Kaisa Härkisaari

Koominen esimerkki, miten tekoäly hallusinoi. Toivottaa minulle mukavaa päivänjatkoa Joensuuhun, vaikka keskustelussamme ei sanallakaan mainittu Joensuuta. Olen Etelä-Suomessa, mistä se nyt tuon keksi😂

Kyllä se aina ilahduttaa, ettei ole enää pelkkää yössä tarpomista.

Ja niin, kuten joka vuosi, tulee helmikuu ja aamu, jolloin havahtuu siihen, ettei ole enää pimeää kello 8.

Lapsi kysyy joka päivä, milloin on kesä. Joka päivä vastaan, että siihen on vielä aika pitkä aika, mutta kohta ei ole enää niin pimeää.
Ja kas, niin tuli valo🌅

Rasismikohu avasi kansalaisten rahahanat: Lucia-keräys tuotti ennätyssuuren rahasumman Tämän mennessä kasassa on 640 000 euroa. Määrä on noin nelinkertainen verrattuna edellisiin vuosiin. Taustalla on rasismikeskustelu, joka liittyi Lucia-neito Daniela Owusuun

Hyvä kansalaiset! Rasistien touhu sai ehkä muuten välinpitämättömät lahjoittamaan. Vaikka tietysti äärimmäisen turhauttavaa, että kohua koko asiasta edes syntyi.

Jostain syystä soi koko ajan päässä Elias Gouldin Ikuinen heinäkuu, mutta sanoilla Ikuinen marraskuu. #helsinki

Suunnilleen tämä oli oma päätelmäni. Hajuarviolla rohkeasti eteen päin!

Kuinka monta päivää vanhan laskiaispullan uskaltaisit vielä syödä?
Terveisin, tässä vaan toimiston jääkaapilla

Kansalaisaloitepalvelu - Pelastetaan lukutaito – kirjan arvonlisäveroa ei saa nostaa. Kirja-alan tulevaisuutta ja suomalaisten lukutaitoa ei saa vaarantaa kirjan arvonlisäveroa nostamalla, kuten hallitusohjelmassa ehdotetaan. Asia on kirjattu hallitusohjelman liitteeseen C. Veropoliti...

Arvostan jos allekirjoitat ja jaat eteenpäin:

www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13...

Mun ystävä toi tupareihin baarista varastamansa jättirullan. Sillä pärjäsi tosi pitkään.

Kokee myös hupaisia kohtaamisia muiden sään koettelemien kanssa. Kerran kiipesin mäelle nousevaa umpijäistä kävelytietä. Puolivälissä tajusin olevani umpikujassa. Totesin, että ei tässä ole kuin 2 vaihtoehtoa: kontaten loppumatka ylös tai laskien alas. Nauroin ja konttasin. Ohikulkija nauroi myös.

Saan kiinni tunnetilasta, jossa tämä on kirjoitettu. Silloin tällöin työelämässä tulee tuon tasoinen v*tutus. Tämä on kuitenkin täydellinen esimerkki, miten raivon keskellä kannattaisi kirjoittaa, tallentaa ja miettiä julkaisua uudelleen seuraavana päivänä. Silloin tulisi kenties parempi versio.

Aina bussissa stressaan yhden ihmisryhmän vuoksi: ikäihmiset, jotka eivät istu heti lähimmälle vapaalle paikalle, vaan haluavat kulkea kauas kauas taakse asti. Bussi lähtee liikkeelle, mummo on keskellä käytävää ilman tukea ja mietin, että nyt se kaatuu! Ei koskaan kaadu, kadehdittava itsevarmuus.

Mikä oikeusalan ammatti sopisi sinulle? Testaa heti! Nopean Oikotien testin avulla selvität, mihin oikeusalan ammattiin voisit tähdätä tulevaisuudessa tai sopia jo nyt!

Onko tylsää? Tai mietitkö, olisiko sittenkin pitänyt mennä oikikseen?
Testaa, mikä oikeushallinnon ammatti sopisi sulle: tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijall...
Olin mukana väsäämässä testiä eli lähinnä kielipoliisina nipottamassa kaikista juristien koukeroisista ilmaisuista.

Aah tuo sitaatti! Niin klassikko = minä sanon, mitä huvittaa, mutta en yleensä siedä samaa "suoruutta" muilta.
Aika usein sorrun lukemaan lehtien kommenttikenttiä ja mietin joka kerta, että tämäkin ihminen olisi voinut laskea viiteen ja miettiä, että oliko tosiaan tarpeen sanoa mitään.

Terve sinitaivas! Tulee elävästi mieleen fiilikset reilun 15 vuoden takaa, jolloin liityin uuteen someen eli Faceen ja tuijottelin tyhjää tekstikenttää miettien jotakin fiksua sanottavaa. Ei onnistunut silloin, eikä kyllä onnistu nytkään.

Viime yönä päädyin harmittelemaan sitä, että en ole vieläkään muistanut postittaa palautettavaa liian isoa lapsen villahaalaria. Siinä vatvoessani totesin kyllä itselleni, että ei tässä ole järkeä, et voi tehdä asialle nyt mitään, mutta silti sitä piti vähän aikaa päässään voivotella🤦‍♀️

Entisenä kriisiviestijänä mietin usein anteeksipyyntökohuja lukiessa, että kaikki nykyjohtajat on varmasti kriisikoulutettu, mutta silti välitellään anteeksipyyntöä viimeiseen asti. Ja sitten on tosiaan usein liian myöhäistä. Tässä ei toki ollut kyseessä yrityspomo, mutta sama toimintamalli.

Olin juhlissa, josta sain 5L ämpärin ylijäänyttä salsaa. En tiennyt, mitä sillä tehdä. Ei mahtunut jääkaappiin. Humaltuneen huikea ajatus oli nostaa ämpäri talon eteen kadulle ja kirjoittaa siihen, että "saa ottaa". Aamulla luin alueen FB-ryhmän keskustelua epäillystä koiranmyrkyttäjästä.

Joku kaikki keinot käyttöön tyyppinen ehkä? Kieltämättä saa huvittavia piirteitä, vaikka on kaikkea muuta.