Hannu Vartiainen

Ihan kelpo, kaikki perusoppikirjat pitävät sisällään suurin piirtein samat asiat. Painoksella ei suurta väliä

On melko vahvoja tietoteoreettisia syitä miksi jokainen yhteiskuntaa (ihmistä!) kuvaava teoria on epätosi. Siksi falsifioitavuus ei ole kovin hyödyllinen kriteeri yhteiskuntatieteissä

Kyllä. Olisi hyödyllistä myös laskea kuinka paljon työaikaa hakemuksiin kohdistuu. Jos joka kymmenes hanke rahoitetaan ja jokaista laaditaan esim 1vko (aliarvio), ovat haun kokonaiskustannukset massiivisia. Onko tämä todella tehokkain tapa jakaa niukkoja tutkimusresursseja?

Ongelma jälkimmäisessä vain on, että "ihmisnäkökulma" piiloutuu epämääräisten julistusten alle, eikä tosiasiallisia oletuksia useinkaan avata saati tehdä läpinäkyviksi. Kun tartuntapintaa ei ole, keskustelu menee ohipuhumiseksi

Näin juuri, yleismeminkin. Olisi minusta aika outoa analysoida yhteiskunnallisten instituutioiden ja rakenteiden toimvuutta ilman että ottaa kantaa ihmisten valintoihin ja hyvinvinvointiin. Ei metodologinen individualismi tarkoita tämän kummempaa

Tunnustan että en aivan ole jyvällä mitä haluat sanoa

Mikä on sellainen ihmisnäkökulma joka ei ota kantaa hänen kokemukseensa ja valintoihinsa?

En osaa sanoa ylivertaisuudesta mutta mielestäni ihmisnäkökulma on aika toimiva. Olen tosin erinomaisen kiinnostunut myös vaihtoehdoista

Juuri tuota mitä yritin selventää edellisessä viestissäni: onko hyödyllistä ymmärtää yhteiskunnallinen ilmiö ihmisten aikaansaannoksena vai jotenkin muuten, vaikkapa fysiikan lakien tai evoluution kautta

Kaikki ei ole hauskaa, niin opetin lapsillenikin

Niinpä niin. Eri kysymyksiä tarkastellaan eri paradigmojen puitteissa. Valinta riippuu siitä mikä on hyödyllistä

Kyllä muitakin lähestymistapoja on. Niitä kutsutaan paradigmoiksi

Maailmassa on varmaan muitakin tärkeitä asioita (ihmisille!) mutta kysymys ei ole siitä vaan pitäisikö yhteiskunnalliset ilmiöt ymmrtää ihmisten vain jonkun muun tekosiksi

En kutsuisi sitä virhepäätelmäksi vaan paradigmaksi. Pohjimmiltaan mikroprrusteisuuden ajatus palautuu metodologisen individualismin periaatteeseen. On tietysti OK lähestyä yhteiskunnallisia ongelmia muusta näkökulmasta mutta silloin olisi hyvä kertoa mitä ne muut tärkeät asiat kuin ihmiset ovat

My US-based colleagues, FYI:

Finnish Research Council is about to announce a special call to fund researchers abroad to relocate to Finland.

By all means this is not intended to lure you into moving to Finland, it just happens to be planned right now by pure chance.

We stand with Denmark 🇩🇰🇫🇮. No-brainer

PM Orpo: "Suomi luottaa yhä Yhdysvaltoihin".

Lause on oksymoron. Jos on epäselvää noudattaako Yhdysvallat sopimuksia, siihen ei voi luottaa. Sopimustren idea on että niiden noudattaminen ei ole fiilisjuttu.

"Hautala ei usko, että perustuslaki ja kongressin valtasuhteet lopulta mahdollistavat radikaaleja uudistuksia." Lauseen olisi varmaan ollut valmis allekirjoittamaan aika moni. Mikä ei kai tarkoita että heidän mielestään vastakkainen tulema *ei ole mahdollinen"

Eikö tämä ".." ole hieman tyly tulkinta. Keskeinen pehmeä osa hänen argumentaatiossaan oli nähdäkseni, että päätöksiä ei voi viedä läpi koska valtasuhteet. Näin ei käynyt. Kovin moni muukaan ei ennustanut värisuoraa magalle

Tuo on suurin piirtein samanlainen argumentti kuin että koska poliisi ei onnistunut estämään pankkiryöstöä, laki on menettänyt merkityksensä

Tämä on siis sääntöpohjaisen järjestelmän koko idea

Tarkoitin sitä toista luonnevikaista ja infantiilia presidenttiä. Pointti on että kansainvälisen yhteisön tulisi pysyä lujana ja estää sääntöjen rikkominen. Tähän sillä kyllä on edellytykset. Kunhan vaan kaikki sitoutuvat

Kysymys ei ole vain Ukrainasta vaan kansainvälisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä ja sen tulevaisuudesta. On täysin kestämätön ajatus, että maiden rajojen sijainti määrätyisi luonnevikaisen suuren johtajan päähänpistojen perusteella. Tätä on jo kokeiltu

Ukrainan tukemisen ja Venäjä-sanktioiden pointti kai on ollut osoittaa, että kansainvälinen yhteisö ei salli rajojen siirtelyä. On kauhistuttavaa, jos tästä maksiimista luovutaan

Tässä kai puhuttiin Yhdysvaltojen, ei Venäjän asenteesta?

On todella huono suunnitelma, että maan X (esim Ukrainan) turvallisuus riippuisi sen hyödyllisyydestä suurvallalle. Turvallisessa maailmassa maan rajojen loukkamattomuus on itseisarvo eikä kauppatavaraa

En kiistä väitettäsi mutta esitänpähän vain huomion, että taloustiede on yhteiskuntatiede

Olisi kenties syytä noteerata myös isä Donald Harris, joka taloustieteen professori emeritus Stanfordin yliopistossa

Mielenkiintoista. Oman kokemukseni perusteella kuvaamasi ero ilmenee yksinkertaisesti siinä, miten ihmiset suhtautuvat tietämättömyyden verhoon (veil-of-ignorance). Yksille se on ilman muuta oikea tapa ajatella oikeudenmukaisuutta, toiset eivät ymmärrä koko konseptin pointtia

Hyvä ketju!👍