AiraRoivainen.bsky.social

Joka hallitsee kertomusta menneisyydestä, hallitsee myös nykyisyyttä. Yksi laji tätä on paikallishistoriassa kylien isäntämiehet, jotka tietävät kaiken ja pyrkivät häätämään asiattomat pois oman kylän historian piiristä. Tämä tulee joskus esille myös sukututkimuksessa. #historia

Matkanteon vaivoja Kuopion pitäjässä 1793, komissiomaanmittari suuttuu Kehvolla Nykyihmisen ei ole helppo ymmärtää kuinka tärkeää vesillä liikkuminen oli Savossa menneinä vuosisatoina. Soutamaan opittiin jo lapsena. Mu...

Tätä historiatekstiä kirjoittaessa opin, että Savossa rantamaiden kestikievaritalot pitivät 1700-luvulla kaksi soutajaa ja veneitä matkalaisten varalle. Olin aina ajatellut kestikievarikyydit hevoskyyteinä. Kehvolla Kuopion kupeessa tuli riitaa, kun säätyläisen kiireet kohtasivat rahvaan väsymyksen.

Smuglaustarinoita Pirtu liikkuu, vaikka laiva palaa

On smugelitarinoiden aika. Tällä kertaa pääsee konemestarin kyytiin. Olkaa hyvä.

open.substack.com/pub/jussikau...

Olen ihmetellyt miten mikään media ei ole nostanut esille näitä Heikelän podcasteja. Hän on UM:n puoliso ja podcasteillaan on iso kuulijakunta.

Ikuinen kalenteri 01.01.1936 Viiri no 2

Sattui vahingossa muuta etsiessä vastaan tällainen ”ikuinen kalenteri”. Tässä on laskusääntö ja taulukko, jolla voit tarkistaa, mikä viikonpäivä on ollut 1789-1950 tietyllä päivämäärällä. Aika jännä viritys. Pari kokeilin, niin näytti toimivankin.😀

Hän on kirjoittanut, oli ylioppilas, muistion sotilasurastaan, löytyi Ruotsin valtionarkustosta. Sukukirjassa asiakirjaa esitellään. lpgenealogi.se/artiklar/loj...

Jacob Henrikinpoika Hoffrén (1683-1760), kaukainen esi-isä Maaningalta Karoliinit kantamassa Kaarle XII:n ruumista. Gustaf Cederström 1884 Lueskelin Maaningan Hoffrénien mainiota sukukirjaa 1 , jossa oli huol...

Kaukainen esi-isäni sai rymytä Suuren Pohjansodan (1700-1721) melskeissä pitkän kaavan mukaan. Sitten hän tuli kotiseudulle piinaamaan kotiseutunsa ihmisiä. Posttraumaattisesta stressireaktiosta ei 1700-luvullu puhuttu, mutta vihaisia ex-sotilaita täällä kyllä liikkui.

Maametallien erotus edellyttää valtavia investointeja Teollisen mittakaavan tuotantoon olisi panostettava jopa satoja miljoonia euroja.

Meillä hehkutettiin, kuinka löytyi kipsijätteelle käyttöä, otetaan siitä arvotavara irti, mutta ”on arvioitu, että prosessissa yhtä maametallitonnia kohti syntyy jopa 2000 tonnia myrkyllistä jätettä. Tällöin on laskettu koko ketjun jäte louhinnasta puhdistukseen.” Eli uutta jätekasaa odotellessa.

Haastattelussa olympiasuoritukseensa pahoin pettynyt Suomen Seppo Tepponen.

Nykyisin yo-koe on sähköinen, joten varmaankin koulun arkikin on sitä. Ja tehtävät kokeissa sisältävät videoita, kuvia ja ääntä. Niitä on yksinkertaisesti työlästä itse vääntää. No, mietteeni lähti liikkeelle yhdestä pinnallisesta historian opetusharjoittelijasta, jota hetken ohjasin.

Jyväskyläläistutkijan mukaan painettu kirja on oppimisessa ylivertainen – "Koulu on jämähtänyt metsästämään uutta Nokiaa" Oppimisessa painettu kirja on ylivertainen digimateriaaleihin verrattuna.

Opettaja oppii itse eniten valmistellessaan tunteja, miettiessään sopivia tuntiniksejä ja tehtäviä. Minua huolestuttaa se, että pahimmillaan valmiit materiaalit esim. historiassa johtavat siihen, ettei sen paremmin opettaja kuin oppilas ajattele asiaa kunnolla. 1/ www.savonsanomat.fi/paikalliset/...

Antero Heikkinen oli sympaattinen tutkija ja opettaja. Näin hänet vielä jokunen vuosi sitten Joensuun maakunta-arkistossa, hänellä oli työhuone siellä eli tutkiminen jatkui loppuun asti. Hän oli minunkin opettaja. Kirveskansan tutkija.❤️

Kir­jai­li­ja­haas­tat­te­lu: Kenen maa, kenen ääni? Veli-Pekka Lehtola YouTube video by Tornionlaakson museo/Tornedalens museum

Tornionlaakson museo järjestää to 12.2. klo 18.00 kirjailijahaastattelun, jossa Veli-Pekka Lehtola kertoo kirjastaan ’Kenen maa, kenen ääni – Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään’.

Striimilinkki:
youtube.com/live/Jiqbz2O...

Tästähän on ihan uusi tutkimus vastikään ilmestynyt. En ole sitä lukenut, mutta aikakauden lehtiä paljon. Kuopion suunnassa Savon Työmies ( välillä painokanteen takia Sanansaattaja) ei juuri sanojaan säästellyt. Sellaista uhriutuvan voimattomuuden ja vihan vyyhtiä.

Puhumme ihan eri asiasta. Sinä voit jatkaa itseksesi tätä väittelyä, jossa keksit minulle mielipiteitä.

Minä varmaan jatkossakin kirjoittelen siitä, mikä kiinnostaa.

Porvarilliset puolueet ryhtyivät yhteistyöhön venäläisten kanssa kesällä 1917. Voi kysyä ihan hyvin, oliko eduskunnan hajoittaminen Venäjän korttia käyttäen oikein? Oudon sokea olet porvarillisen puolen toiminnalle. Mutta en jaksa jankuttaa pidempään.

ollut, koska Venäjän sortokaudet estivät demokraattisen lainsäädäntötyön. Sitä murhanhimoa tuntui sittemmin löytyvän muiltakin. Ihmisiä on arvioitava ajassa, ymmärtäen, vaikka tekoja ei hyväksyisikään. Lue tuo blogitekstini, mielestäni se on aika tasapuolinen.

Pikkasen vedät mutkia suoraksi, mutta eiköhän nämä saaneet virhearvioistaan kärsiä ihan riittävästi. Ei vanhan työväenliikkeen tekijöitä pidä arvioida jälkiviisaudella, vaan antaa myös reilusta arvostusta siitä, että sosiaalisia epäkohtia edes yritettiin korjata. Demokratiasta ei aitoa kokemusta 1/

Jokainen ihminen on tarinan arvoinen. Vuosisadan alun suuret sosialiset epäkohdat eivät ilman ponnisteluja hävinneet. Jälkikäteen on helppo meidän lämpimästä hyvinvointiyhteiskunnassa elävien huudella vääristä valinnoista.

Eero Haapalaisen muistomerkki Minna Canthinkatu 46, Riitta Huttunen.

Ruotusotamiehen suvusta punakaartin ylipäälliköksi Eero Haapalainen                                                                                                        Eero Haapalainen ...

Kirjoitin vuosia sitten punanaisten ylipäällikkö Eero Haapalaisesta. Tänäänentinen oppilaani oli löytänyt tekstin ja kertoi Eeron olevan hänen isoisoisänsä. Eipä tullut aikanaan puheeksi historian tunnilla.😤 Perhe oli muuttanut 2000-luvun alussa Karjalasta Suomeen.

En ole tullut ajatelleeksi upporikjaiden elämäntapaa, jossa yksityiset lentokoneet suihkavat mantereelta toiselle, kaupungista toiseen ja asiana on lounas Pariisissa tai muuten vain haahuilu Wienissä, kun ei huvita olla Oslossa.

Sähköapin hintagraafi, enimmillään huomenna yli 0,80 c/kWh.

Vähän alkaa kirpasta, vaikka olen varautunut jollakin lailla. Pieni talo, pieni kulutus. Nautitaan nyt harvinaisen kauniista pakkaskelistä kuitenkin. Oikea valokylpy.

Nykytiedolla kammottava teksti. ”Mielenrauhaa hoitajille”.

On ollut erikoinen tammikuu. Enimmäkseen kotona, olen lämmittänyt uuneja ja ulkoiluttanut koiria. Lukenut 1700-luvun tuomiokirjoja, kun maailma on tuntunut menevän ihan mullin mallin Trumpin oikkujen matkassa. Vähän kuin olisin ollut piilossa. Ja miten kaunista on lumi ja valo.

Vuoden 1968 lapsena näitäkin tuli lehdissä vastaan. Huomioikaa "Vapauden ja rauhan murtumaton kilpi".

Minneapolis today.

Minä kuuntelen aika paljon urheilupuhetta. Joskus se on ihan viihdyttävää pakoa arjesta. Mutta onhan se enimmäkseen naurettavaa. Ovat niin kovin tärkeitä omassa kuplassaan. Erityisesti ärsyttää urheilun erillisyys maailman tilasta, kuten trumpismi, putinismi yms. Jääkiekko lajina tässä mielessä.

Nuoren tytön kunnia - veli puolustamassa 13-vuotiaan Anna Kejottaren mainetta Pöljän kotiseutumuseon aittoja. Kuva Aira Roivainen. Talon isäntä Risto Kejonen  Pöljältä haastoi 1761 renki Lauri Haataisen samalta kyläl...

Aloitin tällaisen sarjan 1700-luvun tuomiokirjojen tapauksista, jotka liittyvät kotikylääni Pöljään Siilinjärvellä. Aiemmin kirjoitin onnettomuudesta myllyllä ja isäntien tappelusta kirkossa. Nyt aiheena nuoren tytön ahdistelutapaus ja kunnianpalautus.