Ville Eloranta

Teimme uunituoreesta kirjastamme ah niin trendikkään unboxing-videon. Mutta miksi puhumme suomeksikin "unboxingista"? Muun muassa tätä pohditaan myös kirjassa. Hanki omasi nyt! 😎

Kirjamme on nyt ilmestynyt. Check it out, kuten sanotaan! 😎

Kielenkääntäjä | Helsingin kaupunki Oletko kaupunkisuunnittelusta, rakentamisesta ja muista kaupunkiympäristöön liittyvistä teemoista sekä niihin liittyvistä käännöstehtävistä kiinnostunut ruotsin kääntäjä? Oletko kiinnostunut kunnan to...

Haluatko ruotsin kielen kääntäjäksi tosi kivaan työyhteisöön? Hae nyt!

www.hel.fi/fi/avoimet-t...

www.hel.fi/sv/lediga-jo...

Vai suorastaan Ioannes?

Pitkän Bluesky-hiljaisuuden jälkeen uutisia: tämmöinen ilmestyy syksyllä. Stay tuned, kuten sanotaan! 😎

(Myös työelämässä menee kivasti: olen nyt viestintähommissa Helsingin kaupungilla.)

Se olisi kyllä kyyninen todellisuus.

In Finnish, we have "Sopii kuin sialle otsatukka" (fits like a fringe [hairstyle] to a pig).

Ihmettelin samaa. Ei kuitenkaan ihan halpaa julkaista lehden välissä erillinen usean aukeaman mainosliite, joten miksi tehdä se niin, että harva vaivautuu lukemaan?

Also, till(l)åta. I'd like to know if they have some neato language-technological gizmo to work these ones out already. I mean, I have seen some big papers screw up "til-låta."

I've seen many others during the years (at least on the Internet).

I'd say they're trying to highlight the point – in their own special way.

Tein viime viikolla viimeiset työvuoroni Helsingin Sanomissa. Organisaatiouudistus vahvisti jo aiemmin mielessäni muhineen ajatuksen jonkin uuden etsimisestä. Olen tässä tilanteessa ensi kertaa yli 20 vuoteen – jännää!

Mahdolliset työtarjoukset Linkediniin, kiitos. 😎 Siellä myös lisätietoa asiasta!

HS-analyysi | Röyhkeä vanhus loukkaa vähemmistöjä ja uskontoja – Miksi hänen sarjansa sai jatkua yli 20 vuotta? Nyt päättyvä Jäitä hattuun -sarja on leikkinyt tulella koko ajan mutta kyennyt väistämään kohut. Se ei ole sattumaa, kirjoittaa HS:n toimittaja Ville Eloranta.

Työni suola on se, että joskus pääsee käyttämään myös outojen asioiden tietouttaan ja kirjoittamaan ihan muusta kuin yleensä. Nyt tarjoutui jälleen sellainen tilaisuus.

Kiitoksia! Tarkistin tallenteesta, että oppimisesta (learn) oli tosiaan ollut puhe, mutta virhe mikä virhe. Tämä on nyt oikaistu digijuttuun ja ilmestynee oikaisuna myös paperilehdessä.

Kielet | Englanti turmelee suomen, sanotaan – Suomessa asuva USA:lainen tutkija kertoo, onko se totta Pyyhkiikö englanti tieltään suomen? Voiko nuorten kieli täyttyä englannilla niin, että suomi katoaa kokonaan? Kielentutkija Elizabeth Peterson vastaa näihin ja moneen muuhun huolenaiheeseen.

Keskustelu englannin vaikutuksesta muihin kieliin jatkuu. Nyt vuorossa tuoreen tutkimuksen parissa työskennellyt @lissu.bsky.social.

Muinoin mentiin miltei naurettavuuksiin sen pohtimisessa, milloin yhdyssanojen alkuun kuuluu genetiivi, milloin taas nominatiivi. On tällä silti joskus väliäkin, esim. kotihoito vs. kodinhoito.

Viime aikoina minua on huvittanut työkierto-termin muunnos ”työnkierto”. Siitä tulee mieleen laiskottelu.

I am, but this is just forgettable.

Näiden asioiden kanssa isojen medioiden kielenhuoltajat painivat: nimet ja sitaatit teettävät eniten työtä  – Suomen lehdistö Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut suomalaiseenkin journalismiin kielenhuollon näkökulmasta uutta pohdittavaa. Esimerkiksi paikkojen ja ihmisten nimiä, joiden translitterointi poikkeaa totutust...

Oikeinkirjoitussääntöjä rikkovat tai muuten epämääräiset nimet teettävät eniten jatkuvaa työtä journalistisessa kielenhuollossa, totean kuin yhteen ääneen Ylen kielenhuoltajan Riitta Hyvärisen kanssa Suomen Lehdistön jutussa.

Kieli | Nämä suomen kielen ilmaisut saavat ihmisiä tolaltaan Suomalaiset suhtautuvat kieliohjeisiin tunteikkaasti. HS:n kyselyn perusteella monelle ovat pyhiä omistusliitteet ja yhdyssanat. Myös alkaa tekemään -rakenne herättää yhä ärtymystä.

”Alkaa tekemään -sarjan” viimeinen osa: lukijakyselyn purku.

HS-analyysi | Monelle on täysi mysteeri, mistä nykyaikaisessa kielenhuollossa on kyse: Tästä seuraa herkästi ikäviä kieliväittelyjä Kielestä käytävä usein tunteikas keskustelu osoittaa, että kielenhuollon nykytehtävä on epäselvä suurelle osalle ihmisistä.

Niin sanotun alkaa tekemään -sarjani kolmas jakso: sen pohdintaa, mitä kielenhuolto on ja mitä se ehkä on hieman vähemmän.

Siltä se ikävä kyllä vaikuttaa. Toivottavasti eivät oleta, että ohjeita noudatettaisiin laajemminkin.

Lukijan mielipide | Jo Mikael Agricola käytti alkaa tekemään -muotoa Alkaa tehdä -muodosta ei missään vaiheessa tehty yhteistä päätöstä, se vain liukui ohjeeksi.

Tutkija Taru Kolehmainen täydentää alkaa tekemään -tekstiäni hyvällä historiakatsauksella aiemman suosituksen syntyyn. (Hänen huomionsa tällaisen osuuden puuttumisesta tekstistäni koskee itse asiassa vain painetun lehden versiota, mutta yhtä kaikki tämä on mainio lisä.)

Suomen kieli | Nämä kolme suomen kielen sääntöä saattavat olla seuraavaksi liipaisimella Ihmiset ovat toisinaan huolestuneita siitä, voiko jostain ärsyttävänä pidetystä kielenkäytöstä vielä tulla hyväksyttyä asiatyyliä. Nyt asiantuntijat esittävät ennusteensa eräistä tutu...

Olin eilen juhlissa, ja kun seurueessa kävi ilmi minun olevan lingvisti, kysyttiin, mitä mieltä olin tämän jutun säännöistä. Toivoin lyhyttä ikää erityisesti kaksoispassiiville.

Suomen kieli | ”Alkaa tekemään” synnytti huolen yleiskielestä: Nämä kolme sääntöä ovat ... Ihmiset ovat toisinaan huolestuneita siitä, voiko jostain ärsyttävänä pidetystä kielenkäytöstä vielä tulla hyväksyttyä asiatyyliä. Nyt asiantuntijat esittävät ennusteensa eräistä tutu...

Jatkoa alkaa tekemään -asiaan: voivatko nämäkin ohjeet vielä muuttua? www.hs.fi/kotimaa/art-...

Lainaus The Guardianin tyylioppaan kohdasta "split infinitive": “The English-speaking world may be divided into (1) those who neither know nor care what a split infinitive is; (2) those who do not know, but care very much; (3) those who know and condemn; (4) those who know and distinguish. Those who neither know nor care are the vast majority, and are happy folk, to be envied.” (HW Fowler, Modern English Usage, 1926)

Alkaa tekemään -päätöksen kymmenvuotistaiteilijajuhlan kunniaksi H. W. Fowlerin kommentti englannin ns. halkaistusta infinitiivistä (split infinitive), jossa adverbi tulee to-sanan ja infinitiivin väliin (esim. to boldly go).

En aivan ymmärtänyt leikkeestäsi, mille kannalle Fowler asettui asiassa. (Aikakauden perusteella veikkaan, ettei hyväksyvälle.)

Suomen kieli | Uusi kieliohje sai suomalaiset raivoihinsa: Nyt sen tekijät kertovat, mitä kulissei... Kielenhuollon ikonina pidetty alkaa tehdä -rakenne sai kymmenen vuotta sitten rinnalleen alkaa tekemään -muodon. Siitä seurasi suomen kielen lautakunnalle ennennäkemätön julkinen ryöpytys. Mit...

"Normien normin" kumoutumisesta tulee ensi viikolla kuluneeksi kymmenen vuotta. Sen kunniaksi halusin kysyä päätöksen tehneiltä, mitä kaikkea tapaukseen oikein liittyi ja mitä kulisseissa tapahtui. Työn tulos on tässä. (Vain tilaajille.)

Muistokirjoitus | Pekka Kukkonen 1949–2023 Toimituspäällikkö

Tänään julkaistiin muistokirjoitus edeltäjästäni HS:n kielenhuoltotehtävissä.

Lepää rauhassa, Pekka Kukkonen. Tekemäsi työ loi hyvän pohjan tehtävään, jota olen hoitanut nyt 15 vuotta.

Mielenkiintoista kuvaa piirtävät ajastamme joka tapauksessa.

Ruotsin kielen uudissanalistassa vuodelta 2023 näkyy jotenkin erityisen selvästi englannin vaikutus: sitaattilainoja, (osin) mukautettuja lainoja, käännöslainoja. Kiintoisaa.