Henna Mikkonen

Tämä pääekonomisti ennusti Suomeen 1,4 prosentin talouskasvua – Pieleen meni Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen sanoo, että kuluttajien säästöhalut vaikuttivat tämän vuoden talouskasvuun ennakoitua enemmän. Myös ensi vuoden talouskasvuennusteita saatetaan joutua r...

Olet haastattelussa ja omasta mielestäsi meni ihan hyvin. Ja seuraavana päivänä otsikko on tämä 😀.
www.kauppalehti.fi/uutiset/a/62...

Black Week ja Friday lähestyvät – teetkö huippulöytöjä vai ostoksia, joita kadut jälkikäteen? - Säästöpankki ”Oman taloudellisen hyvinvoinnin kannalta Black Friday on herkullinen hetki pohtia omaa kuluttamistaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä”, kirjoittaa pääekonomistimme Henna Mikkonen blogikirjoituksessaa...

Black Friday lähestyy. Kuinka rationaalisia kuluttajia olemmekaan? Luehan blogini aiheesta: www.saastopankki.fi/fi-fi/saasto...

Höh, nyt olen eri mieltä tuosta tuottavuudesta :). Itse varjelen tuottavuuttani, kun en käytä aikaa siirtymiseen Rahamuseoon. 12.30 pitää olla jo muualla, jolloin striimi olisi mahdollistanut molemmat, tuottavaa sekin! Mutta kiva, jos seminaarista tulee yhteenveto!

Eikös ole mahdollisuutta kuunnella etänä?

Kotitalouksien taloudellinen ahdinko kääntyi taas nousuun Yhä useampi kokee, ettei voi vaikuttaa omaan taloudelliseen tilanteeseensa ja unettomia öitä vietetään aiempaa enemmän. Tähän on monia syitä – osa tuntuu kukkarossa, osa ehkä enemmänkin ihmisten mieli...

Kuluttajien varovaisuudesta on puhuttu viime aikoina paljon. Mollivoittoinen mieliala näkyi myös tuoreessa Säästämisbarometrissamme. Kirjoitin blogin aiheesta, lue jos, kiinnostaa! www.taloustaito.fi/blogit/henna...

Suhdannekatsaus marraskuu 2025 - Säästöpankki Tässä raportissa tarkastellaan Suomen taloudessa vallitsevia asioita, jotka vaikuttavat erityisesti kotitalouksien taloustilanteeseen. Näitä ovat mm. työmarkkinoiden tilanne, ansiotasojen kehitys, hin...

Olemme jälleen julkaisseet Kotitalouksien suhdannekatsauksemme. Kuten nimikin kertoo, siinä tarkastellaan vallitsevaa taloustilannetta nimenomaan kotitalouksien näkökulmasta. Lue, jos aihe kiinnostaa! www.saastopankki.fi/fi-fi/media/...

Mielenkiintoinen juttu! Osaatko sanoa, miksi työvoimapalveluissa aktivoitujen määrä on vähentynyt niin paljon?

Olo on kuin papukaijalla, kun saa toistaa tätä samaa kuukaudesta toiseen. Mutta yhä: kuluttajien luottamus on matalalla tasolla eikä osoita selvää suuntaa ylös- eikä alaspäin.

Facen puolella mielenkiintoista keskustelua kyselyn toteutustavasta www.facebook.com/share/p/1DRr...

Kotitalouksien velkojen kasvu on pysähtynyt ja rahoitusvarat kasvavat. Nettovarallisuus siis kasvaa eli suomalaiset vaurastuvat.👍

Ei käynyt niin kuin pelättiin kevään tulli-ilmoitusten aikaan. Teollisuusyritysten luottamus on mukavassa nousussa.

Kuluttajien luottamus nytkähti aavistuksen ylöspäin syyskuussa. Iso kuva edelleen se, että kuluttajat ovat varsin pessimistisiä ja tuloista ohjautuu aiempaa enemmän säästöön.

Ruoan hinta on noussut selvästi vuodesta 2019. Suomessa kuitenkin vähemmän kuin euroalueella keskimäärin.

Kiitos hyvästä (ja jopa viihdyttävästä) blogista! 👍 Ymmärsinkö oikein, että uuteen luokitukseen on siirrytty kulutustutkimuksessa ja kansantalouden tilinpidossa, mutta EI kuluttajahintaindeksissä?

Joo, tämä tutkimus oli asian vierestä (ei mahtunut "twiittiin", vaikka yritin). Halusin vain tuoda esiin, että velka koetaan yleisesti negatiivisesti ja sanojen sävy voi (?ehkä) vahvistaa tätä. Mutta en ole asiantuntija.

Report: Beyond Money – Exploring Financial Well-Being through a Human Lens - ERSTE Foundation ERSTE Foundation, Erste Group and the University of Tartu decided to change perspective to explore financial well-being through a human lens.

Tässä vielä tutkimus. Tämä linkki on kansantajuiseen versioon, mutta taustalla ihan akateemista työtä. www.erstestiftung.org/en/publicati...

Oheisen tutkimuksen mukaan ihmisille assosioituu mieleen tosi negatiivisia asioita sanasta "velka". En ihmettelisi, jos "syyllisyyssävytteinen" sana aiheuttaisi enemmän negatiivisia viboja. En ole asiantuntija, mutta uskon kyllä, että tämmöisillä asioilla voi olla vaikutusta.

Pk-yritysten näkymät ovat parantuneet ja kirineet jopa pikkuisen plussalle. Taso ei toki ole kovin kummoinen, mutta suunta hyvä!

Kiitos lounastarjouksesta 😘. Olen tuolloin matkalla Turkuun, joten valitettavasti en pääse paikan päälle. Striimiä olisi ollut kiva kuunnella autossa, mutta pakko kait pärjätä ilman...

Streemataanko Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton juhlaseminaarit?

Korot ovat laskeneet, mutta Suomen talouskehitys on yhä nihkeää – missä vika? Korkojen laskun taloutta piristävä vaikutus on jäänyt Suomessa torsoksi, koska yleinen epävarmuus on niin suurta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että kuluttajien luottamus on ollut jo kauan selvästi pi...

Korkojen laskun piti nostaa Suomen korkoherkkä talous kasvuun, mutta kehitys on ollut nihkeää. Missä vika? Tässäpä pohdintaani: www.taloustaito.fi/blogit/henna...

Tulipas heikot BKT-luvut vuoden 2. neljännekseltä 🙁. BKT supistui 0,4 % edellisneljänneksestä. Vuoden takaa kasvua sentään, mutta vaivaiset 0,2 %. Jos jotain positiivista yrittää kaivella, niin investoinnit sentään ovat kääntyneet taas kasvuun.

Palkansaajien ostovoima jatkoi kasvuaan vuoden 2. neljänneksellä. Inflaatiopiikin aiheuttamaa kuoppaa ei olla vielä kurottu umpeen, mutta suunta on hyvä.

Omakotitalojen hinnat nousivat hieman vuoden 2. neljänneksellä edellisneljänneksestä. Pitkän ajan kehitys toki aika karua katsottavaa.

Oma rahatilanteensa kuluttajat sentään kokevat parempana kuin keväällä. Ehkä kohta uskalletaan taas kuluttaakin?

Kuluttajien luottamus on jämähtänyt matalalle tasolle eikä elokuu tuonut helpotusta tilanteeseen :(

Joo, erot ovat tällä hetkellä suuria.

Onneksi on vaihtoehtoinenkin mittari (HICP), niin saadaan tietoa myös inflaatiosta ilman korkoja. Oma veikkaukseni on, että moni ajattelee inflaation "mihin rahat tililtä joka kuukausi menee", jolloin korot voisivat olla velallisten ajatusmaailmassa mukana. Mutta en ole tästä varma.

Inflaatio on nyt kaikkien huulilla – mutta miten ihmiset sen oikeasti kokevat? Tavalliset ihmiset huomaavat inflaation parhaiten tehdessään ostoksia. Bensapumppu on varmaan konkreettisin paikka, missä inflaation huomaa.

Ilmiö (eli että inflaatio arvioidaan todellisuutta korkeammaksi) on pysyvä. Kirjoitin tästä taannoin bloginkin, on jo vähän vanhentunut tosin. www.taloustaito.fi/blogit/henna...

Korkojen lasku alentaa inflaatiota nyt paljon. Voisi siis kuvitella, että asuntovelalliset kokisivat inflaation maltillisempana. Mutta kun katsoo arvioita taustaryhmittäin (ikä, alue, sukupuoli..), niin kaikissa ryhmissä inflaatio koetaan selvästi todellisuutta korkeammaksi ja erot aika pieniä.