Esa Pirnes

No, tuo käsittely on kyllä tuomittu jo etukäteen epäonnistumaan. Siinä pelataan kahta eri peliä samalla kentällä, ja siis täysin eri pelisäännöin. Taisi jo Soinikin aikoinaan sanoa, että omenat ja melonit eivät sovi saman lippalakin alle.

Teatteri Sirkus Suosalon Mysteerio Buffo sateenkaaren suojeluksessa lauantai-iltana Hgissä. Hetkellinen sateen ropsahdus teltan kattoon esityksen aikana merkkautti suojeluksen allekirjoituksellaan.

Lukijan mielipide | Maahanmuuttokeskustelua on tutkijana turhauttavaa seurata Ilmiselviin epätotuuksiin pitäisi puuttua välittömästi.

www.hs.fi/mielipide/ar...

Aiheellista, erittäin sellaista. Koskee paitsi poliitikkoja myös toimittajia, ja erityisesti heitä.

Erittäin hyvä juttu Onniselta, mutta voisi tuon tässäkin jutussa vilahtavan ”Pihtiputaan mummon” (ja mummot muutoinkin) tyhmän kansalaisuuden symbolina heittää jo unohduksen suohon. Nettiaikana löytyisi varmasti osuvampia symboleita. Ja onhan se alun alkaenkin ollut, no, aika asenteellinen.

Noin voi käydä, kun ei ole varaa parturimaksuihin.

Hänen ei enää tarvitse, kun T on jo täysin hänen ”nuoruutensa” pauloissa. Nähnee tässä oman nuoruutensa (kadonneen) vitaalisuuden. Melonin kohdalla taas riittää ”fantastinen näyttävyys”. Muut ovat harmaampia tapauksia, Macron jopa hieman vastahankainen (yhteiskuvassakin käsi provosoivasti taskussa).

Testasin. Sain vastaukseksi Jyrki Liikka. Terv. Isokynä Lindholm (v:lta 1972, you see).

Olisi itse asiassa aika hienoa tuollainen ’holhoava’ informaatio-ohjaus nykyisinkin. Tuolloin: ”On syytä tarkistaa, kuunteletteko todellakin…”. Nyt esim.: ”On syytä tarkistaa, ajatteletteko todellakin…”. Tai: ”…ymmärrätekö todellakaan…”.

Ei ehkä maanviljelyksellä, mutta kyllä sillä on merkitystä tässä tapauksessa, että kyse on maanviljelijästä. Käsitys lahjoittajista (miksei sijoittajistakin) tapaa olla aika yksipuolinen, mutta esim. Suomen kulttuurirahastoa aikanaan perustettaessa lahjoittajina oli paljon ns. tavallisia ihmisiä.

Kas, omaankin kameraan tarttui perjantaina kuva sieltä.

Tähän päivään (suomal. taiteen päivä) sopii muistuma parin päivän takaisesta käynnistä Salon taidemuseossa. Erika Adamssonin vaikuttava näyttely (jatkuu elokuun loppuun). Osa/lähikuva teoksesta Alexander.

Taaksepäin ajattelu omasta iästään on erittäin avartavaa. Itselle 70-luvun nuorena hämmentävää laskea tuon ajan nuorisokulttuurista 50 v taakse- ja eteenpäin. 1920-lukua tuskin edes oli meille tuolloin, joten onko 70-lukua tämän ajan nuorille. No, rockissa kyllä onkin. Queenit ym. tuttuja monille.

Kyllä, eli pol.järjestelmä ja siihen kytkeytyen puolueet (ja hallitukset) intresseineen. Mutta eivät äänestäjät pelkästään - valtaosa lainkaan - äänestyspäätöksiä tehdessään arvioi juuri luottamusta tutkimukseen vaan enimmäkseen muita asioita. Kysymys luottamuksesta tutkimukseen jää avoimeksi.

Mikä yleisö ja millä luottamusta mitataan? Kansalaiset? - Tiedebarometreissä yli 85 % luottaa tieteeseen. Pol. järjestelmä? Yksittäiset pol. puolueet? Yleinen mielipide”, eli mikä? Tutkimus yleensä ja yksittäiset tutkimukset eroteltava - jälkimmäisistä tuskin kansanäänestyksiä kannattaa järjestää.

Mutta miten jalkautua ja kertoa, jos ”kriitikkoa” kiinnostaa vain se tutkimuksen lyhyt hankekuvaus, ja jos siinä sattuu olemaan itselle vääriä sanoja tai oletettuja ajatuksia, ollaankin jo lyttäämässä kyseinen tutkimus, ja sen mukana koko sen edustama tieteenala yms. eikä siitä taatusti peräännytä.

Lisäksi ne uusien autojen esittelyt - ainakin Hesarissa - on äärimmäisen kliseisesti kuvitettuja. Aina jonkin kartanon tai muun arvorakennuksen edessä. Siellähän ne Suomen autot liikkuvat ruuhkiksi asti…

Ihmisen luovuuden voisi julistaa melkeinpä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Parikkalan veistospuisto. Jos ei sinne pääse, voi katsastaa myös Veli Granön hienon kirjan Veijo Rönkkösestä (2007). Mutta erityisesti luonnon ja luovuuden yhteys käy parhaiten ilmi paikan päällä.

No, kun nyt on löydetty yksi niin ylivertainen henkilö, niin samalla presidentti kausille 2036-48 on myös jo tiedossa. 2010-luvulla syntyneiden ikäluokasta voi alkaa sitten arvuutella sitä seuraavaa.

2/2 Kalliolta avautuukin topeliaaninen maisema, johon nykyinen Kehä III sopeutuu yllättävän hyvin. Sen takana ent. Hetbackan koulu, jonka johtokunnan pj. Topelius oli 18 vuoden ajan.

Liki päivittäinen ulkoilupolkuni ja aina yhtä kiehtova ja sisäänsä kietova. Topeliuskin lie aikanaan tästäkin kulkenut. (1/2)

Saamelaiskäräjät | Marin epäonnistui aiemmin, nyt Orpon hallitus on ajamassa kiistellyn saamelaiskäräjälain läpi Lapista kotoisin olevat kansanedustajat puolueesta riippumatta ovat aiemmin asettuneet vastahankaan lakiuudistuksen kanssa.

On siinä ja siinä miten tuo otsikko suhtautuu päätoimittajan julistamaan linjaan, ettei HS käytä enää klikkiotsikoita. ’Marinin hallitus’ olisi linjauksen mukainen otsikko, pelkkä ’Marinin epäonnistuminen’, hmm-m; tunne(kalastelu)arvo on ihan erilainen.

www.hs.fi/politiikka/a...

Vähän samaa ilmassa, kun eilen illalla A-studiossa jopa UPI:n tutkija Maria Linden sortui puhumaan pitkään LA:n mielenosoituksista Trumpin ja Gavin Newsomin välisenä ’pelin politiikkana’. Siinä ikään kuin sivulause keikahti päälauseeksi. Muutoinhan keskustelu oli hyvä.

Suuri osa ns. uutisahdistuksesta taitaa olla itse asiassa uutisointitapa-ahdistusta

Itsellä samantyyppiset lääkärikäynti- ym. kokemukset (Itä-Vantaalla). Onko meille syntynyt neljän kastin järjestelmä:
1. Työterveyshuolto
2. Yksityisellä asioimaan kykenevät/haluavat kustannuksista välittämättä
3. Asiansa netin kautta (julkisella) hoitamaan pystyvät kansalaiset
3. Muut

Toista se on ”pahamaineisessa” Itä-Helsingissä (Vuosaari). Kestävyyttä, tilaa, sopusointua luonnon ja rakennetun ympäristön välillä.

En muista erityisesti taiteilija-yleisösuhteesta, kun olin niin haltioissani, mutta eiköhän se ollut ongelmaton. Elettiin vielä ”vanhan maailman” aikaa eikä esim. (Jarrettia) häiritsevä valokuvaaminen tms. ollut niin yleistä kuin myöhemmin. Saattoihan siellä ”hiljaisuussääntöjä” silti olla.

Taisi olla 45 v. sitten, kun matkustin Jyväskylästä Jarrettin konserttiin Finlandia-talolle ja kirjoitin siitä jutun sikäläiseen ylioppilaslehteen.

80 vuotta sitten tänään Tanska vapautui viisi vuotta kestäneestä natsi-Saksan miehityksestä. Vaikeat ja ristiriitaiset vuodet. Kirkonkellot ympäri Tanskaa soivat vapautuksen muistoksi 15 minuuttia klo 12. (Toisaalla Trump uhoaa samaan aikaan ottavansa Grönlannin vaikka väkisin.)

Mutta voisihan sen sanoa vielä useammalla tavalla (väärin) kuin tavataan sanoa. Esim. Suomessa Jori Hendel (vrt. Georg/Jori Malmsten). Tai Jimi Handel - ihan vaan siksi, että Hendrix ja Handel asuivat samassa talossa Lontoossa.

Ehkä, mutta eivät nuo mielet välttämättä kovin kaukana ole juustoista. Kun ollaan monta mieltä, mielet (mielipiteet) ovat määriteltyjä (kullakin omansa). Kun ollaan montaa mieltä, mielet ovat epämääräisempiä, niitä maistellaan (kuin juustoja) ja ehkä vaihdellaankin. Juustojen ja mielten välimuoto?