Antti Alaja

Vastapaino on julkaissut kirjamme "Ideat yhteiskuntapolitiikassa"! Teos on tieteellinen yleisesitys, joka on tarkoitettu paitsi politiikkaideoista kiinnostuneille opiskelijoille ja tutkijoille niin myös yhteiskuntapolitiikan tekijöille ja aktiivisille seuraajille.

VM: Ensi vaalikauden sopeutustarve voi olla paljon arveltua kovempi Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

Nyt valtiovarainministeriö on jo vaatimassa 18 miljardin euron sopeutusta ensi vaalikaudella 2027-31. Tulevaisuudessa sopeutustarvetta lisäisi vielä kansallinen velkajarru 4-6 miljardia euroa tuohon päälle. Eihän tässä ole mitään järkeä.

#velkajarru

yle.fi/a/74-20188161

Olen samaa mieltä, että ajoittainen optimismi täällä blueskyssä tekisi ihan hyvää. Mutta mitä tulee velkajarruun, niin omasta näkökulmasta sen vaaroista sietääkin paasata isoin kirjaimin, koska edes poliittiset päättäjät eivät tunnu ymmärtävän velkajarrun seurauksia.

Silmät sidottuna kohti velkajarrua Jos päätöksentekijät eivät ole täysin varmoja sopimansa lakimuutoksen seurauksista, kannattaako sitä todella tehdä?

Tässä tekstissä kumoan velkajarruun liittyviä väärinymmärryksiä. Käymieni taustakeskustelujen valossa vaikuttaa siltä, että velkajarru ollaan säätämässä ilman tosiasiallista ymmärrystä sen seurauksista.

Silmät sidottuna kohti velkajarrua Jos päätöksentekijät eivät ole täysin varmoja sopimansa lakimuutoksen seurauksista, kannattaako sitä todella tehdä?

Lauri Holappa velkajarrusta: "Jos päätöksentekijät eivät ole täysin varmoja sopimansa lakimuutoksen seurauksista, kannattaako sitä todella tehdä? Tiukkaa velkalinjaa voi poliittisesti demonstroida myös vähemmän haitallisilla tavoilla." utak.fi/silmat-sidot...

Finland's Right-Wing Coalition Plans Fifty Years of Austerity Through National Debt Brake Finland's government wants public debt below 40 percent of GDP, forcing decades of cuts stricter than EU rules.

Nice piece by @ottokyyronen.bsky.social on Finland’s new debt brake proposal. The plan has three key features:
- a public debt anchor set at 40% of GDP (2024: 82.5%)
- annual debt reduction of at least 1 percentage point
- excluding social security fund surpluses from public debt calculation 1/4

Tilastoharha vai todellinen kriisi? Työttömyydestä liikkuu nyt harhaanjohtavia väitteitä - Soste Työttömyys on lisääntynyt merkittävästi Suomessa viimeisen parin vuoden aikana. Elokuussa työttömyysasteen trendiluku nousi kymmeneen prosenttiin ensimmäistä kertaa työvoimatutkimuksen vuonna 2009 alk...

Tuntuuko, että Suomen työttömyydestä on esitetty viime aikoina harhaanjohtavia väitteitä?

Sitten olet oikeassa!

Tarkastelen alla kriittisesti viittä väitettä, joilla työttömyysongelmaa on vähätelty viime aikoina. 1/

Nettovelkaantumista tarkasteltaessa Suomen julkisen talouden tilanne on edelleen käytännössä euroalueen paras. Nettovelkasuhdekin on kasvanut, mutta se on tasoltaan edelleen erinomainen. On jopa vahingollista, että päätöksentekijät ja virkakunta eivät tuo tätä esiin käytännössä lainkaan.(Lähde: IMF)

TEM-arvio lienee oikeansuuntainen. Tosin on todettava, että taloustieteelliset arviot korostavat usein, että ainoastaan t&k-tuet ovat uudistavia. Yritystukia olisi tarkasteltava laajemmin siitä näkökulmasta, miten Suomi voisi erikoistua entistä kompleksisempien tavaroiden ja palveluiden vientiin.

Tein sitten itse, kun en saanut VM:stä reaktiota.👇 Käytin Euroopan komission rakenteellisen työttömyyden estimaatteja Suomelle (Ameco Online), joiden perusteella laskin hallituskauden keskimääräisen rakenteellisen työttömyyden (noin 200 000 henkilöä). Sen yli TK:n trendiluvussa menevä suhdannesyytä.

Elokuvasäätiön tukien leikkaamisen tapauksesta pitäisi oppia se, että yritystuet ovat liian laaja kategoria kritiikin kohteeksi. Yritysten tukeminen voi olla järkevää, jos niiden kautta esimerkiksi uudistetaan taloutta, vähennetään ilmastopäästöjä tai tuetaan suomalaista kulttuuria.

Sekin on jännä, että Suomessa työvoimatutkimusta on tehty 66 vuotta ja työttömyysaste on kelvannut keskeiseksi työmarkkinoiden tilaa kuvaavaksi suureeksi koko tämä ajan, mutta juuri nyt se alkoikin valehdella meille. Kun kertoi luodusta työttömyyskriisistä.

#talous #politiikka #yhteiskunta

Työttömyys | VM: Suomessa ei oikeasti ole työttömyyskriisiä Työttömyystukia saavien määrä ei todellisuudessa ole erityisen suuri, sanoo finanssineuvos Jukka Mattila.

Totta kai voimme puhua työttömyyskriisistä, jos meillä on EU:n toiseksi korkein työttömyysaste. Taloushan ei ole nyt kasvanut kolmeen vuosineljännekseen (jos verrataan edelliseen neljännekseen), joten näissä oloissa olisi hämmästyttävää, jos työttömyysaste ei nousisi. 1/x

Pahan työttömyyden selitykset: Ovatko hallituksen ongelmat itse aiheutettuja? | Politiikkaradio Suomea vaivaa korkea työttömyys ja nihkeä talouskasvu. Oppositio syyttää hallitusta, hallitus taas suhdanteita ja liehittelee varovaisia kuluttajia. Tulilinjalla ovat myös yritykset. Onko syyllisten...

Yritin mahdollisimman hyväntahtoisesti tulkita Aki Kangasharjun väitteen, että havaitun rajun työllisyyden nousun syy on Suomeen tulleissa ukrainalaisissa. Tämän arvion Aki esitti suorimmin tässä Politiikkaradion lähetyksessä viime viikolla (ajasta 27:15 eteenpäin). Eilen somessa sama argumentti.

Tämä ei ole hyvän mielen postaus, mutta ehkä syksyn tärkein postaukseni. Suosittelen kaikille tutkijoille ja tutkimusryhmille: käsitelkää törkyriskejä ja suunnitelkaa toimenpiteitä etukäteen yhdessä.

Lähiaikoina on tiettävästi odotettavissa törkyä tiedeyhteisöä kohtaan. Ketjusta muutama pikavinkki.

Työttömyys | Työt katoavat suomalaisilta hälyttävää vauhtia – ”Suunta on hurja” Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa nyt erityisesti korkeakoulutettujen joukossa. Tilanne voi helpottaa vasta ensi vuoden lopulla, arvioi ekonomisti.

Hienoa, että Hesarissa on herätty pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaan kriisiin. Työttömyyden kasvun yhteydessä pitäisi kuitenkin käsitellä myös työttömyyden kasvun syitä eikä vain todeta, että "työt katoavat". Orpon hallituksen etenkin vuodelle 2025 ajoittamat leikkaukset ovat olleet virhe.

Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun Hallituksen valmistelema lakiesitys on selvästi EU-sääntöjä tiukempi. Jäykästä velkajarrusta ei olisi hyötyä Suomen taloudelle.

Kirjoitimme @patriziolaina.bsky.social kanssa hallituksen velkajarruesityksestä. Sitä ei pitäisi hyväksyä, koska esitys on epärealistinen ja johtaa etenkin taantumatilanteessa suhdannetta vahvistavaan talouspolitiikkaan. Parlamentaarinen sopimus sisältäen myös investoinnit olisi parempi ratkaisu.

Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun Hallituksen valmistelema lakiesitys on selvästi EU-sääntöjä tiukempi. Jäykästä velkajarrusta ei olisi hyötyä Suomen taloudelle.

Suomeen valmistellaan kansallista velkajarrua. Velkajarru ei ole kuitenkaan ongelmaton ratkaisu.

Parempiakin vaihtoehtoja olisi, sanovat @patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social.

Esim. tulojen huomioiminen kehysbudjetoinnissa ja parlamentaarinen sopimus.

www.hs.fi/paakirjoituk...

Jos haluatte tietää, millaista jälkeä velkajarruesityksen mukainen talousssäännöstö saa aikaan, katsokaa ympärillenne: Orpon hallituksen myötäsyklinen, taantumaa syventävä finanssipolitiikka on siitä paraatiesimerkki. Velkajarru ei ole velan jarru, vaan taantumia syventävä kauha.
#talous #politiikka

Vieraskynä | Suomen kansallinen velkajarru uhkaa hyydyttää talouskasvun Hallituksen valmistelema lakiesitys on selvästi EU-sääntöjä tiukempi. Jäykästä velkajarrusta ei olisi hyötyä Suomen taloudelle.

Velkajarrusta aktivoituisi lähinnä matalasuhdanteissa pahentaen taantumia. ”Turvamarginaalisäännös” myös ongelmallinen.

Parempi vaihtoehto: Kehysbudjetointiin tulot mukaan ja parlamentaarinen sopimus.

Holapan ja mun HS-vieraskynä:
www.hs.fi/paakirjoituk...

Kuten totesinkin, ruoan inflaation suurin vaikutus nähdään alimmissa tuloluokissa.

Parhaillaan käydään parlamentaarisia neuvotteluita velkajarrusta. Neuvotteluissa olisi syytä ottaa huomioon myös lakiin sisältyvä niin sanottu turvamarginaalisäädös, jonka myötä sosiaaliturvarahastojen ylijäämät jätettäisiin huomiotta arvioitaessa EU-sääntöjen mukaista 3 prosentin alijäämärajaa. 1/x

Vaatisi tarkempaa analyysiä, mutta blogissa mainitaan esimerkinomaisesti Venäjän hyökkäyssodan jälkeinen energian hintapiikki Baltian maissa ja työvoimakustannukset selityksinä eroihin ruoan inflaatiossa. Se on ainakin selvää, että EU-vertailussa suomalainen energia taitaa on halvimmasta päästä.

Kyllä. Tai ei ihan niin kamala lukema kuin muualla?

When groceries bite: the role of food prices for inflation in the euro area The European Central Bank (ECB) is the central bank of the European Union countries which have adopted the euro. Our main task is to maintain price stability in the euro area and so preserve the purch...

Tässä linkki EKP:n blogiin: www.ecb.europa.eu/press/blog/d...

EKP:lta tärkeää tietoa ruoan inflaatiosta euroalueella. Suomessa ruoan hinta on noussut 25% verrattuna vuoden 2019 loppuun, joissain euromaissa lähes 40%. Ruoan kumuloitunut inflaatio on huono uutinen köyhimmille, sillä heillä menee muita kotitalouksia suurempi osa kulutuksesta ruokaan.

Lukijan mielipide | Tutkimustulokset eivät osoita, että isotuloisten veronalennukset lisäisivät työntekoa tai talouskasvua Verotettavan tulon jouston tutkimuksissa ei varsinaisesti arvioida verotuksen haittoja.

HS julkaisi mielipidekirjoitukseni:

"Toisissa tutkimuksissa on pyritty tarkastelemaan suoraan isotuloisten veronalennusten yhteyttä talouskasvuun. Niissä ei ole havaittu veronalennusten kasvattavan taloutta. Sen sijaan ne osoittavat, että ne kasvattavat tuloeroja."

www.hs.fi/mielipide/ar...

Toki. Mutta se tässä ihmetyttää, mitä Wahlroosin taloudelliselle ja poliittiselle liberalismille tapahtui, kun on valmis hehkuttamaan Trumpin kaltaista autoritaarista johtajaa.

Ota haltuun hystereesi.

Aikamme kuva. Suomalainen monimiljonääri, joka aiemmin kertoi olevansa uusliberaali, ihailee Trumpin autoritaarista valtiokapitalismia.