Kati Lahtinen

Salliiko Suomi pian ydinaseet? Suomen Nato-jäsenyys ei sovi yhteen ydinasekiellon kanssa Nato nojaa ydinasepelotteeseen. Suomessa pitäisikin puhua ydinaseista paljon enemmän ja avoimemmin, kirjoittaa tuottaja Sammeli Heikkinen.

Näin se taas taitaa maailma keikahtaa uuteen asentoon ihan tuosta vaan noin.

Mutta meillä on sellainen, että jos nyt sanoo, että ei tykkää tästä ydinaseasiasta, niin on epäisänmaallinen. Tai jotain.

Eikös se Trumpilla mene niin, että saadakseni Nobelin rauhanpalkinnon minun on uhkailtava ja aloitettava sota.

FB-päivitys "Eduskunta keskusteli tänään ilmastotavoitteista. Totesin, että ilmasto, luonto ja ympäristöasiat ovat tärkeitä. Realismia kuitenkin on, että kansakunta, joka ei kykene huolehtimaan taloudestaan ja kansalaisten toimeentulosta ei kykene myöskään pitämään huolta ympäristöstä. Sen vuoksi esimerkiksi metsien hakkuut on jatkossakin mahdollistettava ja metsäteollisuuden toimintaedellytykset turvattava. Siinä on kyse suoraan ja välillisesti 80000-100000 työpaikasta ja 12 miljardin vientituloista. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on myös parasta aluepolitiikkaa. #eduskunta #ilmasto #ympäristö #talous #metsäteollisuus #työllisyys #aluepolitiikkaa"

Otin nyt kuvakaappauksen FB:stä kun meinaa olla vaikea ymmärtää tätä logiikkaa.

Että kun ei onnistuta yhdessä eikä toisessa, ei varmaan onnistuta kolmannessakaan - tuleen vaan koko paska.

Nyt ei Kati ymmärrä!

Just näin Arto Satosen postauksen, jossa hän kertoo, että "kansakunta, joka ei kykene huolehtimaan taloudestaan ja kansalaisten toimeentulosta ei kykene myöskään pitämään huolta ympäristöstä. Sen vuoksi esimerkiksi metsien hakkuut on jatkossakin mahdollistettava..."

Hallituspuolueen Arto Satonen.

No Häkämies itse myöntää tuossa, että nyt tehdyille uudistuksille nousukausi olisi ollut oikea hetki.
Mutta ilmeisesti tärkeintä oli saada läpi, seurauksista viis.

Tämä vastenmielisyys. Yhä.
Kävin sivuilla. Kaikenlaisesta voi yhä lyödä vetoa.

Omassa päässä joku kognitiivinen dissonanssi sanoo, että 2026 on jossain tulevaisuudessa, mutta eihän se ole. Tälle maaliskuullekin kaikenlaisia pieniä ja isompia kohteita.

Ei minulle kyllä tullut!

Oleellista oli saada vuosien toive läpi, ajoituksella ei väliä.

HS-haastattelu | Häkämies: Käsillä on tekoälyvallankumous, joka voi pelastaa Suomen Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja myöntää, että työmarkkinauudistusten ajoitus on saattanut ruokkia työttömyyttä.

Hupsis!

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies myöntää, että työmarkkinauudistusten ajoitus on saattanut ruokkia työttömyyttä.

”Se on pakko myöntää, että työmarkkinauudistusten ajoitus oli vaikea. Ne ovat nousukauden uudistuksia.”

HS-analyysi | Yksikään ilmapommitus ei ole johtanut onnistuneeseen kansannousuun Kun George Bush vanhempi kannusti irakilaisia kansannousuun Saddam Husseinia vastaan, oli seurauksena verilöyly, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

"..vuonna 1991 presidentti George H. W. Bush kannusti irakilaisia kansannousuun diktaattori Saddam Husseinia vastaan, mutta Yhdysvallat ei antanut aseellista apua.

Irakin turvallisuusjoukot kukistivat kapinalliset ja kymmeniätuhansia ihmisiä tapettiin."

Toisilla on hyvinkin valoisa ja varakas tulevaisuus!

Epäilyttäviä merkkejä: Pieni joukko tienasi lihavan tilin Trumpin hyökkäyksellä Iraniin – ”Ällöttävää” Asetelma herättää epäilyksiä sisäpiiritiedosta.

Kaksi vastenmielistä asiaa.

Mahdollinen sisäpiiritiedon käyttäminen. Trumpin lähipiiri ja näin.
"Kaikkiaan Polymarketissa lyötiin vetoa Iran-hyökkäyksen ajankohdasta yli puolella miljardilla dollarilla."

Ja se, että tällaisia kohteita yleensäkään on vedonlyönnissä.
Sairas, sairas maailma.

Kyllä tuossa varmasti tekoälyn apua tarvitaan, en yhtään sitä väheksy.

Mutta päättäjien menkää töihin ja hakekaa töitä, tässä teille tämmöinen verkkosivu on ihan huulten heiluttelua tällaisessa työnhakutilanteessa - vaikka osa hakemuksista olisikin köpöjä ja ihan vain tekemisen vuoksi tehtyjä.

Kuten sanoin, ei tässä voi voittaa.
Jos aktiviteetteja ei ole, ei edistetä mitään, jos aktiviteetteja on, on ne väärin.

Itse käytin välituntini vuorenkunkkuun ja polttopalloon, yläasteella tupakan polttoon.

Kaverin työpaikalla oli verrattu tätä vankilaan. Eipä siinä, Kainuu, vankila, sama homma.

Arvelinkin, ettei näyttäydy vain hyvänä asiana.
Muoto ”saavat korjata” viittaisi vapaaehtoisuuteen, suoraan sitä ei jutussa sanota.

Odotin, että ensimmäisenä sanotaan, että nyt menee joltain yrittäjältä työt!

Näissähän ei voi voittaa.
Damned if you do, damned if you don’t.

Ilman kännyköitä jääneet koululaiset korjaavat nyt kuntalaisten koneita – ”Tekemisen meininki näkyy”, kehuu rehtori Ristijärvellä koululaiset korjaavat lahjoituksena hankittuja laitteita. Koulu panosti välituntitoiminnan kehittämiseen, kun kännykät kiellettiin.

Onpas fiksun oloista toimintaa!

Kun kännykät koulussa kiellettiin, koulu panosti välitunti­toiminnan kehittämiseen. Nyt Ristijärvellä koululaiset korjaavat lahjoituksena hankittuja laitteita.

Menkää sinne töihin!
Olisipa niin helppoa.

Ah, no mutta Artek odottaa sitten tätä muutosta.

Kas, jäi viesti välistä näkymättä!

Ei tietenkään ole. Ei kukaan ole niin sanonutkaan, vaan pikemminkin päinvastoin - metsät on valjastettu palvelemaan selluteollisuuden tarpeita ja nyt huonekaluteolisuus ainakin Artekin osalta kärsii siitä.

Ja kyllä, sellun ja tuolien tuotannon mittakaavat ovat tyystin erilaiset.

Poimintoja jutusta.
Voit pyyhkiä virneen pois naamaltasi.

Vaikea sanoa, varmastikin tekijät itse osaisivat kertoa, mistä materiaalinsa tilaavat.

Sinulle ehkä.
Mutta ihan sama, ei kaada minun päivää, ei edes viikkoa.

Nyt sinä juttelet ihan omiasi.
Älä pistä minun piikkiin sellaista mitä en ole sanonut.

Ja klikkiotsikkoa jutussa ei ole.
Lue se.

Ei tietenkään ole paperiteollisuuden intressi! Eihän kukaan ole niin väittänytkään!

Suomalaista metsää kasvatetaan paperiteollisuuden tarpeet ja tehometsätalous mielessä. Siksi niistä puhutaan.

On todella kiinnostavaa, että yritys itse siirtyy nyt metsänomistajarooliin saadakseen kunnon puuta.

Liittyy tähän miten?
Sehän voisi olla minkämaalainen yhtiö tahansa, joka olisi kiinnostunut suomalaisesta koivupuusta.

Jutun mukaan valtaosa valtaosa maailman Aalto-huonekaluista valmistuu Littoisissa. Tänä aikana kun Askot ja Sotkat ja mitkä kaikki lopettavat. Hyvä homma, sanoisin.

Artek on ottanut käyttöön termin villikoivu ja onhan se viherpesumainen, mutta on vastine tehometsätalouden tuottamalle puulajille.

Design | Artek joutuu kasvattamaan omia koivuja – Syy: Suomalainen tehometsätalous Suomalainen metsänhoito ei tuota sellaista koivua, jota Artek tarvitsee Aalto-huonekaluihinsa. Siksi designyritys ostaa nyt omaa metsää.

Kun puu ei enää näytä puulta, eikä laadultaan sovi huonekalumateriaaliksi. Tehometsätalous palvelee paperiteollisuuden tarpeita. Se ja ilmastonmuutos kadottavat huonekalupuun.

Toinen, surullinenkin havainto: ihmisten käsitys siitä, mitä puu näyttää. Odotamme laminaatin kaltaista virheettömyyttä.

Kyllä!
Eikä tiedä oikein ehkä itsekään.
On vähän sivussa möksöttämässä mykkäkoulunsa ja tulee sieltä sitten uutena ihmisenä takaisin.

Kyllä kiristi takahampaita kun kakarana palasi ja oli muka muiniksina niin äiti että ”Kössinturkkiako paikkasit?”

Ei ehkä pedagogisesti pätevintä, mutta osuva!