Jussi Systä

Ei varmaan. Sittenpä tästä lakimuutoksesta tuskin on myöskään mitään hyötyä asuntokaupalle tai rakentamiselle.

Yksityiseen velkaantumiseen perustuva "yksityistetty keynesiläisyys" (journals.sagepub.com/doi/10.1111/...) ei ole kovin toimivaa, koska yksityisen velkaantumisen rajat tulevat paljon nopeammin vastaan kuin julkisen. Pahimmillaan seuraa finanssikriisi, kuten 2008.

on vähän narulla työntämistä.

Ja noin yleisesti rahoituksen sääntelyn löysääminen asettuu kontekstiin, jossa työelämästä ja toimeentulosta tehdään epävarmempaa. Sitä kompensoidaan mahdollisuudella ottaa enemmän velkaa. Asumistukeakaan ei saa enää omistusasuntoon, jos työpaikka lähtee alta. Tällainen yksityistetty keynesiläisyys

Tavoitteen saavuttaminen riippuu myös asuntojen hinnoista, joihin isommat lainat voivat aiheuttaa nousupainetta. Asuntosijoittajille ja pankeille toki suuremmat lainat ja hinnat ovat toivottavia. Riittävä rakentamisen volyymi on hyvästä, mutta en ole aivan vakuuttunut, että se yksin riittää.

Tarkoitus on edistää rakentamista ja asuntokauppaa. Näiden toimien yhteisvaikutus voi kuitenkin kääntyä etenkin rakentamisen kannalta jopa negatiiviseksi.

Pian voit pidentää asuntolainan takaisinmaksuajan 35 vuoteen – grafiikka näyttää muutoksen kuukausierässä ja koroissa Asuntolainan takaisinmaksuaika pitenee huhtikuussa 35 vuoteen. Suomen Pankin mukaan muutoksen vaarana on kotitalouksien kasvava velkaantuminen.

Samalla kun hallitus ajaa kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa alas (yle.fi/a/74-20180798), se mahdollistaa suuremmat asuntolainat.

Todennäköinen pidemmän aikavälin seuraus on asumiskustannusten nousu ja myös kotitalouksien velkaantumisen kasvu, jos pidempiä lainoja otetaan.

yle.fi/a/74-20212106

Korot | Toiveet koronlaskuista ovat heräämässä – enää niille ei olisi esteitä Inflaatio hidastuu nyt koko Euroopassa sellaista vauhtia, että spekulaatiot uusien koronlaskujen alkamisesta voivat käynnistyä. Suomessa niitä kaivattaisiin kipeästi.

Kun finanssipolitiikassa kukkaron nyörejä suunnitellaan pidettäväksi kireällä, korkojen lasku olisi erityisen toivottavaa Suomelle.

www.hs.fi/visio/art-20...

Viikon tärkeimmät: Onko velkajarrun tavoite mahdollista toteuttaa? Oskari Onnisen mielestä UMK on Ylen luomaa markkinahäiriötä. Uuden Jutun Pihvissä käsittelemme perjantaisin kolme viikon olennaista uutista. Tekstiversio on lyhennetty tiivistelmä kuunneltavaksi tehdystä ohjelmasta.

Kommentoin @uusijuttu.fi Pihvissä velkajarrusopimuksen tavoitetta. Tavoite on vaikea, jopa epärealistinen. Uudet leikkaukset pienituloisiin kestämättömiä, sopeutusta tulisi kohdistaa suurituloisiin. Sopeutus on heikentänyt kasvua jo nyt ja niin myös jatkossa.

www.uusijuttu.fi/juttu/seHkcz...

Suomessakin levitetään ahkerasti "tietoa" siitä, miten varallisuusveron korottaminen v.2022 johti Norjassa varallisuusverokertymän pienenemiseen, kun iso joukko miljonäärejä suuntasi ulkomaille. Norjan tilastokeskuksen dataan pohjaava graafi näyttää varallisuusverokertymän todellisen kehityksen ⬇️

Hallitus heitti viime vuonna oman 1 prosentin alijäämätavoitteensa roskakoriin ja päätti sen sijaan yli miljardin euron veroalesta. Eilisten puheiden perusteella vaikuttaa, ettei hallitus ole sitoutunut myöskään uusiin velkajarrutyöryhmän tavoitteisiin. Kovat tavoitteet näyttävätkin bluffilta.

Siksi myöskään yhteisöveronalennusta tuskin tullaan perumaan, vaikka se olisi ilmeinen keino vahvistaa julkista taloutta sitoumusten mukaisesti.

Miksi velkajarruesitystä ei esitelty viime kevään kehysriihessä vaan vasta kesällä? No siksi, koska kehysriihessä tehtiin "kasvutoimia" eli alennettiin rikkaiden veroja. Ettei vain kasvutoimia tehtäisi seuraavaksi menopuolen kautta, sitoutettiin seuraavatkin hallitukset massiiviseen sopeutukseen.

Velkajarrutyöryhmän päätös sitoo – tai ei sido – hallitusta, komission mielipiteellä ei ole väliä  · Kalevi Sorsa -säätiö Eilen parlamentaarisesti sovittu alijäämätavoite sitoo myös nykyistä hallitusta riippumatta komission mielipiteestä. Silti pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra eivät eilen luvanneet sopimu...

Ministeri Purra sanoi eilen, ettei komissio edellytä Suomelta lisäsopeutusta tänä vuonna. Eiliset parlamentaarisen työryhmän tavoitteet sitovat kuitenkin jo nykyistä hallitusta ihan komissiosta riippumatta. @laurifinest.bsky.social avaa asiaa kirjoituksessaan.

Etsimme digiviestinnän koordinaattoria · Kalevi Sorsa -säätiö Kiinnostavatko yhteiskunnalliset kysymykset ja merkityksellinen työ osana innostunutta tiimiä? Kalevi Sorsa -säätiö hakee digiviestinnän koordinaattoria vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Tehtävään ...

Haluatko nostaa yhteiskunnallisia ongelmia ja niiden ratkaisuja julkiseen keskusteluun ja seuraavan hallituksen asialistalle? Etsimme joukkomme digiviestinnän koordinaattoria.
Hae täältä tai vinkkaa kaverille:
sorsafoundation.fi/etsimme-digi...

Klassinen elinkeinoelämän reaktio talousvaikeuksiin on painaa työvoimakustannuksia ja veroja alas. Tätähän Merz:kin näyttää kuuntelevan, vaikka hyväksyi velkajarru-uudistuksen investoinnit. Koko kansantalouttahan tämä politiikka vain heikentää, mutta sepä ei elinkeinoelämää välttämättä haittaa.

Kuluttajien luottamus heikkeni entisestään helmikuussa 2026 – arviot inflaatiosta nousivat | Tilastokeskus

"Odotukset yleisestä työttömyyskehityksestä jatkuivat synkähköinä. Omalla kohdalla työttömyyden uhka koettiin yhä hyvin suureksi."

stat.fi/fi/julkaisu/...

Saksalaiset työskentelevät liian vähän, ja nyt hallitus harkitsee työviikon pidentämistä jopa 48 tuntiin Liittokansleri Friedrich Merz haluaa kansalaisten paiskivan enemmän töitä ja hakee nyt vetoapua Kiinasta.

Ei Saksan talouden ongelma ole vähäiset työtunnit, vaan vanhentuneet talouden rakenteet (riippuvuus fossiilienergiasta, vähäinen digitalisaatio). Merzin kannattaisi panostaa rakennemuutokseen eikä pyrkiä tekohengittämään vanhoja rakenteita.

yle.fi/a/74-20212196

Kirjoitin ajatuksia päivän parlamentaarisen työryhmän päätöksistä. Päätökset konkretisoivat viime syksyn velkajarrusopimusten merkitystä. Varsinainen sopeutus on kuitenkin tekemättä eikä edes ehdotuksia ole pöydällä. Kehysriihessä niitä on pakko tarkastella. Ensiksi voisi perua yhteisöveroalen.

Suomen ei pidä sopeuttaa enemmän kuin EU vaatii – UTAK Parlamentaarisen finanssipoliittisen työryhmän tuore linjaus nostaa Suomen sopeutusvaadetta jopa useammalla miljardilla.

Tiivistykseni uuden parlamentaarisen sopeutuslinjauksen ongelmista: Linjaus on tässä vaiheessa tarpeeton ja lukitsee keskustelua ennenaikaisesti erittäin isoihin sopeutustasoihin. 11 miljardin euron sopeutukset myös ylittäisivät tämänhetkiset VM:n arviot EU:n sopeutusvaateista miljardeilla. 1/2

"Demokratian kannalta olisi suotavaa, että keskustelu puolueiden sopeutustoimista ja niiden seurauksista käynnistyisi hyvissä ajoin ennen vaaleja. Miljardisopeutuksella kun voi saada aikaan paljon tuhoa, vähintäänkin vaikutukset ovat mittavat heille, joita päätökset koskettavat."

Parlamentaarisen työryhmän päätös pakottaa hallituksen paljastamaan velkabluffinsa  · Kalevi Sorsa -säätiö Parlamentaarisen työryhmän tänään julkaisemat päätökset edellyttävät miljardien sopeutusta jo ensi vuodesta alkaen. Päätös joutuu ensimmäiseen testiin huhtikuun kehysriihessä, missä EU:n velkasäännöt ...

Velkajarrutyöryhmä julkaisi aamulla kovat sopeutustavoitteensa. Mitä ne tarkoittavat ja mihin ne johtavat? @laurifinest.bsky.social avaa asiaa blogissaan. Hänen mukaansa päätös joutuu ensimmäiseen testiin huhtikuun kehysriihessä, missä hallituksen pitäisi sopeuttaa 1,4 miljardilla.

Julkisen talouden sopeuttaminen velkajarrulla ei saa vaarantaa talouskasvua SAK varoittaa liiallisesta julkisen talouden sopeuttamisesta. Pahimmillaan sopeutukset vaarantavat talouskasvun ja kasvattavat työttömyyttä entisestään. Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä o...

Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä asettaa sopeutustavoitteeksi 8-11 mrd e, joka on jopa 4 mrd e(!!) tiukempi kuin EU-säännöt edellyttävät.

"Pahimmillaan sopeutukset vaarantavat talouskasvun ja kasvattavat työttömyyttä entisestään."

1/

SAK:n tiedote:
www.sak.fi/ajankohtaist...

Yksi kuva näyttää: vain ulkomaalaisten työllisten määrä kasvaa, suomalaisten ei Työllisyyden kasvu viime vuosina on tullut lähes pelkästään ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä. Suomalaisten työllisten määrä on vähentynyt.

Linkki paremmin:

yle.fi/a/74-20211881

Ulkomaalaisten työvoiman, työllisten ja työttömien määrän kasvu (vrt. vuodentakaiseen). Lähde: Tilastokeskus (Väestön pääasiallinen toiminta)

Kuten Ylen juttukin tuo esiin, kyse on siis siitä, että sekä ulkomaalaisten työllisten että työttömien määrä on kasvanut, koska työvoiman määrä on kasvanut. Mutta työvoiman määrän kasvu on alkanut kanavoitumaan enemmän työttömiin, koska taloustilanne on heikko (ks. myös kuva).

yle.fi/a/74-20211881

bsky.app/profile/juss...

Jep ja vuonna 2015 arvio yli 16 %

bsky.app/profile/juss...

kun niin sanotut laskennalliset työlliset ovat juuri niitä rakenteellisia työllisiä. Tämä tarkoittaisi, että laskennallisten työttömien kasvu ei toimi edes omassa teoriakehikossaan sen lisäksi, että tosiasiassa työttömyys on kasvanut ennätyslukemiin. 6/6

Se taas voi kasvattaa hystereesivaikutuksen kautta myös rakenteellista työttömyyttä, koska pitkittynyt työttömyys voi aiheuttaa esim. työkyvyn tai taitojen heikentymistä tai stigmaa työmarkkinoilla.

On joka tapauksessa irvokasta, jos arvio rakenteellisesta työttömyysasteesta on nyt vajaa 8 %, 5/6

, että joko empiiriset arviot tai teoria rakenteellisesta työttömyysasteesta on pielessä. Voi olla myös niin, että molemmat ovat pielessä, koska toimet, jotka alentavat inflaation vakauttavaa rakenteellista työttömyysastetta voivat lisätä heikentyneen kysynnän kautta todellista työttömyyttä. 4/6