Jussi Systä

Karkeasti laskien #velkajarru tarkoittaa ensi vaalikaudelle 10-17 mrd e sopeutusta (75 % linkin arviosta)! EU-säännöt edellyttävät 6-11 mrd e (50 %; VM arvio kai 6-9 mrd e). Toisin sanoen velkajarru edellyttää 4-6 mrd e ENEMMÄN sopeutusta kuin EU-säännöt edellyttävät. 😬

utak.fi/velkajarrun-...

Finland's Right-Wing Coalition Plans Fifty Years of Austerity Through National Debt Brake Finland's government wants public debt below 40 percent of GDP, forcing decades of cuts stricter than EU rules.

Social Europe published my piece on the Finnish government’s debt brake proposal.

The reform would cap public debt at 40% of GDP (now 88%). Until reaching this target, the debt ratio would need to fall by at least 1 p.p. per year.

By weakening domestic demand, the reform would raise the debt ratio

Finland's Right-Wing Coalition Plans Fifty Years of Austerity Through National Debt Brake Finland's government wants public debt below 40 percent of GDP, forcing decades of cuts stricter than EU rules.

Nice piece by @ottokyyronen.bsky.social on Finland’s new debt brake proposal. The plan has three key features:
- a public debt anchor set at 40% of GDP (2024: 82.5%)
- annual debt reduction of at least 1 percentage point
- excluding social security fund surpluses from public debt calculation 1/4

Tilastoharha vai todellinen kriisi? Työttömyydestä liikkuu nyt harhaanjohtavia väitteitä - Soste Työttömyys on lisääntynyt merkittävästi Suomessa viimeisen parin vuoden aikana. Elokuussa työttömyysasteen trendiluku nousi kymmeneen prosenttiin ensimmäistä kertaa työvoimatutkimuksen vuonna 2009 alk...

Tuntuuko, että Suomen työttömyydestä on esitetty viime aikoina harhaanjohtavia väitteitä?

Sitten olet oikeassa!

Tarkastelen alla kriittisesti viittä väitettä, joilla työttömyysongelmaa on vähätelty viime aikoina. 1/

Suomen talouspoliittisen doktriinin kulmakivet 2010-luvulla:

1) palkkakuri,
2) julkisen kulutuksen leikkaaminen,
3) veronalennukset,
4) tuloerojen kasvattaminen rikkaita suosien kannustintoimena,
5) elvytyksestä kieltäytyminen.

Kaikessa on onnistuttu! Ja siksi ollaan tässä.

#talous #yhteiskunta

Kuluttajat | Neljä kuviota paljastaa, miksi suomalaisilla menee muuta Eurooppaa huonommin Vertailu paljastaa, miksi Suomessa kuluttajat joutuvat edelleen pihistelemään toisin kuin muissa euromaissa.

”Säästämisasteen nousu ei johdu pelkästään heikosta luottamuksesta, vaan siitä, että säästämistä harjoittavat yleensä ne, joilla on enemmän rahaa käytettävissään.”

www.hs.fi/talous/art-2...

Nettovelkaantumista tarkasteltaessa Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen käytännössä euroalueen paras. Nettovelkasuhdekin on kasvanut, mutta se on tasoltaan edelleen erinomainen. On jopa vahingollista, että päätöksentekijät ja virkakunta eivät tuo tätä esiin käytännössä lainkaan.(Lähde: IMF)

Elokuvasäätiön tukien leikkaamisen tapauksesta pitäisi oppia se, että yritystuet ovat liian laaja kategoria kritiikin kohteeksi. Yritysten tukeminen voi olla järkevää, jos niiden kautta esimerkiksi uudistetaan taloutta, vähennetään ilmastopäästöjä tai tuetaan suomalaista kulttuuria.

”Tarkoittaa mittaluokaltaan, että julkinen terveydenhuolto lakkautettaisiin” – hallituksen ajamasta uudistuksesta hurja väite Ylellä STTK:n pääekonomisti ei avannut, mihin laskelmaan väite perustui. Hallitus on tullut velkajarruneuvotteluissa jo oppositiota vastaan.

Hienoa, että myös iltapäivälehdet kirjoittavat velkajarrusta! Väitteeni yli 20 mrd € sopeutuksesta perustuu Euroopan komission velkakestävyysmallilla tehtyyn simulaatioon Uuden talousajattelun keskuksen ja SOSTEn toimesta (linkki vastauksessa).

#velkajarru

www.is.fi/politiikka/a...

SOSTE ei kannata ylimpien rajaveroasteiden alentamista 52 prosenttiin - Soste SOSTE antoi 1.10. eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle kirjallisen lausunnon koskien pääministeri Petteri Orpon hallituksen esitystä laeiksi vuoden 2026 tuloveroasteikosta ja tuloverolain ...

@soste.bsky.social antoi valtiovarainvaliokunnalle kirjallisen lausunnon hallituksen esittämistä muutoksista tuloverotukseen ja joihinkin muihin verolakeihin.

SOSTE kannattaa pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä mutta vastustaa ylimpien rajaveroasteiden alentamista 52 prosenttiin. 1/8

Sekin on jännä, että Suomessa työvoimatutkimusta on tehty 66 vuotta ja työttömyysaste on kelvannut keskeiseksi työmarkkinoiden tilaa kuvaavaksi suureeksi koko tämä ajan, mutta juuri nyt se alkoikin valehdella meille. Kun kertoi luodusta työttömyyskriisistä.

#talous #politiikka #yhteiskunta

Se, että nykyistä EU:n toiseksi korkeinta työttömyyttä ei pidetä työttömyyskriisinä, kertoo osittain myös meidän tottumuksestamme massatyöttömyyteen. 1990-luvun laman jälkeen emme ole enää koskaan palanneet edes lähelle täystyöllisyyttä, joka vallitsi vielä 80-luvulla ja edelleen esim. Tanskassa.

Mitä Ruotsin finanssipolitiikan säännöistä voi oppia Suomessa? Ruotsalaisekonomisti vastaa · Kalevi Sorsa -säätiö Orpon hallituksen ehdotus velkaantumista hillitsevästä velkajarrusta on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Vaihtoehtoja on haettu esimerkiksi Ruotsista, jossa on pitkä kokemus samankaltaisista finanssip...

Hallituksen ehdotus velkajarrusta on herättänyt kritiikkiä. Haastattelimme ruotsalaista pääekonomisti @elinorodeberg.bsky.social Ruotsin finanssipoliittisista säännöistä ja velka-ankkurista.

Lue haastattelu blogistamme ➡️ sorsafoundation.fi/mita-ruotsin...

Työttömyys | VM: Suomessa ei oikeasti ole työttömyyskriisiä Työttömyystukia saavien määrä ei todellisuudessa ole erityisen suuri, sanoo finanssineuvos Jukka Mattila.

Totta kai voimme puhua työttömyyskriisistä, jos meillä on EU:n toiseksi korkein työttömyysaste. Taloushan ei ole nyt kasvanut kolmeen vuosineljännekseen (jos verrataan edelliseen neljännekseen), joten näissä oloissa olisi hämmästyttävää, jos työttömyysaste ei nousisi. 1/x

Tärkeä ketju kaimalta alla. Ukrainalaisten työttömyys selittää korkeintaan alle 10 prosenttia koko työttömyyden noususta. Työttömyys noussut 80 000 hengellä, josta ukrainalaisten osuus n. 6000 hlöä. On siis sumutusta väittää, että työttömyyden kasvu johtuisi tästä merkittäviltä osin.

Mitä Ruotsin finanssipolitiikan säännöistä voi oppia Suomessa? Ruotsalaisekonomisti vastaa · Kalevi Sorsa -säätiö Orpon hallituksen ehdotus velkaantumista hillitsevästä velkajarrusta on herättänyt runsaasti kritiikkiä. Vaihtoehtoja on haettu esimerkiksi Ruotsista, jossa on pitkä kokemus samankaltaisista finanssip...

Ruotsissa velka-ankkuri on tarkoittanut kotitalouksien valtavaa velkaantumista ja julkisten investointien unohtamista. Ekonomisti Odeberg ei suosittele ottamaan mallia Ruotsista, sillä nyt velka-ankkuria joustavoitetaan siellä.

sorsafoundation.fi/mita-ruotsin...

1/6 Haastattelimme Ruotsin finanssipolitiikan sääntöjä tutkinutta Elinor Odebergia. Ruotsissa on käyty laajaa keskustelua sääntöjen puutteista ja jopa niiden "pääarkkitehti" Per Molander on ehdottanut sääntömuutoksia. Tiivistän ketjuun keskeiset erot Suomen velkajarruesitykseen. Blogissa tarkemmin.

"Suosittelen myös välttämään samanlaista kiinteää velka-ankkuria, joka ei riittävästi huomioi reaalitalouden muuttuvia tarpeita. Se on enemmän poliittista retoriikkaa kuin uskottava tapa vähentää julkisen talouden velkaantuneisuutta."

“Investointimenojen ja käyttömenojen eriyttäminen säännöissä sekä sääntöihin perustuva investointitavoite ovat molemmat harkitsemisen arvoisia myös Suomessa. Julkisten investointien vajavaisuus ei ole ollut ongelma ainoastaan Ruotsissa[...]"

"Esimerkiksi taloustieteen professori Lars Calmfors esitti velka-ankkurin raja-arvon nostamista sekä ylijäämätavoitteen muuttamista suoraan alijäämätavoitteeksi sen sijaan, että tavoiteltaisiin tasapainoa, kuten nyt. "

"Raporttimme otettiin erittäin hyvin vastaan. Lukuisat tutkijat ovat kritisoineet finanssipoliittista kehikkoa, ja monet syrjäisemmät alueet ja yritykset ovat vaatineet valtiota ottamaan suuremman roolin taloudessa."

"Toinen keskeinen ehdotuksemme oli sääntöihin asetettava rakenteellinen investointitavoite. Riittävät julkiset investoinnit tulisi varmistaa takaamalla niiden taso yli suhdannevaihteluiden samaan tapaan kuin nykyinen ylijäämätavoite on sidottu rakenteelliseen nettoluotonottoon."

"Esitimme raportissa kaksi keskeistä suositusta finanssipolitiikan sääntöjen uudistamiseksi.

Ensinnäkin ehdotimme, että investointimenoja ja juoksevia käyttömenoja tarkasteltaisiin säännöissä erikseen."

"Jos julkisen velan ohella tarkastellaan myös kotitalouksien velkaa, Ruotsin velkaantuneisuus on Euroopan keskitasoa. Voidaan siis sanoa, että tiukat valtion velkaantumista rajoittavat säännöt ovat siirtäneet taloudellisia riskejä valtiolta paikallishallinnolle ja kotitalouksille."

”Jos tarkastellaan Ruotsin talouden suoriutumista, on selvää, että valtio on pitänyt velkansa alhaisena. Se on kuitenkin onnistunut laiminlyömällä julkisen infrastruktuurin ja asumisen tarvitsemia investointeja."

"...erityisesti valtion velka-aste on vähentynyt, kun taas paikallishallinnot ovat ottaneet lisää velkaa.

[...]

Tämä on lisännyt alueellista ja sosiaalista eriarvoisuutta, sillä valtio on tasannut aiemmin näillä menoilla alueellisia eroja.”

”Ruotsin velka-aste olisi todennäköisesti ollut samalla tasolla, vaikka velka-ankkuria ei olisi ollut. Tämä johtuu siitä, että ilman sitäkin muut säännöt edellyttävät velka-asteen pienentämistä."

Muiden maiden kokemukset osoittavat, että yksipuoliset velkajarrut eivät tue kokonaisvaltaisesti talouskehitystä. Haastattelimme Ruotsin kokemuksista ajatuspaja Arena Idé:n pääekonomisti Elinor Odebergia, joka oli kirjoitti aiheesta viime vuonna raportin. Alla muutama nosto. 🧵

Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun Hallituksen valmistelema lakiesitys on selvästi EU-sääntöjä tiukempi. Jäykästä velkajarrusta ei olisi hyötyä Suomen taloudelle.

Velkajarrusta aktivoituisi lähinnä matalasuhdanteissa pahentaen taantumia. ”Turvamarginaalisäännös” myös ongelmallinen.

Parempi vaihtoehto: Kehysbudjetointiin tulot mukaan ja parlamentaarinen sopimus.

Holapan ja mun HS-vieraskynä:
www.hs.fi/paakirjoituk...

Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun Hallituksen valmistelema lakiesitys on selvästi EU-sääntöjä tiukempi. Jäykästä velkajarrusta ei olisi hyötyä Suomen taloudelle.

Ajankohtainen @patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social kirjoitus hallituksen velkajarruesityksen ongelmista. Heidän mukaansa jäykkä sääntö veisi vastavirtaan kv-kehityksessä. Kehyssäännön kehittäminen verot huomioivaksi ja joustavampi parlamentaarinen sopimus olisi parempi ratkaisu.