Ei ihme, ettei Suomi kasva, kun leijonanosa voitoista jaetaan osinkoina ulos. Tämä on seurausta ”poliittisista investoinneista” eli on keskitytty lähinnä etujen saamiseen esim. siirtämällä sivukuluja työntekijöille
sen sijaan, että olisi tehty tuotannollisia investointeja.
www.hs.fi/visio/art-20...
3/3 🏗️ Vaikka odotan vapaarahoitteisen asuntotuotannon tänä vuonna kasvavan, en näe, että asuntotuotannossa yllettäisiin edes viime vuosien aneemisiin lukuihin, kun valtion tukema asuntotuotanto tippuu korkotukilainavaltuuden laskun myötä 📉.
www.kovary.fi/tiedote-suom...
Kalevi Sorsa -säätiön Veroareena keskittyi tänä vuonna julkisen talouden vahvistamiseen. Osassa puheenvuoroista ehdotettiin, että ruuan ALVia voitaisiin korottaa.
Jos näin tehtäisiin, verotus kiristyisi eniten pienituloisilla, joiden toimeentulo on muutenkin heikentynyt viime vuosien aikana.
1/6
Kun leikkausten seurauksena yksityinen kulutus sakkaa ja työttömyys on paisunut, siitä seuraa verotulojen pieneneminen. Sitten johtopäätös on, että pitää sopeuttaa juuri sen takia vain lisää. Tämähän on kuin hölmöläisen peiton jatkamista.
www.mtvuutiset.fi/artikkeli/su...
3) Valmius leikkauksiin ei vaadi "rohkeutta", vaan aivan muita luonteenpiirteitä. Hyvinvointivaltion palvelut ja tulonsiirrot ovat olennaisimpia pienituloisille perheille tai sellaisille sektoreille, jotka eivät toimi markkinaehtoisesti. Ei näiltä rahojen vieminen vaadi ensisijaisesti "rohkeutta".
Viikonloppuna Yleltä ilmestyneestä budjettipäällikön haastattelusta 3 pointtia:
1) Mika Niemelää haastatellaan usein kuin kirjanpitäjää. Häneltä ei juuri koskaan kysytä sopeutusten makrotaloudellisista vaikutuksista. Talouspolitiikka ei ole mitään ynnälaskua eikä tämä argumentaatio ole uskottavaa.
Varmasti jokainen punnitsee, mitä työtehtäviä haluaa ottaa vastaan, jos on vaihtoehtoja. Ei kaikki halua esimerkiksi johtotehtäviin. Se ei silti tarkoita, että kansantalouden tai yhteiskunnan kannalta olisi parempi, että juuri tietty henkilö saataisiin kyseiseen tehtävään.
Jokainen tekee oman valintansa, mutta onko jossain siis paikkoja kokonaan täyttämättä, koska kukaan ei halua ottaa niitä verotuksen vuoksi vastaan?
Hyvinvointivaltio on puheissa yhä useammin vain "palvelulupaus" – varsin kliininen typistys.
Hyvinvointivaltio on paljon muutakin. Se on parhaimmillaan tae yhdenvertaisuudesta ja perus- & ihmisoikeuksien priorisoinnista poliittisissa päätöksissä.
'Palvelulupaus' ei näitä kata.
yle.fi/a/74-20213888
Surullista, että Akava keskittyy tällaiseen suurituloisten etujen lobbaamiseen. Tutkimustulosten mukaan verojen vaikutus työntekoon on varsin maltillinen ja monissa ryhmissä olematon. Suurituloisilla vaikutus näkyy lähinnä verosuunnittelussa ja tuloissa - ei työtunneissa.
www.hs.fi/politiikka/a...
Leikkauskiihko on vieraantunut monikriisin värittämästä historiallisesta todellisuudesta. Ilmastonmuutos, sodat, pandemiat - ei näitä ehkäistä ja hoideta julkista sektoria alas ajamalla.
Palasin viikonlopun uutisiin, joissa ilmastotieteet lupaavat 2 °C lämpenemistä verrattuna esiteolliseen aikaan jo 2020-luvun puolella ja Mika Niemelä kaavailee Suomelle julkisen vallan vetäytymistä ja vanhojen rakenteiden kanssa näivettymistä tuleville vuosille. Nyt tarvitaan käännettä!
#yhteiskunta
Myös väitteet DOGEn säästöistä ovat pelkkä vitsi. Säästöjä on muun muassa laskettu kahteen kertaan. Osa säästöistä on lisäksi jo Bidenin hallinnon tekemiä.
3/3
www.nytimes.com/2025/12/23/u...
Sitten avustuksia jakavan viraston johtaja kuuntelee yhden podcast-jakson ja jakaa organisaatiolle 10 miljoonan avustuksen ilman kilpailutusta. Can't make this up. 2/3
DOGEn toiminta on ollut paitsi tuhoisaa, aivan uskomattoman epäpätevää. ChatGPT seuloo hankkeita "D.E.I" -sisältöjen löytämiseksi. Dokumentti mustiin kohdistuneesta väkivallasta? D.E.I! Juutalaisnaisten orjatyö holokaustissa? Myös D.E.I!
1/3
www.nytimes.com/2026/03/07/a...
Oikeasti Suomen tiestön määrä ja laatu on erittäin tärkeä yhteiskunnallinen kysymys kestävyyssiirtymän ja siirtymäpolitiikan näkökulmasta. Mutta ei budjettipäällikkö Mika Niemelällä ole tähänkään kysymykseen mitään sanottavaa.
#yhteiskunta #luonto #talous #politiikka
Miten muuten henkitoreisiin leikattu valtio ja sen myötä lisääntyvä pahoinvointi ja levottomuus kasvattaa kriisinkestävyyttä? Kuten puolustuksen osalta on ymmärretty, on kapasiteettia toimia vaikeaa taikoa hetkessä kriisin hetkellä. Koronapandemiassakin tämä nähtiin. Tämä on nyt unohdettu kokonaan.
Voisiko media kysyä näiden haastatteluiden yhteydessä myös puolueilta, aikovatko he miettiä "hyvinvointivaltion palvelulupauksen" uudelleen. Ja jos kyllä niin miten. On sitä paitsi demokratian kannalta aika omituista, että yksi virkamies linjaa näin voimakkaasti politiikkaa.
yle.fi/a/74-20213888
Suomen BKT:n kasvu viime vuonna Saksan kanssa EU:n heikointa. ec.europa.eu/eurostat/web...
Myymällä osakeomistuksia investointiohjelman rahoittamiseksi. @lauriholappa.bsky.social kuvaa tässä bsky.app/profile/laur... ja @patriziolaina.bsky.social tässä bsky.app/profile/patr... artikkelinsa argumenttia.
Suomen nettovelka ei ole kv-vertailussa yhtä huolestuttavalla tasolla kuin bruttovelka. Koska julkista rahoitusvarallisuutta ei huomioida EU- tai kansallisissa säännöissä, taseen panemista töihin on harkittava, ettei finanssipolitiikka kiristy suhteettomasti.
www.iltalehti.fi/talous/a/4e0...
EU:n "tarkkailuluokka" kutsuu myös muun muassa työttömyyskehityksen vuoksi. Talouspolitiikan täydellinen mahalasku.
yle.fi/a/74-20211806
Talous & Yhteiskunta -lehdessä julkaistiin tänään minun ja @patriziolaina.bsky.social artikkeli julkisen sektorin nettovelasta. Suomen julkisen velan tasosta saa liian pessimistisen kuvan, jos tarkastelemme vain bruttovelkaa. Nettovelalla mitattuna Suomen julkisen velan taso on yhä vähäinen. 1/x
"Nettovelassa mitattuna Suomi on selvästi vähemmän velkaantunut kuin EU ja euroalueen maat keskimäärin."
www.iltalehti.fi/talous/a/4e0...
Suomen ja Ruotsin talouden eroista liikkuu kaikenlaisia väitteitä. Suomessa Veroareenassamme vieraillut @elinorodeberg.bsky.social avaa @hs.fi, mitä keskeiset erot aidosti ovat. Hän myös toivoo uskallusta veronkorotuksiin, sillä vaihtoehdot ovat huonompia. www.hs.fi/visio/art-20...
IMF:n vuoden 2024 julkisen talouden sopeuttamista koskevan laajan tutkimuksen tulokset ovat kiinnostavia Suomenkin kannalta. Talouskasvun näkökulmasta pitäisi ennen kaikkea välttää julkisten investointien leikkauksia ja julkisen sektorin irtisanomisia. Näillä on isoin vaikutus tuotantoon. 1/2
Ilmeisesti kannustimet johtajien tulojen nousuun on olleet hyvässä kunnossa jo ennen marginaaliveronalennustakin.
Suomessa koko OECD:n korkein työttömyysaste (10,3 %)! Tietääkseni koskaan aiemmin ei ole ollut näin. Nyt pitäisi hälytyskellojen soida ja tunnustaa talouspolitiikan epäonnistuminen. Toisin kuin luvattiin, rikkaiden ja elinkeinoelämän nuoleskelu ei tuonut kasvua ja työllisyyttä.
"Perinteisesti Suomessa on ollut niin, että jos ihminen sairastuu tai jää työttömäksi, tulot pienenevät, mutta sosiaaliturvan ansiosta arki on pysynyt kasassa.
[...]
Näin ei Juho Saaren mukaan enää ole."
www.hs.fi/alueet/art-2...