Petri Kortejärvi

Onhan tässä positiivistakin, metsiin kertyy järeää, ja toivottua, lahopuuta vaikka kaikkea ei pidä metsiin jättää siksi, että kaatuneet rungot levittävät juurikääpää hyvin pitkään.

Ei kirjanpainajaa tarvitse pelätä eikä sillä myöskään tarvitse pelotella. Se kuuluu suomalaiseen metsäluontoon. Ihmisen aiheuttama nopea ilmastonmuutos ja aiempi peitteinen metsätalous ovat nyt luoneet sille hyvät lisääntymisolosuhteet. Tilanne pysyy riittävästi hallinnassa lisäämällä metsätaloutta.

Minäkin olen vieraillut männiköissä joihin kehittyy mäntyalikasvos. Nämä ovat poikkeuksetta olleet harjuja (Punkaharju hyvänä esimerkkinä), mutta valtaosiin peitteisistä metsistä mänty ei uudistu. Kuusi puolestaan leviää lähes kaikille kasvupaikoille kuten kansallispuistoissakin hyvin näkyy.

Sitäkin mieltä olen, että poimintahakkuisiin ja yläharventamiseen verrattuna avohakkuussa syntyvä tuhoille altis reuna on moninkertaisesti pinta-alaltaan pienempi riski. Tämä siitäkin huolimatta että auton ikkunasta katsoen ihmisen silmä kykenee tunnistamaan vain nämä reunametsät. 3/3

Olen myös sitä mieltä, että kun kuusi kärsii olosuhdemuutoksesta eniten, niin myöhempiä harvennuksia/poimintoja kannattaa harkita tarkkaan. Yleensä ne kannattaa jättää tekemättä jos/kun tavoitteena on ehkäistä kirjanpainajan leviämistä.
2/

Olen sitä mieltä, että kuuset kestävät ilmastonmuutosta parhaiten kun hakkuussa pystyyn jäävien kuusien olosuhdemuutos on mahdollisimman pieni. Pieni se on silloin kun pystyyn jää metsikön suurimmat tuuleen ja valoon tottuneet puut. Ja suuri sillon kun pystyyn jää alemman latvuskerroksen puita. 1/

Tässä on tulos, kirjanpainajan tappamissa kuusissa on juurikääpää hyvin yleisesti kuten tässäkin. Puut on hakattu metsästä jota ei ole koskaan avohakattu, ei ole istutettu eikä harvennettu kesällä 3/3

Jatkuvapeitteisyyden seurauksena puulajeista vain kuusi on päässyt uudistumaan. Näin käy boreaalisessa metsässä ja sen näkee jokainen metsissä silmät auki liikkuva. Kuusijatkumon seurauksena juurikääpä on runsastunut ja se puolestaan ”tuottaa” toistuvia tuulenkaatoja ja heikentyneitä kuusia. 2/

Toisin kuin luulet, niin Etelä-Suomen varttuneet kuusikot (ikää +60v) ovat pääosin toistuvien poimintahakkuiden, väljennysten ja suojuspuuhakkuiden seurauksena kehittyneitä. Ero jatkuvaan kasvatukseen on marginaalinen ja tuhonkestävyys sinällään näissä parempi kun tuuleen tottuneet on säästetty. 1/

Voitaisiinko puhua asiasta?

Et vastannut kysymykseeni, mutta minä vastaan sinun. Kirjanpainajan runsastuminen varttuneissa metsissä ei johdu kuusen istuttamisesta eikä voi johtua kun kuusta on laajemmin viljelty vasta 30 vuotta. Tuhoja on kuusivaltaisissa metsissä jotka ovat kehittyneet jatkuvan kasvatuksen seurauksena.

Kyllä tähän on reagoitu, männyn ja koivun osuus viljelyssä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Ns. jatkuvapeitteinen metsätalous kuusettaa metsiä siinä missä kuusella istuttaminenkin, molemmissa kannattaa käyttää harkintaa.

Uskotko, että tämä vahtiminen jotenkin lisää metsänomistajien motivaatiota kehittää metsiinsä rakennepiirteitä jotka myöhemmin voivat johtaa käytönrajoituksiin ilman korvausta?

Kun luontotyypeistämme suurin osa on metsäisiä, niin varmasti uhanalaistuminenkin on tuossa laskennassa laajinta metsissä?

Materiaalikäyttömme on suurta koska kaivosteollisuus ja maa-ainesten käyttö vasta hiljattain kaupungistuvassa maassa.

Pohdintaa #jatkuvakasvatus realistisuudesta Etelä-Suomen tyypillisissä olosuhteissa.

Tervehdys @panuhalme.bsky.social täälläkin ja onnittelut uudesta tärkeästä duunista!

Mä en kestä. Mä en kestä tämmöstä, että ollaan valmiita vaikka heikentämään metsäluonnon monimuotoisuutta kunhan (toivottavasti) oma (ihmisten) asema hiukan vahvistuu julkisuudessa. Tämmöstäkö tämä jatkossa on?

Tämä @luonnonsuojelu.bsky.social kampanjointi Facebookissa on toimintaa, joka suoraan heikentää metsäluonnon monimuotoisuutta.

Luuletteko siellä LLS:ssä oikeasti, että metsänomistajan motivaatio säilyttää, saati kehittää, metsäänsä uhanalaisille lajeille suotuisia rakennepiirteitä vahvistuu näin?

Rewetting drained boreal peatland forests does not mitigate climate warming in the twenty-first century - Ambio Rewetting drained peatland forests restores pristine ecosystem functions, improves peatland ecological status, and has been considered to mitigate climate change. We quantified climate impact of rewetting boreal peatland forests in Northern Europe by comparing the radiative forcing of alternative restoration pathways to that of continued forestry use. We considered changes in soil carbon dioxide, methane and nitrous oxide balance, tree stand carbon sink-source dynamics, albedo change, and included the wood product carbon storage and release. We show that restoring nutrient-rich drained boreal peatland forests contributes to climate warming in the short and medium term (< 200 yr), except in specific cases when tree stand carbon storage is preserved. Rewetting nutrient-poor peatland forests has a persistent warming impact. Our results indicate the ecological benefits of rewetting drained boreal peatland forests come at a climate cost, and that restoration is unlikely to mitigate climate change within a timeframe relevant to the EU climate goals.

Aalto-Setälän ehdotus perustuu vanhoihin olettamiin. Nyt tiedetään paremmin, suometsien ennallistaminen lisää kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna tilanteeseen jossa metsätaloutta jatketaan nykyisellä tavalla. Ja panssaroitu ajoneuvo ei suometsässä kulje kuin metrejä.
link.springer.com/article/10.1...

Johtopäätös - metsätaloutta, hakkuita, tarvitaan enemmän, ei siis vähemmän, jotta metsät kykenevät sopeutumaan paremmin ihmisen aiheuttamaan nopeaan ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksen torjuntaa hyllyvällä suolla Kuusi vuotta sitten hallitukselle kerrottiin, että Suomen metsämaat hoitavat merkittävän osan maamme päästövähennyksistä. Paremmalla tieteellisellä osaamisella olisimme välttäneet tämän suonsilmäkkeen...

Onneksi tieteellinen pohja maankäyttösektorin potentiaalille ilmastonmuutoksen torjunnassa vahvistuu. Täytyy toivoa, että tämä huomioidaan myös ilmastopoliitisissa tavoitteissa. Nähtäväksi jää.

www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/b7903d...

Jos metsälaki avataan, niin ensisijaisesti pitää kiristää uudistamisvelvoitetta ja nostaa ns. lakirajaa reippaasti harvennuksessa jätettävän minimipuuston osaltaan. Nyt puustoja hakataan hyvin harvaksi ja ilmoitetaan että kyseessä on jatkuvan kasvatuksen hakkuu. Tulokset ovat hyvin heikkoja.

Rewetting drained boreal peatland forests does not mitigate climate warming in the twenty-first century - Ambio Rewetting drained peatland forests restores pristine ecosystem functions, improves peatland ecological status, and has been considered to mitigate climate change. We quantified climate impact of rewet...

Totta, maankäyttösektorin potentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa arvioitiin suureksi olemattomin perustein. Metsät eivät, tietenkään, voi olla hiilinielu kuin ohi kiitävän hetken.

Ennallistamisenkin potentiaali arvattiin väärin. Nyt tiedetään paremmin.
link.springer.com/article/10.1...

Metsien käyttöä koskeva EU-sääntely lisääntyy, mutta kokonaisvaikutuksia ei tunneta “Vaikka EU:lla ei ole varsinaista metsäpolitiikkaa, on metsien käyttöön liittyviä politiikkatoimia arvioitu olevan yli 80. Selvityksessä totesimme, että politiikkatoimien vaikutuksia tai…

EU-sääntely vaikuttaa yhä enemmän metsäbiotalouteen – vaikutuksia ei kuitenkaan ole arvioitu kattavasti.

Olemme selvittäneet EU-sääntelyn vaikutuksia puuntuotantoon. Selvityksen mukaan sääntely on muuttunut velvoittavammaksi vuoden 2019 jälkeen. metsatiedepaneeli.fi/uutiset/mets... #biotalous #EU

Ruotsissa on pääpiirteissään samanlainen metsätalous- ja teollisuus kuin Suomessa niin metsien hoidon, hakkuutason kuin lopputuotteidenkin osalta. Metsien käyttö ei ainakaan ole syy siihen, että Suomi on Ruotsia perässä?

Kiitos kysymästä @terevaden.net, uutta tietoa en tekstistäsi saanut. Johtopäätöksemme eroavat kyllä. Saitko sinä uutta tietoa minulta?
8/8

Metsäpuiden jalostamisen arvostelu menee kyllä hopeavesiosastolle. Jalostuksella pyritään siihen, että puut kestävät paremmin nopeaa ilmastonmuutosta.
7/

Tietyt metsälajit ovat harvinaistuneet, tämä on kiistatonta, mutta boreaalinen metsäluontomme ei ole ”tyhjentynyt” eikä se ole millään muotoa menossa/kehittymässä ”romahdusta” tai ”keikahduspistettä” kohti. Tällaisesta ei ole mitään merkkiä. Ilmastonmuutos ajaa pohjoisia lajeja ahdinkoon.
6/

Valtaosa kulutuksesta perustuu nyt fossiilisiin ja niiden käyttö pitää kokonaan loppua, eikö? Kaikki kulutus ei tule loppumaan. Puun käytön vähentäminen globaalisti ei liene mitenkään mahdollista. Hakkuuvuodosta hyvinkin merkittävä osa suuntautuisi fossiilisiin. Ei hyvä?
5/

Pitkäkuituisen sellun tuotanto toivottavasti jatkuu Suomessa. Se on olennainen lisäkomponentti mm. kierrätyskuituun perustuvissa tuotteissa. Kierrätyskuidun laatu sellaisenaan on heikentynyt kun paperin kulutus on laskenut.
4/

Esimerkin voimasta olis hyvä saada tutkimusnäyttöä. Millä täsmällisellä mekanismilla maailman kestävimmän metsätalouden rajoittaminen vähentäisi hakkuita muualla? Kestävyys esim. sitä, että käytämme kotoperäisiä puulajeja ja metsien olennaiset prosessit, sukkessio toimivat kuten luonnonmetsässä
3/