Sakari Bister

Mistä puhun kun puhun vaihtoehdotto­muudesta? Mistä puhun kun puhun vaihtoehdottomuudesta? Tulevaisuutta voi harvoin ennustaa kovin hyvin. Kun olin alakouluikäinen, ajattelin usein sitä kuinka ilmastonmuutos ja lajikato ovat valtavia uhkia…

Mistä puhun, kun puhun vaihtoehdottomuudesta? Voisimmeko valita tulevaisuuden poluksi kuitenkin jotakin muuta, kuin mitä nyt tarjotaan?

sakaribister.fi/mista-puhun-...

Empatiaa on soveltaa järkeä, ja siten samastua kanssaelävään. Vieressä, tai 1000km päässä. Syy-seuraussuhteita, osallistamista toimintaan. Se on mun politiikan tekemisessä väylä parempaan, ja sanon sen ylpeenä! 2/2

Oon lukenut, miten empatia ja tunteet eivät kuuluisi politiikkaan.

Jotkut näkee sen leikkauspäätösten hidastajana. Toiset passivoittavana uhkana.

Kuitenkin tunteet on läsnä keskustelussa ja päätöksissä, vaikka kun halutaan kaventaa vähemmistöjen asemaa ja ilmastotoimista puhuttaessa.
1/2

Nuorten ja opiskelijoiden Helsinki Jos julkiseen keskusteluun on uskominen, nuoret ja opiskelijat ovat nykyään etuoikeutettuja verrattuna edellisiin sukupolviin. En tiedä teistä, mutta minulla tämä palturin puhuminen tulee jo korvista…

Kirjoitin siitä, miten 2020-luvun Helsinki voisi ottaa huomioon nuoret ja opiskelijat paremmin:

sakaribister.fi/nuorten-ja-o...

Ministeri ja hallitus heittää Suomen metsien ja sitä kautta koko planeetan tulevaisuuden roskakoriin. Sitä ei vain sieltä voi enää noukkia, kun se on tehty.

Kuinka lohdutonta, että ministeri Multala jatkaa puhetta tuhoisien hakkuiden puolesta. Hakkuita ei suostuta vähentämään edes tarvittavat 20%. Metsät on nyt päästölähde.

Flirttailu ”ei Suomi voi mihinkään vaikuttaa”- lauseen kanssa kertoo Kokoomuksen tuhoisasta politiikasta ja piittaamattomuudesta

Moikka! Koitan aktivoitua täällä (sattuneesta syystä) Threadsin lisäksi. antakaa ihmeessä vinkkejä tuttujen politiikkaseuraajien (ja seurattujen) löytymiseen tai jos on muuten alustaan liittyviä vinkkejä! :)