Antti Alaja

Ilmeisesti VM:n johdosta on taas linjailtu, että a) lisäsopeutuksiin on valmistauduttava jo tällä kaudella ja b) ne on tehtävä ensisijaisesti menosopeutuksena. Ensinnäkin lisäsopeutusten tekemistä pitäisi "tuntemattoman jarrun" olosuhteissa välttää viimeiseen asti. 1/x

Russian threats push Finland past EU deficit cap – DW – 12/01/2025 Finland cut reliance on Russian energy and closed the shared border after the Ukraine war, erasing €12 billion in trade. The shocks deepened the Nordic nation's deficit, already strained by defense an...

“Around a third of our workforce is dependent on government funding, and constant fiscal consolidation leaves them fearful of cuts," UTAK's Lauri Holappa told DW. www.dw.com/en/russian-t...

A-studiossa VM:n Juha Majanen syytti Ukrainan sotaa Suomen talouden ongelmista. Ei puhettakaan kulutuskysyntää ja työllisyyttä heikentävän finanssipolitiikan vaikutuksista.

Kyseinen keskustelu havainnollistaa sitä dynamiikkaa, jonka seurauksena Suomen talous ei ole kasvanut vuoden 2008 jälkeen. 1/3

Hesari irti todellisuudesta.

Ensinnäkin Kataisen sinipunahallitus sopeutti Suomen julkista taloutta enemmän kuin Sipilän ja Orpon hallitukset yhteensä. Toiseksi tällä oli varmasti eurokriisin keskellä oma osansa kansantalouden heikkoon tilaan ja korkeaan työttömyyteen, minkä vuoksi julkisyhteisöjen alijäämät vain kasvoivat.

Kun vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee.

This Reuters article examines Finland's dire unemployment situation. In the article, UTAK`s Lauri Holappa "pointed to simulations suggesting the fiscal consolidation measures could have even led to an increased public debt rate." www.reuters.com/business/fin...

Tukiko Marinin hallitus suhteettomasti kuntataloutta? Väitöskirjatutkija Aatu Puhakka arvioi, että näin ei välttämättä ole.

UTAKin blogissa julkaistiin erinomainen kuntatalouteen erikoistuneen väitöskirjatutkija @aatupuhakka.bsky.social kirjoitus koskien VTV:n kritiikiä Marinin hallituksen politiikkaa kohtaan. VTV kritisoi edellistä hallitusta ennen kaikkea liiallisesta kuntien tukemisesta. 1/x

Tukiko Marinin hallitus suhteettomasti kuntataloutta? Väitöskirjatutkija Aatu Puhakka arvioi, että näin ei välttämättä ole.

Väitöskirjatutkija Aatu Puhakka arvioi, että Marinin hallituksen tuki ei ollut välttämättä liiallista, kun huomioidaan kuntatalouden alijäämäisyys, valtionosuusuudistus ja kuntien lakisääteiset tehtävät.
utak.fi/tukiko-marin...

Mitä ihmettä EU:n ”tarkkailuluokalle” joutuminen tarkoittaisi Suomelle? Viisi kysymystä ja vastausta Liiallisen alijäämän menettely olisi tutkijoiden mukaan Suomelle enemmän ”kirjeenvaihtoa” kuin taloussanelua. Silti kyseessä on Suomen päättäjille herätys.

UTAKin Lauri Holappa on yksi asiantuntijoista Ylen jutussa, jossa selvitetään mitä EU:n tarkkailuluokalle joutuminen tarkoittaisi. yle.fi/a/74-20194923

Are you interested in European macroeconomic, industrial, and climate policies? If so, take a look at the new European Macro Policy Network website, which introduces the people and the work of our European network. empn.eu

Veropäivän debatti: Veropolitiikka huipputulojen takana? | Politiikkaradio Verottaja julkaisi tiedot suomalaisten tuloverotuksesta vuodelta 2024. Mitä veropäivän tilastot kertovat Suomen verojärjestelmästä ja suomalaisten tuloeroista? Mikä rooli politiikalla ja veropäätöksi...

"Suomen verojärjestelmä ei ole enää kokonaisuudessaan progressiivinen". UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa keskusteli eilen Politiikkaradiossa Suomen verojärjestelmästä Tuomas Matikan ja Heikki Pursiaisen kanssa. areena.yle.fi/1-76201434

Veropäivän debatti: Veropolitiikka huipputulojen takana? | Politiikkaradio Verottaja julkaisi tiedot suomalaisten tuloverotuksesta vuodelta 2024. Mitä veropäivän tilastot kertovat Suomen verojärjestelmästä ja suomalaisten tuloeroista? Mikä rooli politiikalla ja veropäätöksi...

Veropolitiikasta Politiikkaradiossa yhdessä Tuomas Matikan ja Heikki Pursiaisen kanssa. Asiallinen ja hauska keskustelu. Omat keskeiset pointtini:

Verojärjestelmä ei ole enää kokonaisuudessaan progressiivinen. Järjestelmää korjattava esim. osinkoverohuojennuksen ja pääomatuloveron tason osalta.

World Economic Outlook, April 2023: A Rocky Recovery The baseline forecast is for growth to fall from 3.4 percent in 2022 to 2.8 percent in 2023, before settling at 3.0 percent in 2024. Advanced economies are expected to see an especially pronounced gro...

ks. www.imf.org/en/Publicati...

Seuraako velkajarrua eläkejarru? Velkajarrupäätös toi puolueet yhteen pöytään keskustelemaan velasta. Onko seuraavaksi vuorossa puoluepoliittinen yhteisymmärrys eläkejärjestelmän leikkauksista? Suomen julkisen talouden tila saattaa p...

Markus Leikola väittää artikkelissa, että valtion velanotto voidaan yksinkertaisesti "lukita" velkajarrulla. Mutta kuten esimerkiksi IMF:n tutkimuksessa on havaittu, sopeutustoimet eivät vähennä julkista velkasuhdetta huonoissa taloudellisissa olosuhteissa. www.verdelehti.fi/2025/11/05/s...

Eli ymmärsinkö oikein, että vihreän teräksen tukeminen olisi mielestäsi huono idea?

No jos Mamdani kutsuu itseään demokraattiseksi sosialistiksi, niin ei kait ole yllätys jos myös mediaa puhuu hänestä sosialistina. Se on sitten toinen kysymys, mitä se sosialismi hänen kohdallaan tarkoittaa. Ei maksuton päivähoito nyt niin radikaalia ole suomalaisesta näkökulmasta.

Raahen jätti-investointi ei toteudu: miljardien arvoista terästehdasta ei tule Raahen terästehdasta päivitetään siten, että masuunit ja koksilaitos korvataan valokaariuuneilla. Varsinaista uutta tuotantolaitosta ei kuitenkaan tule.

Viime päivinä on puhuttu datakeskusten tukemisesta, mutta minusta vihreä teräs olisi teollisuus- ja ilmastopolitiikan kannalta suuri mahdollisuus. Tällä hetkellä Raahen tehdas tuottaa Suomen hiilidioksidipäästöistä noin seitsemän prosenttia.
yle.fi/a/74-20192066

Kiinnostava kalvosarja E2:lta. Keskustan kannattajat suhtautuvat aivan yhtä penseästi kuin vasemmistopuolueiden kannattajat väitteeseen "On hyväksyttävää, että osa väestöstä tippuu kyydistä, kun valtiontaloutta laitetaan kuntoon". 1/x

www.e2.fi/media/julkai...

Voiko julkista velkaa vähentää tekemällä pitkään kunnon ylijäämäisiä budjetteja?
Teoriassa kyllä, käytännössä niin käy hyvin harvoin.
Tutkimusta:

(I'm looking at you, velkajarru)

bsky.app/profile/heim...

Vastapaino on julkaissut kirjamme "Ideat yhteiskuntapolitiikassa"! Teos on tieteellinen yleisesitys, joka on tarkoitettu paitsi politiikkaideoista kiinnostuneille opiskelijoille ja tutkijoille niin myös yhteiskuntapolitiikan tekijöille ja aktiivisille seuraajille.

VM: Ensi vaalikauden sopeutustarve voi olla paljon arveltua kovempi Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

Nyt valtiovarainministeriö on jo vaatimassa 18 miljardin euron sopeutusta ensi vaalikaudella 2027-31. Tulevaisuudessa sopeutustarvetta lisäisi vielä kansallinen velkajarru 4-6 miljardia euroa tuohon päälle. Eihän tässä ole mitään järkeä.

#velkajarru

yle.fi/a/74-20188161

Olen samaa mieltä, että ajoittainen optimismi täällä blueskyssä tekisi ihan hyvää. Mutta mitä tulee velkajarruun, niin omasta näkökulmasta sen vaaroista sietääkin paasata isoin kirjaimin, koska edes poliittiset päättäjät eivät tunnu ymmärtävän velkajarrun seurauksia.

Silmät sidottuna kohti velkajarrua Jos päätöksentekijät eivät ole täysin varmoja sopimansa lakimuutoksen seurauksista, kannattaako sitä todella tehdä?

Tässä tekstissä kumoan velkajarruun liittyviä väärinymmärryksiä. Käymieni taustakeskustelujen valossa vaikuttaa siltä, että velkajarru ollaan säätämässä ilman tosiasiallista ymmärrystä sen seurauksista.

Silmät sidottuna kohti velkajarrua Jos päätöksentekijät eivät ole täysin varmoja sopimansa lakimuutoksen seurauksista, kannattaako sitä todella tehdä?

Lauri Holappa velkajarrusta: "Jos päätöksentekijät eivät ole täysin varmoja sopimansa lakimuutoksen seurauksista, kannattaako sitä todella tehdä? Tiukkaa velkalinjaa voi poliittisesti demonstroida myös vähemmän haitallisilla tavoilla." utak.fi/silmat-sidot...

Finland's Right-Wing Coalition Plans Fifty Years of Austerity Through National Debt Brake Finland's government wants public debt below 40 percent of GDP, forcing decades of cuts stricter than EU rules.

Nice piece by @ottokyyronen.bsky.social on Finland’s new debt brake proposal. The plan has three key features:
- a public debt anchor set at 40% of GDP (2024: 82.5%)
- annual debt reduction of at least 1 percentage point
- excluding social security fund surpluses from public debt calculation 1/4

Tilastoharha vai todellinen kriisi? Työttömyydestä liikkuu nyt harhaanjohtavia väitteitä - Soste Työttömyys on lisääntynyt merkittävästi Suomessa viimeisen parin vuoden aikana. Elokuussa työttömyysasteen trendiluku nousi kymmeneen prosenttiin ensimmäistä kertaa työvoimatutkimuksen vuonna 2009 alk...

Tuntuuko, että Suomen työttömyydestä on esitetty viime aikoina harhaanjohtavia väitteitä?

Sitten olet oikeassa!

Tarkastelen alla kriittisesti viittä väitettä, joilla työttömyysongelmaa on vähätelty viime aikoina. 1/

Nettovelkaantumista tarkasteltaessa Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen käytännössä euroalueen paras. Nettovelkasuhdekin on kasvanut, mutta se on tasoltaan edelleen erinomainen. On jopa vahingollista, että päätöksentekijät ja virkakunta eivät tuo tätä esiin käytännössä lainkaan.(Lähde: IMF)

TEM-arvio lienee oikeansuuntainen. Tosin on todettava, että taloustieteelliset arviot korostavat usein, että ainoastaan t&k-tuet ovat uudistavia. Yritystukia olisi tarkasteltava laajemmin siitä näkökulmasta, miten Suomi voisi erikoistua entistä kompleksisempien tavaroiden ja palveluiden vientiin.

Tein sitten itse, kun en saanut VM:stä reaktiota.👇 Käytin Euroopan komission rakenteellisen työttömyyden estimaatteja Suomelle (Ameco Online), joiden perusteella laskin hallituskauden keskimääräisen rakenteellisen työttömyyden (noin 200 000 henkilöä). Sen yli TK:n trendiluvussa menevä suhdannesyytä.