Ujuni Ahmed

Suomessa kurinpitomatkoille joutuneita nuoria auttoi aiemmin Helsingin ennalta estävä poliisi. Se teki yhteistyötä lastensuojelun ja ulkoministeriön kanssa. Yksikkö kuitenkin lakkautettiin hiljattain.”

”Myös Ruotsilla ja Tanskalla on aktiivista toimintaa kurinpitomatkoille joutuneiden nuorten auttamiseksi. Tanskan lähettiläs on käynyt henkilökohtaisesti noutamassa ainakin yhden nuoren kotimaahan.”

”Norjassa ulkoministeriöllä on Kenian-lähetystössä erityislähettiläs, jonka tehtävänä on auttaa riskiryhmään kuuluvia nuoria. Toisin kuin Suomessa, tapaukset tilastoidaan järjestelmällisesti.”

Analyysi: Kantasuomalainen lapsi tuskin katoaisi koulusta ilman, että kukaan huolestuisi Suomen viranomaiset sanovat, etteivät he saa tietoja kurinpitomatkoista. Muissa Pohjoismaissa asian eteen tehdään enemmän, kirjoittaa tutkiva toimittaja Jessica Stolzmann.

Voisiko Suomi tehdä enemmän kuten muut pohjoismaat nuorten ja lasten hyväksi jotka joutuvat kurinpitolaitoksiin?

Lue erittäin tarkka analyysi siitä missä mennään.

MOT:n paljastukset yllättivät opetusministerin – Suomesta on lähetetty nuoria ulkomaille ankariin laitoksiin Opetusministeri ei ole ollut tietoinen siitä, että Suomesta on viety lapsia ulkomaille ankariin kurinpitolaitoksiin. Ilmiöstä on kuitenkin varoitettu jo vuosien ajan.

– Kyllä näiden laitosten pitäisi olla tiedossa. On sitten eri juttu, että ollaanko me oikeasti haluttu tehdä sille jotain, ollaanko me otettu asian niin vakavasti kuin meidän pitäisi ottaa, sanoo Ahmed.

Ahmedin mukaan kyse on systemaattisesta lähisuhdeväkivallasta.

Loma vaihtui kahleisiin | MOT Suomesta viedään nuoria kurinpitolaitoksiin Somaliaan ja Keniaan. Toimittaja Wali Hashi matkusti ottamaan selvää, millaista laitoksissa todella on. Ainutlaatuinen kuvamateriaali paljastaa, miten nuori...

Miksi on ollut tärkeä puhua kurinpitolaitoksista jonne joitakin maahanmuutajalapsia lähetetään? Katso!

areena.yle.fi/1-76546996

Media käsittelee ­vähemmistöjä pinnallisesti ja liian varovasti, kirjoittaa Ujuni Ahmed - Journalisti Suomalainen media käsittelee maahanmuuttoon ja vähemmistöihin liittyviä aiheita usein liian varovaisesti ja ulkopuolelta. Tämä korostuu silloin, kun juttu käsittelee sosiaalisia...

”Monikulttuuristuvassa Suomessa media ei ole vielä löytänyt otettaan vähemmistöihin liittyvissä teemoissa. Il­miöitä ei seurata osana yhteiskunnallista kehitystä, vaan ne käsitellään irrallisina tapauksina. Journalismi jää reaktiiviseksi ja antaa vallan tunteille tiedon sijaan.”

Lähikoulu ei enää yhdistä – se voi erottaa tai muuttua loukuksi | Kolumni Alueilla, joilla perheiden resurssit ovat rajalliset, lähikoulu ei ole mahdollisuus vaan pikemminkin loukku, kirjoittaa Ujuni Ahmed.

”Segregaatio eli alueiden sosioekonominen ja etninen eriytyminen on jo todellisuutta monissa isoissa kaupungeissa. Siksi emme voi keskittyä vain ennaltaehkäisyyn, vaan meidän on purettava myös jo syntynyttä eriytymistä tehokkaasti.”

Kirjoitin segregaatiosta ja ehdotin väliaikaisen ratkaisun.

Lukijan mielipide | Keskustelu huivikiellosta sivuuttaa uskonnonvapauden ja muut perusoikeudet Huivikeskustelun lisäksi huomiota tulisi kiinnittää laajemmin naisiin kohdistuvan kontrollin lisääntymiseen.

”Hengellinen väkivallan tunnistaminen ja torjuminen on olennainen osa uskonnonvapauden toteutumista. Uskonnonvapauteen ei kuulu se, että yksilöt joutuvat uskonnollisissa yhteisöissä pelon, häpeän tai kontrollin kohteiksi.”

Kirjoitimme piispa Mari Leppäsen kanssa @hs.fi

www.hs.fi/mielipide/ar...

On puututtava myös piilossa oleviin eriarvoistaviin rakenteisiin, kuten rangaistusmatkoihin kunniaan liittyvän väkivallan osana. Näiden tunnistaminen on välttämätöntä, jotta jokaiselle lapselle voidaan taata yhdenvertainen ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö.

3/3

Segregaation ehkäisy ei saa kohdistua vain alueisiin, joissa eriytyminen on pitkällä – myös alueet, joissa väestö on vähemmän monimuotoista, tarvitsevat huomiota. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen arkeen, kaikkialla. Koulut eivät yksin pysty tähän – tarvitaan laajempi tukijärjestelmä.

2/3

Yhdenvertaisuus | Anders Adlercreutz tuo kouluun ohjelman, jolla ”puretaan eriarvoisuutta tuottavia rakenteita” Yhdysvalloissa Donald Trumpin hallinto taistelee DEI-ajattelua vastaan. Suomalainen koulu menee eri suuntaan.

Kiitos opetusministerille tästä ✨🙏🏽

Muutama näkökulma, jotka toistuvat työssäni varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.

Segregaation purkaminen on aloitettava määrätietoisesti – se uhkaa yhdenvertaisuutta ja oppimista erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla.
1/3
www.hs.fi/politiikka/a...

”Samalla vaarana on, että rinnakkaisyhteiskunnat alkavat muodostaa jopa virallisia palveluita korvaavia järjestelmiä, jotka suojelevat piilorikollisuutta ja estävät uhrien avunsaannin. Siksi pidän välttämättömänä, että Suomi säätää kunniaväkivallan mahdolliseksi koventamisperusteeksi rikoslaissa. ”

Rinnakkaisyhteiskunnat eivät vain mahdollista kunniaväkivaltaa – ne usein myös suojelevat ja oikeuttavat sitä | Kolumni Kunniaväkivalta Suomessa ei ole vain yksilön tragedia – rinnakkaisyhteiskunnat voivat suojella ja oikeuttaa väkivallan.

”Itse kuvailisin rinnakkaisyhteiskuntia näkymättömiksi piikkiaidoiksi sillä ne myös estävät erityisesti maahanmuuttajanaisten kotoutumista, kouluttautumista ja työllistymistä. ”

Kuukausiliite | Tätä on kunniaväkivalta Suomessa Minoo Yousefi puukotti aviomiestään pelastaakseen itsensä ja tyttärensä. Siitä lähtien he ovat eläneet jossain päin Suomea piilossa miehen suvulta.

Erityisen tärkeä juttu, joka nostaa näkyville piilossa olevan ilmiön joka pitkälti mahdollistaa kunniaan liittyvää väkivaltaa; rinnallaisyhteiskunnan.

Ilman rinnakkaisyhteiskuntien tunnistamista on hankalaa turvata uhrien aseman & puuttua kunniaan liittyvää väkivaltaan.

www.hs.fi/kuukausiliit...

Poliisipäällikkö Liukun ”konsepti” tulee painamaan kunniaan liittyvän väkivalta ilmiön maan alle, lisää luottamuspulan poliisia kohtaan ja pyyhkii tähän mennessä saatu luottanusuhteet ja rakenteet pois.

Nämä toimet ovat hyvin ristiriidassa kitkeä KLV.

Helsingin poliisipäällikö: Kunniaväkivallan estämistä tehdään nykyään ”eri konseptilla” Yle uutisoi eilen, että Helsingin poliisissa ei työskentele enää kunniaväkivallan estämiseen erikoistuneita poliiseja.

Poliisipäällikkö Liukun teoria ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Pelkkä ohjeistus kunniaan liittyvästä väkivallasta ei riitä. Se ei riitä partioille eikä perustutkinnassa jos kunniaan liittyvästä ilmiöstä ei ole vaadittavaa osaamista.

Se on nyt jo piilorikollisuutta.

yle.fi/a/74-20144264

Helsinki tukee eri kulttuuritaustaisten tyttöjen liikuntaa – Mutta hyväksytäänkö samalla heihin kohdistuvat rajoitteet? | Kolumni Helsinki haluaa saada maahanmuuttajataustaiset tytöt liikkumaan enemmän. Hanke ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton, kirjoittaa Ujuni Ahmed.

”Artikkelissa puhutaan ”kulttuurisina esteinä ja haasteina” asioista, jotka tunnistan kontrollin muodoiksi. Näitä ovat esimerkiksi tytöille asetetut roolit ja rajat, joita määrittelevät kunnia- ja siveyskäsitykset.”

Lue loppuun.

Samaan aikaan kun mahdollistetaan tytöille korvaamatonta harrastustoimintaa, on tärkeä myös tunnistaa ja purkaa eriarvoistavat kontrollimuodot jonka takia he eivät alkuunkaan pääse harrastamaan.

Avustukset | Helsinki alkaa jakaa rahaa eri kulttuurista tulevien tyttöjen liikuntaan: ”Suuri huoli” Helsinki jakaa segregaatioavustusta 200 000 euroa.

”Olemme kokeilleet myös sellaista, että pienemmille sisaruksille on järjestetty samaan aikaan hoito- tai omaa toimintaa, jotta se tyttö voi osallistua harrastamiseen”, Joensuu kertoo.

Hienoa, että tuodaan maahanmuuttajataustaistiin tyttöihin kohdistuvat kontrollimuodot esille myös.

Ujuni Ahmed: ”Silpominen on kunniaan liittyvän väkivallan ensimmäisiä ja vakavia muotoja” Tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisoinnin erillislakia ajanut Ujuni Ahmed painottaa, että on nähtävä silpomisen kokonaisvaikutus naisten ja tyttöjen asemaan yhteiskunnassa. Hallituksen esitykse...

Hallitus luovutti viimeviikolla lakiesityksen joka tspmentäö rikoslakiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen. Vihdoin. Hienoa!

Avaan syitä miksi laki on tärkeä ja miksi maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta nähdään Suomessa eritavalla.

Ujuni Ahmed: ”Silpominen on kunniaan liittyvän väkivallan ensimmäisiä ja vakavia muotoja” Tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisoinnin erillislakia ajanut Ujuni Ahmed painottaa, että on nähtävä silpomisen kokonaisvaikutus naisten ja tyttöjen asemaan yhteiskunnassa. Hallituksen esitykse...

Hallitus luovutti viimeviikolla lakiesityksen joka tspmentäö rikoslakiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen. Vihdoin. Hienoa!

Avaan syitä miksi laki on tärkeä ja miksi maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta nähdään Suomessa eritavalla.

Ujuni Ahmedin viesti opettajille: ”Kuunnelkaa maahanmuuttajataustaisia nuoria ja uskaltakaa puuttua ongelmiin” | Helsingin kaupunki Ujuni Ahmed uskoo, että maahanmuuttajaperheiden haasteet Suomessa vähenisivät, jos nuoret saisivat enemmän tukea identiteettinsä rakentamiseen. Ahmed on kiertänyt puhumassa Helsingin toisen asteen opp...

”Ujuni Ahmed uskoo, että maahanmuuttajaperheiden haasteet Suomessa vähenisivät, jos nuoret saisivat enemmän tukea identiteettinsä rakentamiseen. Ahmed on kiertänyt puhumassa Helsingin toisen asteen oppilaitoksissa viime syksystä saakka.”

www.hel.fi/fi/uutiset/u...

Niin kauan kuin länsimaalainen feminismi ja ihmisoikeuskäsitys ei kitke valkoista feminismiä ja rakenteellista rasismia omasta toiminnastaan, sitä ei voi kutsua yhdenvertaisuutta edistäväksi. Päinvastoin, se edistää eriarvoisuutta.

”On kylmäävää huomata, kuinka valkoisiin naisiin kohdistuva väkivalta saa tietyt tahot syöksymään barrikadeille samalla, kun kaltaisiini naisiin kohdistuvasta väkivallasta vain hymistellään.”

Punaisen Ristin Inhimillinen kädenojennus -tunnustus Ujuni Ahmedille ja Elina Hirvoselle Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -kirjan tekemisestä | Suomen Punainen Risti SPR Suomen Punainen Risti myöntää tunnustuksen Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -kirjan tekijöille Ujuni Ahmedille ja Elina Hirvoselle tärkeästä keskustelunavauksesta ja koskettavasta kuvauksest...

”Suomen Punainen Risti on myöntänyt Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin-kirjan tekijöille Ujuni Ahmedille ja Elina Hirvoselle Inhimmillinen kädenojennus- tunnustuksen kiitoksena ansiokkaasta työstä inhimillisten arvojen edistämiseksi”

Kiitos Suomen Punainen Risti 🙏🏽

Yksikin silpominen on liikaa – Suomeen tarvitaan matalan kynnyksen turvatalo tytöille | Kolumni Länsimaissa viljellään narratiivia, että silpominen jatkuu tietämättömyyden tai vaihtoehdottomuuden vuoksi. Se ei pidä paikkaansa, kirjoittaa Ujuni Ahmed.

”LÄNSIMAISSA SILPOMISEEN on yhdistetty narratiivi, että silpominen jatkuu pelkästään tietämättömyyden tai vaihtoehdottomuuden vuoksi. Gambia on tuonut näkyväksi sen, että silpominen on myös poliittinen, sosiaalinen ja uskonnollinen keino – eikä pelkästään ”häviävä” kansanperinne.”

Vartija heitti asunnottoman pihalle, koska säännöt käskevät | Kolumni Ujuni Ahmed on itse ollut nuori, joka sai julkisista tiloista turvaa sekä tunteen kuulumisesta.

”Saimme epävakaille ja hiljaisille hatkäkämpillemme vastapainoa julkisista tiloista ja niiden kiireisestä ihmisvilinästä. Julkisten tilojen tuntemattomat ihmiset toivat meille tunteen, että olemme osa yhteiskuntaa ja edes jonkinlaista yhteisöä.”

Ajatuksiani vihamielisestä arkkitehtuurista.

Näkökulma: Maahanmuuttajanaiset on jätetty Suomessa oman onnensa nojaan Suomalaiset eivät voi taputella toisiaan selkään hienosta tasa-arvotyöstä niin kauan kun erään kammottavimman ihmisoikeusloukkauksen uhrit sivuutetaan, kirjoittaa Iltalehden toimittaja Ida Erä...

Tänään vietetään tyttöjen silpomisen vastaisena päivänä joka muistuttaa mua siitä, että edelleen silpomista täsmentävä lakimuutos ei ole saatu valmis. Uskoa kuitenkin on hieman että saadaan edellisen pettymyksen jälkeen.

Siihen asti lueppa tämä erinomainen juttu aiheesta josta Ida mulle soitti ❤️

Vanhempien epätoivoiset ratkaisut kuten lasten vieminen pois Suomesta voi olla kohtalokasta myös lapselle. Samoja ratkaisuja on nähty sekä Ruotsissa että Lontoossa.

Myöskin on tärkeä puhua kuinka jengiys sekoittuu sosiaalisiin verkostoihin ja kuinka sukulaissuhteet on otettava huomioon.