Tapahtumateollisuus ry

täältä: lausunto.sfs.fi/Home/Details...

Kuva: HNRI Oy 4/4

vuoropuhelua Tapahtumateollisuuden turvallisuustyöryhmän kanssa osallistaen myös alaa ja sen yrityksiä prosessiin.

Ehdotettu standardi väkijoukkojen hallinnasta on avoimesti kommentoitavissa 10.9.2025 saakka. Ehdotuksen pääset lukemaan ja kommentteja pääset jättämään 3/4

tapahtumissa ja ruuhkaisissa tiloissa. Se kattaa muun muassa riskien arvioinnin, tilankäyttösuunnittelun, kulkureittien turvallisuuden ja hätätilanteiden hallinnan.

Suomesta mukana standardointiprosessissa on ollut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes. Tukes on käynyt kiitettävästi 2/4

Suuren väkijuokon yhteenkokoontumiseen liittyy aina turvallisuusriskejä, joihin tulee suhtautua vakavasti ja ammattimaisesti. Olemme saamassa kansainvälisen standardin, ISO 22353, suurtapahtumien turvallisuustyön tueksi. ISO-standardi antaa ohjeita väkijoukkojen eli yleisön hallintaan 1/4

osaavimmille tekijöille löytyy kyllä sitten myös päätoimista tekemistä, kun sellaista vaan on tarjota.

Kuva: HNRI Oy

6/6

tekijöille mahdollisimman päätoimista työtä, tulee alalla olemaan vastaisuudessakin paljon väliaikaisen työn tarjontaa.

Siksi päätöstä suojaosien poistosta on tarkasteltava uudelleen, jotta myös väliaikaisen työn vastaanottaminen on tekijöille mahdollisimman kannattavaa. Sopivimmille ja 5/6

YTK tiedotti viime viikolla, että heidän kyselytutkimuksen mukaan ihmiset, jotka aiemmin tekivät osa-aikatyötä suojaosan turvin, ovat päätyneet työttömiksi sen sijaan, että näille olisi löytynyt päätoimista työtä. Vaikka tapahtuma-alan organisaatioilla olisi hyvää tahtoa tarjota hyville 4/6

tapahtuman lähestyessä ja työmäärän lisääntyessä.

Jotta ala saa tekijänsä, on tärkeää, että ihmisten on kannattavaa ottaa vastaan myös lyhytaikaisempia toimeksiantoja. Työnteon taloudellisessa kannattavuudessa niin sanotuilla suojaosilla on ollut oma tärkeä roolinsa.

Yleinen työttömyyskassa 3/6

työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa selvityksessä alan arvioitiin vuonna 2019 työllistävän päätoimisesti 20 000 henkeä ja väliaikaisesti 120 000 - 175 000 henkeä. Tämän voi nähdä myös vahvuutena: harvassa ovat alat, joilla on yhtä vahva kyky skaalata omaa organisaatiotaan suuremmaksi 2/6

Tapahtuma-alalla väliaikaisen työn osuus alan tarjoamasta työstä on hyvin merkittävä. Vaikka alan yritysten kasvu mahdollistaa päätoimisen työn tarjoamisen ja tapahtuma-ammattilaisuuden, on väliaikaisen työn suuri tarjonta tapahtuma-alan pitkäaikainen, jopa pysyvä ominaispiirre. Taannoisessa 1/6

Opetusministeri Adlercreutz haluaa siirtää koulujen kesälomaa kahdella viikolla eteenpäin Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää mahdollisuuksia siirtää kesäloman ajankohtaa.

hahmotettaisiin vahvemmin työkuukautena. Tällöin myös kesäkuulle uskallettaisiin sijoittaa entistä useammin yritystapahtumia.

yle.fi/a/74-2017806...

4/4

viikolle ajoittuvat hiihtolomat, ajankohdaltaan vaihtelevat pääsiäinen ja helatorstai sekä useimmiten arkiviikolle osuva vappu vievät keväästä monta viikkoa, jolloin ei kannata järjestää esimerkiksi koko henkilöstölle tarkoitettua tapahtumaa.

Tätä haastetta edesauttaisi, mikäli kesäkuu 3/4

joten muutos ei juurikaan vaikuttaisi syksyn eheään tapahtumakauteen. Sen sijaan keväälle lisäviikot toisivat kaivatun pidennyksen tapahtumakalenteriin.

Kevät on seminaarien, henkilöstö- ja sidosryhmätapahtumien sekä muiden ammatillisten tapahtumien näkökulmasta hyvin repaleinen. Kolmelle eri 2/4

Tapahtuma-alan näkökulmasta ehdotus kesälomien siirrosta on tervetullut. Samoin kuin matkailussa, elokuun parempi hyödyntäminen kesätapahtumakuukautena olisi todella tervetullut muutos vuodenkierrossa.

Käytännössä syksyn yritys- ja muiden tapahtumien kausi ei käynnisty kunnolla ennen syyskuuta, 1/4

elinkeinoamme huomioivan sääntelyn kehittämiseksi. Olkoonkin, että pikkufikseillä ongelmaa ei voida kunnolla korjata. 5/5

virkakuntaa keskustellaksemme mahdollisuuksista keventää tapahtuma-alan sääntelyä. Olemme myös pyynnöstä toimittaneet hallituspuolueiden edustajille ehdotuksiamme purettavista normeista. Tavoitteena on, että vielä tällä hallituskaudella päästäisiin aloittamaan työ tapahtumamyönteisen ja 4/5

työ muuttuu voimassa olevaksi lainsäädännöksi, vaikka ehdotuksemme saisi päättäjien ja ministeriöiden suunnalta tervetulleen vastaanoton.

Jotta ala saisi helpotusta akuuttiin sääntelytaakkaansa, olemme tapaamassa tällä viikolla työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön 3/5

lähtökohta on, että ala saa sen omista lähtökohdista rakennetun sääntelykokonaisuuden. Toisaalta on rehellisyyden nimissä todettava, että tapahtuma-alan oma sääntely on pitkässä puussa, vaikka työ ehdotuksemme laatimiseksi on hyvässä vauhdissa. Menee joka tapauksessa tovi ennen kuin tekemämme 2/5

Tapahtumia ja tapahtumajärjestämistä koskevaa sääntelyä on hyvin paljon ja sitä tulee monen muun toimialan sääntelyn piiristä. Onkin työlästä ja epätarkoituksenmukaista, että rakennus-, logistiikka- ja muiden alojen sääntelyä lähdetään muuttamaan tapahtuma-alalle sopivaksi, vaan toimivampi 1/5

työ muuttuu voimassa olevaksi lainsäädännöksi, vaikka ehdotuksemme saisi päättäjien ja ministeriöiden suunnalta tervetulleen vastaanoton.

Jotta ala saisi helpotusta akuuttiin sääntelytaakkaansa, olemme tapaamassa tällä viikolla työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön virkakuntaa 3/4

lähtökohta on, että ala saa sen omista lähtökohdista rakennetun sääntelykokonaisuuden. Toisaalta on rehellisyyden nimissä todettava, että tapahtuma-alan oma sääntely on pitkässä puussa, vaikka työ ehdotuksemme laatimiseksi on hyvässä vauhdissa. Menee joka tapauksessa tovi ennen kuin tekemämme 2/4

Kullakin toimijalla on varmasti omat tavoitteisiin liittyvät erityispainopisteet, mutta paljon on myös sellaista, missä yhteistyöllä saadaan jokaisen ääni vahvemmin kuulumaan.

Kuva: Paul Ingram 3/3

ja tunnistaa yhteistyön paikkoja, jotta kaikkien yhteinen tekeminen olisi mahdollisimman tuloksellista. Kun kokoamme näkemyksiä yhteen ja tunnemme toistemme tavoitteet, pystymme paremmin vaikuttamaan lähestyvien eduskuntavaalien alla käytävään poliittiseen keskusteluun ja politiikan suuntaan. 2/3

Tapahtumateollisuus ry kutsuu ensi viikolla koolle erityisesti kulttuuri- ja musiikkitapahtumien parissa toimivat järjestöt. Haluamme varmistaa, että alan ääni kuuluu vahvana ja moniäänisenä.

Kokoontumisen tavoitteena on jakaa tietoa edunvalvontaan liittyvistä tavoitteista 1/3

ja yhteiskuntana oltava kiinnostuneempia myös ja erityisesti yritys- ja messutapahtumien järjestämisen edellytyksistä. 5/5

tapahtuma-alaa laajemmin. Kun Suomessa järjestetään kansainvälisiä messu-, kongressi- tai muita liike-elämän tapahtumia, kansantaloudellista hyötyä ei mitata vain ravintola- ja hotellikysyntänä vaan teollisina tilauksina, investointeina, sopimuksina ja vientinä. Siksi meidän on kansantaloutena 4/5

kuin tapahtumatiloina tärkeä osa tapahtuma-alaa. Messutoimijat tekevät ympärivuotisen tapahtumaliiketoiminnan näkökulmasta tärkeää työtä ja tarjoavat näin osaltaan työtä päätoimisille tapahtuma-ammattilaisille.

Yritys- ja messutapahtumat rakentavat osaltaan elinkeinoelämän verkostoja paljon 3/5

Oulussa, jossa saimme myös tutustua tämän vuoden asuntomessuihin. Tapaamisessa keskusteltiin edunvalvonnallisista tavoitteista ja viestinnästä, toimialan kehittämisestä sekä siihen liittyvistä hankkeista ja esimerkiksi alan ajankohtaisesta tilanteesta.

Messutalot ovat niin tapahtumajärjestäjinä 2/5

Suuret messujärjestäjät liittyivät keväällä Tapahtumateollisuuden jäseniksi. Tämän johdosta Tapahtumateollisuus ry:lle on perustettu verkosto, jonka kautta näiden vertaisten organisaatioiden välinen yhteistyö on voinut jatkua toimialajärjestömme lipun alla.

Messuverkosto tapasi tällä viikolla 1/5

voivat tuoda näkemyksensä toimivan mallin rakentamiseen, mallista ehditään viestimään laajasti alan kentälle ja ja uudistuksesta ehditään viestimään ajoissa myös tapahtumien asiakasyrityksille, on tärkeää, että pilottiin otettiin lisäaika.

Kuva: Sofia Ounila 6/6