Timo Aro

Puskuri- tai vaikutusalueella kuvataan tavallisesti käyttäjäpotentiaalia. Toinen vaihtoehto olisi ollut kuvata radan sijaan asemien ympärillä olevaa vaikutusaluetta

LÄNSIRADAN 20+20 kilometrin vaikutusalueella:

🚆1,4 miljoonaa asukasta

🚆721 000 työpaikkaa

Rata lisää maan suurimman ja kolmanneksi suurimman työmarkkina-alueen välistä saavutettavuutta ja yhteyttä

Rata tukee läntisten yhteyksien kasvavaa merkitystä ja roolia

Herättääkö ajatuksia?

Hypo julkaisi tänään uuden asuntoluottoluokituksen.

Luokitus kuvaa 28 muuttujan avulla alueellisten asuntomarkkinoiden tilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Parhaaseen A-luokkaan ylsi yhteensä vain 13 kuntaa, jotka ovat vihreällä sävyllä kartalla.

Lisää täältä www.hypo.fi/kaupunkien-k...

Itsekin samaa ihmettelin suhteessa asuntomarkkinoiden sekä talous- ja työllisyystilanteen mataamiseen. Katson mitä tilastoista saa irti muuttajien profiilista ja muuttojen suunnista, ja palaan asiaan

MUUTTOVETOVOIMA kunnittain liukuvana 12 kk summana:

🧲Kotimaasta sai muuttovoittoa 89 ja ulkomailta 281 kuntaa

🧲Graafissa TOP 25-kunnat kotimaasta, ulkomailta ja yhteenlaskettuna

🧲Kotimaan muuttovoiton kaikki TOP 10-kunnat Kasvukolmion alueelta🤔

Mitä ajatuksia kartta ja graafit herättävät?

Persut uutisoivat isosti, että vuoden hyvä uutinen on se, että syntyneiden määrä kasvoi ja maahanmuuttajien määrä aleni. Viittasin siihen postauksessa

Pohjois-Pohjanmaan teksti ei näy kokonaan, mutta on graafissa -1,8 % edelliseen vuoteen verrattuna

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT noin 8,9 miljardia euroa (3,2 % BKT:sta) vuonna 2024 ja kasvua noin 451 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen

🟢Kartalla TK-menot per capita alueittain

🟢Graafissa TK-menojen muutos (%) alueittain edelliseen vuoteen

Suunta hyvä ja 📈 koko maassa😊

Kokonaishedelmällisyysluku eli kuinka monta lasta naiset keskimäärin saavat elinaikanaan

Kiinnostavaa, että Perussuomalaiset ilakoivat joukolla uusista väestötilastoista vaikka:

(i) #maahanmuutto ylittää syntyneiden lasten määrän

(ii) maahanmuutto 3:nneksi korkein ja syntyvyys 3:nneksi matalin tilastohistoriassa

(iii) suomenkielisten TFR alhaisempi kuin moni- tai ruotsinkielisillä

Kyllä! Tiedot saatavissa erikseen työnantajasektoreittain eli pääsee kiinni valtion ja valtioenemmistöisten työpaikkojen kehitykseen eri aluetasoilla

TYÖPAIKKAKEHITYS maakunnittain ja kunnittain keskipitkällä aikavälillä:

(i) työpaikkojen määrä kasvoi koko maassa noin 127 000 työpaikalla, mutta jakautui alueellisesti epätasaisesti

(ii) työpaikkojen määrä kasvoi yhdeksässä (18) maakunnassa ja 80 (309) kunnassa ajanjakson aikana

Voi taivas🙈

SUPERHYVÄ UUTINEN koko Suomelle sekä etenkin Turun seudulle + meriteollisuudelle:

🛳️Turun Meyerin telakalla rakennetaan jo neljäs Icon-sarjan alus

🛳️ Tilauksen arvo yhteensä noin 2 miljardia euroa

🛳️Työllisyysvaikutukset arviolta yhteensä noin 13 000 henkilötyövuotta.

Palveluviennin alueellisten lukujen puute harmillista. Tavaraviennin luvut perustuvat yritysten ilmoituksiin Tullille. Tulli myös pyrkii korjaamaan osoittamaan luvut tosiasiallisen tuotantopaikan mukaan, jos yrityksellä toimipaikkoja useassa maakunnassa

Lisää Tullin aineistosta ja tilastoinnin kuvauksesta täältä

tilastot.tulli.fi/documents/17...

TAVAROIDEN ULKOMAANKAUPPA maakunnittain vuonna 2024: mitä punaisempi väri kartassa, sitä suurempi viennin määrä per capita

🔺 Koko maan tavaraviennin arvo oli yhteensä 72,1 miljardia euroa (-5,6 %)

🔺Tavaraviennin arvo suurin per capita Keski-Pohjanmaalla, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Lapissa.

Kyllä, kiitos etenkin sijainnin Turun yhteydessä

Tilanne samankaltainen kaikissa korkeakoulukaupungeissa pl. Espoo. Aloituspaikkojen määrä niin suuri, että osa valmistuneista vuotaa valmistuttuaan muualle. Olennaista, että mahdollisimman moni jää ja työllistyy Turun seudulle…vaikka hyödyt eivät jakaudu tasaisesti kuntien välillä

KORKEA-ASTEEN TUTKINNON suorittaneiden nettomuutto kunnittain vuosina 2019-2023:

(i) koulutetuista muuttovoittoa sai enemmän kuin kaksi kolmesta kunnasta

(ii) TOP-20 kunnissa oli 17 kuntaa Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilta.

(iii) suuret korkeakoulukaupungit pääosin tappiollisia pl. Espoo

KUNTIEN MUUTTOVETOVOIMA viimeisen 12 kk aikana

🔵kartalla sinisen eri sävyillä muuttovoittoa saaneet 163 kuntaa eli hieman enemmän kuin joka toinen kunta

🔵graafissa TOP 25-kunnat kokonaisnettomuutossa (kotimaa + ulkomaat). Suure kaupungit ja niiden kehyskunnat vähemmän yllättäen kärjessä

TYÖIKÄISTEN 20-64-vuotiaiden ennakoitu kehitys kunnittain vuosina 2025-2045:

☀️HYVÄÄ: työikäisten määrä kasvaisi noin 345 000 hlöllä vuoteen 2045 mennessä

☁️HUONOA: työikäisten määrä kasvaisi vain 88 kunnassa ja alueelliset erot kasvaisivat entisestään jatkossa.

Data Tilastokeskuksen väestöennuste

Tämä valitettavasti näin Satakunnan osalta!

Vain JOKA KUUDES KUNTA (65) sai maan sisäisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa viiden viime vuoden aikana: kartalla sinisellä voitolliset ja valkoisella tappiolliset.

Kuuden kärki Tampere, Espoo, Turku, Kuopio, Tuusula ja Oulu.

Alueellisesti Lapin veto huikeaa ja Tampereen kasvukehän laajeneminen

Se on joka tapauksessa ainoa listaus, johon on kerätty yhteen kaikki niin sanotut vihreät investoinnit. Toki suuri osa investoinneista toistaiseksi vain ”paperilla”

VIHREÄN SIIRTYMÄN INVESTOINTIEN MAANTIEDE: kartalla suunnitteilla olevat tuulivoima-, datakeskus- ja vetyinvestoinnit.

Ilta-Sanomien julkaisema kartta on maantieteellisesti paljon puhuva!

Juttu on myös lukemisen arvoinen www.is.fi/kotimaa/art-...

PISTÄÄ AJATTELEMAAN OSA II, miten vuosien 2010-2024 alhaisen syntyvyyden ”väestöshokin” vaikutukset läpäisevät kaikki koulutusasteet 20’- ja 30’-luvuilla🤔

Samaa mieltä! Pitäisi nähdä ja toimia paikallisena/alueellisena kokonaisuutena

Tämä olisi kyllä kiehtova koeasetelma👍

Se on kyllä enemmän kuin erikoinen yhtälö🥶