Mnii

Kaikki puolueet ja ehdokkaat ja vaikuttajat yrittävät. Se on tietysti ihan ok. Jos unohtaa äänestäjän tarpeet ja huolet, ja keskittyy aateuhkakuviin, nimittelyyn ja leimoihin, saa toimivassa demokratiassa sitä mitä ansaitseekin. Rakentava yhteistyö vaatii luultavasti toimivampia yhteistyökykyjä.

Tottakai noin ainakin pitäisi olla. Olen vain hieman skeptinen sen suhteen, antavatko äänestäjät ”parempia ääniä” tutkimusten vuoksi. Äänestäjä kun päättää vähän siitäkin, mille haluaa altistua. Makkaraa ja kaljaakin kuluu, vaikka tiedetään niiden terveysvaikutukset.

Kukapa natseja äänestäisi, mutta mieltävätkö äänestäjät ehdokkaita natseiksi? Aatteet vievät ihmisiä milloin minnekin. Ihmiset tekevät virheitä, eivät ole täydellisiä. Poliitikot tietävät tämän: Äänestäjälle merkitsee eniten oma tilanne nyt, ei jokin historian virhe tai tulevaisuuden utopia.

Tietenkin myös kauhukuvia, aateleimoja ja syyttelyjä näkee paljon. Jokaisella on oma tapansa. En kuitenkaan pitäisi äänestäjiä tyhminä. Norsunluutornista ei äänestäjiä vähättelemällä kannatusta useinkaan saa.

Ei näistä ole mitään konsensusta, ja siksi päätöksetkin ovat aina vähän myöhässä. Poliittisia kamikaze-aiheita vältetään loppuun asti, mielellään siirretään toisten päätettäväksi, kunnes vaihtoehdot käy vähiin.

Mediapeliä since 1994. Kaikilla on kuitenkin ihan samat mediat.

Sitä juuribkusyinkin. Kenties hoitaa taloutta realistisilla tuloilla ja menoilla.

Suosion päättää kuitenkin äänestäjä, ei mikään tutkimus tai jokin ”parempi” aate. Toisinaan politiikan kentälle ilmestyy vain jokin vaihtoehto, kun äänestäjä ei ole tyytyväinen aiempaan. Ei demokratiakaan tietysti mikään täydellinen tapa ole. Tulokset voi yllättää kuplassa olevat.

Itsereflektion puute ei koske vain nykyhallitusta, vaan kaikkia nollakasvun aikaisia hallituksia. Mitä olisi pitänyt päättää jo aiemmin? Kukaan ei tunnusta mitään. Mahtava itsereflektion puute ihan kaikilla puolueilla.

Eläkekeskustelun kummallisuuksia on, että mitä joskus on luvattu ja maksettu, ei pidäkään paikkaansa. Ei maksuihin tai eläkeikään voi maksaja mitenkään vaikuttaa. Joku muu päättää ja lopulta uusi sukupolvi maksaa 4-5x enemmän kuln jo eläkkeellä olevat. Ja systeemistä pidetään kiinni kuin hukkuvasta.

Kaikki yhteiskunnan rahoilla tehtävän täytyy kestää julkinen käsittely. Myös Suomen Perustan toiminta. Se kuuluu demokratiaan. Samaa mieltä siis.

Pamfletin määritelmän julkaisu tai ”analyysi” kuitenkin kestää. Pamfletti on lähinnä kantaa ottava lyhyt julkaisu jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.

ARA ei ole ollut suhdannetyökalu koskaan. Sillä on jopa pahennettu tyhjien asuntojen tilannetta, ja osa tuetuista rakennuksista on nytkin tyhjillään, jopa pääkaupunkiseudulla. Tyhjään kysyntää ei vaan kannata edes julkisvaroin rakentaa. Se ei auta ketään, ei varsinkaan veronmaksajaa.

Jep. Tosin, eikös noita valvontakameroita ole julkiset alueet jo pullollaan. Ei niistä taida erikseen kylttejä olla. Yksityisalueet eri juttu.

Arvokin noin alhainen. Ei, ei vaan tule mitään mieleen. Ennen tuli.

Näitä termejä käytetään usein tarkoitushakuisesti. Pitäisi määritellä.
Jos köyhä on <60% mediaanista, niin miksi rikas ei ole >60%? Keskituloinen lienee 75%-125% mediaanitulosta. Mitä näiden lukujen väliin jäävät (esim <60-75%) ovat? Ja käytetäänkö brutto- vai nettotuloa, jne.

Muistaakseni julkisella paikalla saa kuvata melko vapaasti, joten miksi ei poliisikin kuvaisi.

Päähineiksi saattaa olla kirjattu lippisten ja pipojen lisäksi huivit yms.

Mitäs noi kumitavarat on? Ei kai vaan…?

HS Visio | Uusi startup haluaa jakaa elokuvateollisuuden vallan uudella tavalla Elokuvien jakelu on perinteisesti ollut yhtä kopiorallia ja sekavia sopimuksia. Suomessa perustettu startup lupaa elokuvantekijöille enemmän euroja ja helpompaa elämää.

No niin. Tarpeet luovat startuppia!

www.hs.fi/visio/art-20...

Hyvät linkit ja kiteytykset. Kun työllisyysaste ja työttömyys ovat korkeita, mitä se kertoo? Ehkä ei paljon. Alle puolet väestöstä on töissä. Joka kolmas >16v on eläkkeellä.

Poliittisesti näistä aina kaivetaan se tarkoitushakuisin tilasto ja palkkaavat yritykset elävät ihan omaa talouttaan.

Kun itse tein rekryjä, hakemuksia tuli melko tasapäin eri ikäluokista. En huomannut erityisesti eroja ikäluokkien välillä. Ehkä nuorimpia oli vähemmän, koska vaatimustaso oli yleensä vähäistä korkeampi. Luulisi tutkimusdataa löytyvän.

Onko jossain muuten tuosta poliisien äänestyskäyttäytymisestä tehty tutkimuksia tms? Ammattipuoli kiinnostaisi, koska enemmän on keskitytty sukupuoleen ja koulutustasoon.

Taloudellisia kannustimia ei kannata koskaan aliarvioida. Kyse ei nimittäin ollut mistään nuoresta urakiipijästä.

Tietää, ja tietää vastapuolikin. Luulisi tuosta kaikesta olevan parempaakin näyttöä kuin aktivistin kertoma. Siis toivottavasti on, jos on totta. Lehdistöllekin kelpaa jo melkein kaikki ja ihmiset lukee ja uskoo. Itse toivoisin niin medialta kuin lukijoiltakin tervehenkistä lähdekritiikkiä.

Tämä saattaa olla (velka- ja taloustilanteen lisäksi) sellainen asia, mitä ei konsensuspolitiikalla ratkaista ikinä.

Et tiedä taustaani tai tietolähteitäni. Se on syy miksi olen nimimerkki. Saatat olla täysin väärässä, jos annat ymmärtää minun tai kenenkään olevan enemmän tai vähemmän propagandan uhri.

Lähde- ja mediakriittisyyttä tarvitaan yhä enemmän. Erityisesti poliitikoille ja poliittisessa päätöksenteossa.

Ihan tarkasti en tiedä. Yhden jo valmiiksi hyvä palkka lähes kaksinkertaistui samankaltaisesta työstä. Hyöty on kuulema enemmän kuin tuplat. Käsittääksseni se 7hlön yritys ajettiin alas kun uuteen maahan oli ensin puitteet luotu.

Eläkkeet | Laskimme: Nykyisillä eläkkeillä Suomi on matkalla kuiluun Paine eläkeiän rukkaamiseen kasvaa, kun elinajan­odote nousee ja syntyvyys vähenee. Miksi päätöstä eläkkeiden 70 vuoden alarajasta ei tehdä?

”Et tule saamaan ystäviä tällä jutullasi”
Tyhjentävän rehellinen kommentti.

www.hs.fi/talous/art-2...

Sama kysymys kävi mielessä.

Kaikki saatavilla oleva tieto on niin värittynyttä, että hämmästelen uutisuskoa. Tuolta löytyy uutinen ihan mihin tahansa itselleen mieleiseen vahvistusharhaan. Niitä julkaistaan melko heppoisin tarkistuksin. Lähde- ja mediakriittisyydelle olisi iso tarve.

Etukäteen ei voi tietää, kenelle arvostelu toimii mainoksena ja miksi. Kannatan avoimuutta. Mainos-maininta on siksikin ok.

Kun vertaillaan tuotteita, yhden tuotteen kritiikki voi kääntyä (tahattomastikin) toisen epäsuoraksi mainostamiseksi, kuten teknisissä tuotevertailuissa joskus käy.

Sähkö maksaa aina 4,3 snt/kWh – Tästä hinnasta Suomessa voi vain unelmoida Norjassa on alkanut sähkön toimitus kiinteään 4,3 snt/kWh hintaan, joka on voimassa vuoden 2026 loppuun saakka. Uusi hinta on herättänyt odotettua suurempaa kiinnostusta.

Ottaisin.

www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/26...