdessä alan toimijoiden kanssa.

Nordic Council of Ministers approve funding for a Nordic-Baltic AI Center The Nordic Council of Ministers approve of 30 million DKK over three years for starting up and establishing a Nordic Baltic AI-center. Organisations from all Nordic countries participate in establishi...

The Nordic Council of Ministers approve funding for a Nordic-Baltic AI Center. Organisations from all Nordic countries, including @aifinland.fi, participate in establishing the Center, which will be formally launched in the fall of 2025.

Tekoälymuutos vaatii johtajuutta – CGI kouluttaa koko henkilöstönsä tekoälyn käyttöön IT- ja konsultointiyritys CGI investoi tekoälyyn globaalisti miljardi dollaria. Se kouluttaa järjestelmällisesti koko henkilöstöään ja auttaa asiakasorganisaatioitaan läpi tekoälymuutoksen. "Tekoälyn ...

IT- ja konsultointiyritys CGI investoi tekoälyyn globaalisti miljardi dollaria. Se kouluttaa järjestelmällisesti koko henkilöstöään ja auttaa asiakasorganisaatioitaan läpi tekoälymuutoksen. "Tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain tekninen kehityshanke, vaan koko organisaatiota koskeva muutosprosessi.”