Tanja Suni

Kyllähän suomalaisetkin voisivat alkaa ostaa vessapaperia tuontitavarana. Ei mikään estä. Itse käytän vain kierrätyskuidusta tehtyä, jota kummasti riittää yhä monille firmoille.

Tämähän voisi olla demareiden vastaus siihen ongelmaan, että vasemmisto jäi ulos velkajarrusta. Tällä vaatimuksella ne voisivat vielä erottua kokoomuksesta. Vai olenko liian optimistinen?

Olisipa mahtavaa jos STM:n verorahoilla tekemät, tutkittuun tietoon perustuvat hyvinvointitalouden mittarit ja ohjausmallit pääsisivät nyt käyttöön.

Lainsäädäntö ja kansainväliset sitoumukset eivät ole mielipidekysymyksiä. Ehkä jonain päivänä tämä hahmotetaan myös talousuutisissa ja otetaan mukaan juttujen toimintaympäristökehystyksiin.

Vihreät julisti ”toivon ja pelon” vaalikamppailun, tavoitteena voittaa perussuomalaiset vuoden 2027 eduskuntavaaleissa Kannatusalhossa matavat vihreät arvostelivat kokoomusta ja perussuomalaisia pelon politiikan lietsomisesta ja SDP:tä ilmastokriisistä vaikenemisesta.

"Tutkijat, aktivistit ja vihreät yrittävät soittaa hälytyskelloja, mutta niiden ääni hautautuu talous- ja turvallisuuskeskustelun pauhun alle."

Voiko tämän selvemmin tunnustaa, että soitetaan hälytyskelloja väärin. Ekologinen kestävyyskriisi ja ilmaston kuumeneminen ovat taloutta ja turvallisuutta.

"The Islamists oppose women getting an education," I mutter, as I aim my missile at the girls school

Loistavaa!! Timo Harakka peräänkuuluttaa hyvinvointitalouden mittareita VMn malleihin ja viiltää: "Valtiovarainministeriön on kannettava vastuunsa karmeasta tilanteesta – ja ehkä jopa nöyrryttävä kuulemaan ulkopuolisia asiantuntijoita vaikkapa oikeista työllisyyskeinoista."

Artek purchases Finnish forest to protect biodiversity and secure future birch supply - Artek

"The company has purchased an area of forestland in Heinävesi, Eastern Finland, which it will manage using environmentally progressive methods."

A Finnish high-end wood design company has to acquire its own forests, because the Finnish forestry model produces slop.

www.artek.fi/en/news/arte...

No niin. Eilisessä Hesarissa oli 28 sivua Elämä & Hyvinvointi -osiota. Ehkä sinne yksi ilmasto/ympäristöjuttu olisi mahtunut.

Vessapaperin tekoon ei tarvita painopaperia eikä edes puukuitua. Ihan mikä tahansa kuitu käy jos vain on kiinnostusta sitä käyttää. Toisilla on, toisilla ei.

Niin. Koko ala on täysin teollistunut, automatisoitunut, käyttää raaka-aineenaan 95 % Suomen metsistä ja silti mielikuva siitä on yhä tukkijoen mutkassa komeana sestaava Tauno Palo.

Vessapaperin tekoon ei tarvita painopaperia eikä edes puukuitua. Ihan mikä tahansa kuitu käy jos vain on kiinnostusta sitä käyttää. Toisilla on, toisilla ei.

5/5 ⚠️ Markkinariski on siis jo todellinen. Jos talousjournalismi haluaa olla ajan tasalla, analyysikehys pitää päivittää vastaamaan tätä todellisuutta.

4/ ⚖️
Tieteellinen, oikeudellinen ja legitimiteettipohja ei kuitenkaan vaihdu. Metsien monimuotoisuus ja hiilinielut heikkenevät, EU:n LULUCF-velvoitteet koskevat Suomea ja isot brändit ovat alkaneet hinnoitella mainehaittaa ja jopa lopettaa asiakkuuksiaan.

3/ 😢
Artekin jutussa työntekijöiden kyyneleet “luontoa kunnioittavasta” metsänhoidosta ovat inhimillisiä ja kauniita – ne vahvistavat yrityksen ratkaisua. UPM-jutussa vastaava tunne suomalaisen metsäluonnon puolesta muuttuu sävyltään epärationaaliseksi kriittisyydeksi. Sama tunne, eri asema.

2/ 🪵
Artek-jutussa todetaan suoraan, että suomalainen metsänhoito heikentää monimuotoisuutta eikä tuota haluttua laatukoivua. Se kehystyy toimitusketjuriskiksi ja Artekin ratkaisu ostaa omaa metsää jatkuvaan kasvatukseen strategiseksi investoinniksi.

1/
Miten sama metsäkysymys voi olla yhdessä HS Vision jutussa pienen harmillisen joukon tunnepitoista kriittisyyttä ja toisessa rationaalista bisnesajattelua? Todellisuus ei kuitenkaan muutu. 🌲👇

9/9 ⏳
Tällainen talousuutinen ei vain raportoi faktoja – se määrittää, mikä on “realismia” ja mikä “ideologiaa”. Olemme jo keskellä ilmasto- ja luontokriisiä. Viimeistään nyt on aika luopua keinotekoisesta talouden ja ympäristön erottelusta – ennen kuin se käy meille vielä kalliimmaksi. ⏳

Vielä kun hahmotettaisiin, ettei tässä ole miltään osin kyse taloudesta, vaan ohueen, näennäismatemaattisuuden kaapuun puetusta moraalisointipolotiikasta.

Taloyhtiön tulot eivät kasva vastikkeita leikkaamalla, mutta vuokralaista on helppoa syyllistää vuokranmaksukyvyn heikkoudesta.

Jussi Heikelä, ulkoministeri Elina Valtosen kumppani podcastissa:

www.facebook.com/share/v/1Afx...

Tämän ei pitäisi olla mikään pelkästään poliitikkojen päätettävissä oleva asia. Sen verran vakava asia kyseessä ja tekemistä odottavia päästövähennyksiä olisi vaikka kuinka, jos niitä vain haluttaisiin käyttää. Jos tämä on valittu toimintatapa, niin se on aika totaalinen epäonnistuminen.
2/2

Maailman päättäjät on nähtävästi todenneet, että ilmastonmuutosta ei enää kannata torjua. Vielä viisi vuotta sitten yleinen tavoite oli pysyä 1,5 asteessa tai ei ainakaan yli 2:n mennä. Nyt kaasutetaan kohti 3 astetta tai vielä korkeammalle, jos heilutellaan riittävästi keikahduspisteitä.
1/2

Metsäteollisuus saa merkittäviä julkisia tukia ja infrastruktuuria, eikä sen vaikutusvalta päätöksenteossa ole mikään salaisuus. Jos se tarvitsee uudistumiseensa lisää riskinjakoa, sillä on siihen olemassa poliittiset kanavat.

Mutta jos ala ei uudistu oma-aloitteisesti kun toimintaympäristö muuttuu, se heikentää itse omaa sosiaalista hyväksyttävyyttään ja synnyttää kriittiset mielipiteet.
Uudistumisen rahoittaminen ei kuulu viestinviejille – eikä se muutenkaan ratkaise kysynnän ja markkinariskin ongelmaa.

Kuten puhuttiin, riskin jakaminen teollisessa murroksessa on normaali asia – siksi siihen on olemassa julkiset instrumentit.

Koska en ole politiikko enkä ole muutenkaan lehdistön hyväntahtoisuuden varassa, voin sanoa tämän ääneen. Nyt esim. "velkajarru" jäi ainoaksi vaihtoehdoksi, jollei puolue halua lehdistöltä "epäisänmaallista" leimaa. Keskustelua sen vaikutuksista demokratiaan tai akuutteihin kriiseihin ei edes käydä.

Kun historioitsijat tutkivat vuosikymmenien päästä, mikä mahdollisti Suomessa ja Yhdysvalloissa asioiden pieleen menemisen, median muutos tullaan satavarmasti nostamaan yhdeksi selitykseksi.

Kauaksi on tultu Salménin, Bernsteinin ja Woodwardin journalistisista ihanteista.

Kaksi eri tapaa kertoa samasta tunnustuksesta. Ainoastaan mitalin saajien nimet eroavat.

4/9 ⚖️
Miksi markkinasyistä tapahtuva työpaikkakato on realismia, mutta ympäristöön liittyvä muutos riski yhteiskuntarauhalle? Kehystys ohjaa lukijaa huomaamatta: markkinoille ei voi mitään, ympäristöstä voidaan neuvotella.

3/9 ⚠️
Kun puhe siirtyy luontokatoon, hiilinieluihin ja sosiaaliseen hyväksyttävyyteen liittyvään keskusteluun, sävy muuttuu. Silloin varoitetaan “poliittisesta vastareaktiosta” ja “populismin noususta”. Sama lopputulos (työpaikkojen mahdollinen väheneminen), mutta täysin eri moraalinen lataus.