Niku Määttänen

Oliver Snellman will defend his doctoral dissertation “Transformer Network for Macroeconometric Analysis” on November 27th, 2025.

Read more: www.helsinkigse.fi/articles/tra...

#Economics #DoctoralDissertation

En yritä argumentoida tth:n kieltämisen puolesta tai vastaan. Minulle on epäselvää mitä kieltäminen edes tarkoittaisi. Kommenttini koski vain noita Kelan maksamia korvauksia ja niiden rahoittamista.

Tai miten olisi pakollinen maataloustukimaksu? Siis tyyliin x prosenttia palkasta. Sen jälkeen voitaisiin todeta, että valtio ei maksa niistä euroakaan.

HS-analyysi | Työterveyden väitetään olevan ongelma, mutta on vaikea nähdä miten se kiellettäisiin Työterveyshuollon lopettaminen voisi olla vaikeaa, koska järjestelmän viulut kustantavat työnantajat ja palkansaajat, kirjoittaa taloustoimittaja Anni Lassila.

"Vaikka Kela on maksaja, raha ei tule valtiolta. Se tulee käytännössä kokonaan työnantajilta ja palkansaajilta."

Eli samasta paikasta ja samalla tavalla kerättynä-pakollisilla vastikkeettomilla maksuilla eli veroilla-kuin valtion rahat.

www.hs.fi/talous/art-2...

Jussipekka Salo will defend his doctoral dissertation “Essays on Beliefs, Incentives, and Financial Behavior” on November 14th, 2025.

To find out more, visit our website: www.helsinkigse.fi/articles/ess...

#Economics #DoctoralDissertation

Siis toki meillä on helposti lyhyen aikavälin trade-off inflaatiotavoitteen ja tuotannon välillä.

Voi olla että pätee Suomen kohdalla, mutta minusta outoa arvioida EKP:n politiikan onnistumista yksittäisen pikkumaan kehityksen perusteella. Tietenkään yhteinen rahapolitiikka ei ole juuri koskaan ihan optimaalista jokaiselle maalle eriksen.

Vaikea nähdä isoja tuotantomenetyksiä euroalueella, ainakaan työttömyyden perusteella.

Ja tuon IMF:n artikkelin perusteellahan tuotanto kehittyi samalla tavalla verratuissa ryhmissä. Ei tosin järin isoa eroa myöskään ohjauskorkoreaktioissa.

Kiitos keskustelusta Linda, Mikko ja Jari!

Keskustelun voi kuunnella jälkeenkin päin.

Leskeneläke toki joillekin pariskunnille hyödyllinen (jos iso tuloero). Mutta ehkä voisivat sitten maksaa muita korkeampia eläkemaksuja?

Onko pienituloinen leski sinusta jotenkin heikommassa asemassa kuin pienituloinen, jolla ei ole koskaan ollutkaan puolisoa?

Perhe-eläkkeiden uudelleentarkastelun aika - Eläketurvakeskus Perhe-eläkkeeseen on tehty harvoin muutoksia. Perhe-eläke tuli työeläkelakeihin vuonna 1967, ja se oli tuon ajan yhteiskuntaa heijastaen vain naisleskille ja lapsille tarkoitettu eläkemuoto.

En tiedä kovin tuoretta dokumenttia, mutta ETK on näitä toki selvitellyt.

Leskeneläke suosii pariskuntia yksin elävien kustannuksella. Ja varsinkin pariskuntia, joissa puolisoilla isot tuloerot.

www.etk.fi/blogit/perhe...

Olen kommentoinut hyvinvointialueiden rahoitusmallia pitkään. Tänään Lääkärilehdessä julkaistu katsauksemme kokoaa tutkimusnäytön mallin kannustinvaikutuksista ja vaihtoehdoista sen kehittämiseen, erityisesti verotusoikeuden ja kannustinpalkkioiden avulla. laakarilehti.fi/kirjautumine... (€)

Kommenttisi ei ilmeisesti liittynyt näihin tutkintoeläkkeisiin?

Korkeakoulutusta rajoittaa käsittääkseni lähinnä opiskelupaikkojen määrä.

Professori kritisoi eläkeuudistusta kovin sanoin Niku Määttäsen mielestä eläkejärjestelmään jäi isoja riskejä, joita ei ole mietitty.

Ylen juttu ei ole maksumuurin takana:
yle.fi/a/74-20192416

Eläkkeet | Professori lyttäsi eläkeuudistuksen koko alan edessä Niku Määttänen kuvasi huomiota herättäneessä puheenvuorossaan valmisteilla olevaa eläkeuudistusta täysin riittämättömäksi.

Hesarin juttu kommenttipuheenvuorostani (maksumuurin takana)
www.hs.fi/politiikka/a...

Joissakin kommenteissa on tuotu esiin, että erikseen mainitsemani etuudet ovat lillukanvarsia suhteessa koko eläkemenoon. Näin voidaan ajatella. Mutta minusta hyvä huomata, että tämä pätee myös useimpiin yksittäisiin säästöpäätöksiin mitä esim. nyk. hallitus on tehnyt. 13/13

Siitä olen samaa mieltä Mikon kanssa, että hallituksen pitäisi saada ihan itse päättää ainakin näistä tutkintoeläkkeistä. En sitten tiedä ovatko työmarkkinajärjestöt tästä välttämättä samaa mieltä.
12/

Toisaalta voi hyvin ajatella, että toteutettuja leikkauksia ei pidä perua ja että nämä eläke-etuudet kannattaa silti leikata ajatuksella, että näin vältetään joku toinen, kenties muuten vielä tulossa oleva leikkaus.
11/

Siksi minusta ilmeinen vaihtoehto toteutetuille leikkauksille olisi ollut näiden eläke-etuuksien leikkaaminen. Arvelen, että se olisi ollut lähes kaikkien kannalta parempi vaihtoehto.
10/

Mutta ainakin itse ajattelen, että lähtökohtaisesti työttömiä ja opiskelijoita kannattaa tukea rahallisesti silloin kun he ovat ilman muita tuloja työttöminä tai opiskelijoina, eikä vasta joskus sitten kun he nostavat vanhuuseläkettä.
9/

Esimerkiksi Orpon hallitus on leikannut sekä opiskelijoille että työttömille maksettavia tulonsiirtoja.

Näistä leikkauksista voi olla montaa--tai ainakin kahta--mieltä.
8/

Olen viitannut näihin etuuksiin ajatuksella, että sosiaaliturvaan kohdistuvat säästöt aiheuttaisivat vähemmän vahinkoa heikossa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnille, jos leikkauksia suunniteltaessa mitään etuuksia ei jätetä etukäteen kriittisen
tarkastelun ulkopuolelle.
7/

Tutkinnosta ja työttömyydestä kertyvästä eläkkeestä:

Tietenkin näidenkin etuuksien leikkaaminen on joidenkin ihmisten näkökulmasta ikävä asia.
6/

Leskeneläkkeistä:

Minusta 3 v. sitten toteutettu uudistus ei ollut kovin ”radikaali”, semminkin kun leskeneläkeoikeutta samalla laajennettiin. Hankala juttu jos leskeneläkkeitä koskeva kritiikki sivuutetaan vain tuon uudistuksen varjolla.
5/

Ja minunkin käsitykseni on, että riskien jakamista koskevat suunnitelmat ovat nyt tätä tasoa:

”Siis vaikka eläkkeiden leikkaamisesta tai eläkemaksujen nostamisesta ei puhuta, ne ovat mahdollinen käyttöön otettava keino, jos riskit toteutuvat.”
4/

Esim. tämän perusteella Mikko vaikuttaa ajattelevan saman suuntaisesti kuin minäkin:

”Kautto sanoo, että toki riskien kasvaessa myös riskienhallintaa tulisi miettiä, mutta työmarkkinajärjestöt ovat valinneen toisenlaisen lähestymistavan.”
3/

Riskien hallinnasta:

Otsikosta huolimatta en oikein löydä itse jutusta selkeitä vasta-argumentteja esittämälleni kritiikille.
2/

Eläketurvakeskuksen johtaja torjuu kritiikin riskien väheksymisestä – eläkkeistä voidaan leikata tarvittaessa Professori Niku Määttänen kritisoi hallituksen eläkeuudistusta täysin riittämättömäksi. Hänestä eläkkeitä pitäisi myös voida leikata.

Kommenttipuheenvuoroni Työeläkepäivillä on näköjään herättänyt useita vastakommentteja.

Kaikkiin en ehdi erikseen vastaamaan, mutta yritän seuraavassa jatkaa keskustelua suuresti arvostamani ETK:n toimarin Mikko Kauton haastattelun pohjalta.
yle.fi/a/74-20192624