Jussi Tervola

On erikoista, ettei eläkkeistä ole leikattu, sanoo asiantuntija Eläkkeistä leikkaaminen on poliitikoille arka paikka.

Pitäisikö eläkkeistä leikata?

Jos näin suureen menoerään ei kosketa, pienistä puroista täytyy kurittaa aika paljon. Suomen talous tarvitsee kasvua - muuten tulee eteen tilanne, jossa lisää leikattavaa ei ole, toteaa Tampereen yliopiston taloustieteen prof. Jarkko Harju.

www.is.fi/kotimaa/art-...

Mielenkiintoisesti, myös perheisiin ja lapsiin liittyvät menot kasvavat vuodesta toiseen heikosta syntyvyydestä huolimatta. Taustalla kasvavat varhaiskasvatusmenot, mikä johtuu osittain varhaiskasvatuksen lisääntyneestä käytöstä. (2/2)

THL on julkaissut tänään Sosiaaliturvan menot ja rahoitus -tilaston 2024.

Ikääntymiseen liittyvät reaalimenot jatkavat kasvuaan pienen inflaationytkähdyksen jälkeen. Muissa menoluokissa melko tasaista. (1/2)

thl.fi/tilastot-ja-...

Ainakin sen verran tietoa on tullut, että normia sovelletaan yhtä yleisesti lapsiperheisiin kuin muihin, vaikka oletin lakimuotoilun perusteella, että sitä sovellettaisiin lapsiperheisiin harvemmin. bsky.app/profile/juss...

Asunnottomat 2025 Vuonna 2025 Suomessa oli yhteensä 4 579 yksinelävää asunnotonta, mikä on 773 enemmän kuin edellisvuonna. Yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi toista vuotta peräkkäin. Asunnottomien määrä kääntyi en...

Asunnottomuuden yleistyminen jatkuu. Taustalla varmasti monia syitä, ja sosiaaliturvan leikkaukset lienevät yksi niistä.

Arvelisin, että erityisesti toimeentulotuen asumisnormien kiristyksellä voi olla vaikutusta tähän.

Onhan tämä varmasti parempi kuin pikavippi, mutta paljon parempi olisi, jos saisi lääkkeet ilman lainaa. Kela voi siirtää perinnän ulosottoon, jos asiakas ei maksa näitä takaisin.

Toivottavasti kokeilun tuloksista nähdään, mitä vaikutuksia sillä on ollut.

Tälläkin hetkellä useampi kuin joka neljäs pienituloinen on ulosoton piirissä. Terveyspalvelujen asiakasmaksujen ulosotto on jo nyt melko yleistä.

julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/ca87a9...

THL:n tutkimuspäällikkö huolestui: Kelan lääkelainat voivat ajaa pienituloisia ulosottoon Kela aloitti lokakuussa kokeilun, jossa pienituloiselle voidaan tiettyjen ehtojen täyttyessä lainata rahaa lääkemenoihin ilman korkoja ja kuluja.

Toivottavasti lääkeluottokokeilusta saadaan luotettavaa tietoa sen vaikutuksista lääkkeiden saatavuuteen ja toisaalta velkaongelmiin, jotka näen tässä selvänä uhkana.

Kokeilun (rekisteri)tutkimusasetelma on käsittääkseni vielä epäselvä, vaikka kokeilu on käynnissä.

Ne kyllä oli jo perustoimeentulotuessa ennen Kela-siirtoa.

Vuokra‐ ja sähkövakuudet, muuttokustannukset, lasten päivä- ja iltapäivähoitomenot, lapsen tapaamisesta etävanhemmalle aiheutuvat kulut sekä välttämättömän henkilötodistuksen tai matkustusasiakirjan hankintakulut siirrettiin uudistuksessa perustoimeentulotukeen.

En ollut aiemmin bongannut: Toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen täydentävän toimeentulotuen saaminen lähes puolittui.

Johtuu osittain siitä, että korvattavia menoja siirrettiin perustoimeentulotukeen.

Osa johtuu ehkä myös siitä, että toimeentulotuen eri osia sai uudistuksen myötä eri luukuilta?

Näinpä. Tuossa vuoden 2024 pienituloisuusasteessa tukileikkaukset sen sijaan on nähdäkseni keskeinen selitys, mistä tämä kuviokin kertoo. bsky.app/profile/juss...

Tukien leikkaukset eivät ole juuri ehtineet vaikuttaa noihin subjektiivisiin mittareihin, indeksijäädytyksiä lukuunottamatta, koska kysely kerätty pääosin alkuvuodesta 2024. Keskeinen selitys niissä nähdäkseni vuoden 2022 voimakas inflaatio.

Kuviossa lapsiperheköyhyyden subjektiivisia ja objektiivisia indikaattoreita koottuna.

Viimeaikainen kehitys palauttaa köyhyyden yleisyyden 15-20 vuoden takaiselle tasolle.

Sote | Vuosi terveysasemalla paljasti arvottomuuden, joka ei näy tilastoista Tutkija Laura Kihlström vietti kuukausia terveysasemilla eri puolella Suomea. Haastatteli, tarkkaili ja vain istui paikallaan. Yksi havainto toistui: ihmiset kokivat, ettei heillä ole väliä.

Ihan äärettömän hyvä juttu ja tärkeä tutkimus. Antropologialla saadaan sellaista tietoa, johon ei monikaan muu tieteenala yllä.

www.hs.fi/feature/art-...

Toki suojaosan poisto ei tarkoita, että menettäisi suojaosaa vastaavan summan, vaan 35 prosenttia tuosta, koska asumistuen vähenemisaste on 35 prosenttia.

Ja työllisyystilanne on heikko. Kyllähän väestön maksukyky täytyy jotenkin heijastua vuokratasoonkin.

Vai voiko olla niin, että tukileikkauksilla on vaikutusta vuokratasoon, vaikka tukikorotuksilla ei olisi? 🤔

VATT:n tutkimus: Asumistuen korotukset eivät nosta tuensaajien maksamia vuokria

Viittaan siis mm. tähän tutkimukseen @teemulyy.bsky.social

Asuminen | Vuokrat laskevat nyt poikkeuksellisesti: Yksi selittäjä on tukien heikentyminen Vuokranantajien ekonomisti antaisi markkinoiden sopeutua itsestään. Vuokralaiset ry:stä taas kaivataan keskustelua hyvästä asuntopolitiikasta.

Yllättävää spekulaatio tässä uutisessa sikäli, että aiemmilla asumistukimuutoksilla ei ole tutkimuksissa havaittu olleen vaikutusta vuokratasoon Suomessa.

Asuminen | Vuokrat laskevat nyt poikkeuksellisesti: Yksi selittäjä on tukien heikentyminen
www.hs.fi/talous/art-2...

Mietin käytännön toteutusta. Etukäteisarvioilla ja simulointimalleilla olisi tässä varmaan iso rooli. Perustuisiko jarru pienituloisuusasteen simuloituihin muutoksiin? Mitenhän on tehty Uudessa-Seelannissa?

Tällaisella hyvinvointitaloudellisella arvioinnilla, että taloudellisten muutosten lisäksi sosiaalisille muutoksille annetaan rahallinen arvo, on Irlannissa käsittääkseni jo pitkät perinteet.

Tästä on käyty keskustelua Suomessakin. Olisi kyllä merkittävä muutos nykyiseen arviointitapoihin täällä

Yllätyin Irlannin taiteilijoiden perustulokokeen tuloksista, että jokainen käytetty euro tuottaisi yhteiskunnalle hyötyjä 1,4 euroa.

Kiinnostavasti, kyse ei ole kuitenkaan ns. perinteisistä euroista vaan myös arvioitu hyvinvoinnin kasvu on muunnettu euroiksi. (1/2)

assets.gov.ie/static/docum...

Terveyspalvelut | Luottamus on romahtanut, mutta tutkijan mukaan suurin syy ei ole itse palveluissa Suomalaiset ovat ihan yhtä tyytyväisiä terveyspalveluihin kuin aiemminkin. Silti luottamus terveyspalveluihin on muutaman vuoden aikana romahtanut.

Suomalaisten luottamus sote-palveluihin on laskussa samalla kun palveluiden laatu ja hoitoonpääsy on osin jopa parantunut tai pysynyt samana.

"Kun luottamus sote-palveluihin laskee, voi pahimmillaan olla kyse itseään toteuttavasta ennusteesta. Eli siitä, että lopulta palveluiden laatu alkaa laskea"

Lisätietoa mm. www.borger.dk/arbejde-dagp...

Tanskassa toteutettiin v.2025 toimeentulotukiuudistus, jossa kasvatettiin työtulojen suojaosia huomattavasti ja kiristettiin maahanmuuttajien oikeutta tukeen.

Huomattavien kiinteämääräisten suojaosien jälkeen huomioidaan työtuloista 65% tiettyyn rajaan saakka.

Tältä osin eri suunta kuin Suomessa.

Mun näkökulmasta selittely liittyy ennen kaikkea siihen, että kehitykseen liittyy paljon muutakin kuin politiikan vaikutukset. Ehkä tätä kommunikointia voisi helpottaa jos tekisi vaikutusarvioiden yhteydessä myös ennusteita ajantasaistetulla datalla.

Näinpä. 12 prosentin lisäys pienituloisissa kotitalouksissa elävien lasten määrään on iso hyppy, johon varmasti on myötävaikuttanut työttömyysturvan lapsikorotusten poisto. Sikäli toteutunut kehitys on linjassa politiikkamuutosten vaikutusarvioiden kanssa.

Sama suunta jatkunee vuonna 2025.

Tietty jos solidaarisuuden kannatus on vielä heikompaa, ei lisätä ollenkaan julkisten palvelujen rahoitusta, milloin joudutaan leikkaamaan julkista palvelutasoa, ja maksukykyiset siirtyvät yksityisiin palveluihin.

Jos siis ihminen preferoi rajatumpaa solidaarisuutta, niin asiakasmaksujen korotus lienee halutumpi vaihtoehto kuin verojen korotus.

Jos taas kannattaa laajempaa solidaarisuutta, niin suurempi verorahoitteisuus on halutumpi keino.