Juuso Joona

Kuivuus uhkaa Suomeakin – mikkeliläinen viljelijä ei luota sateisiin, ja siksi hänellä on 1,5 kilometrinen kasteluputki Kuivuutta ei ole pidetty Suomessa suurena riskinä. Nyt siihen varautumiseen on alettu tehdä suunnitelmia.

"Enää ei ole kyse siitä, voiko meille Suomeen tulla vaikea kuivuusjakso. On vain ajan kysymys, milloin se tulee, Ahopelto sanoo."

Yle haastatteli minua ja Mikkeliläistä viljelijää kuivuusriskien hallintaan liittyen. Hyvä juttu. Kannattaa lukea. 😉

yle.fi/a/74-20175900

@syke.fi #kuivuus

Metsien pienvedet | Metsä-Suomi Kesällä se iskee vasten kasvoja: mökkiranta on tummentunut. Metsäpalstoilta valuu noroissa, puroissa ja ojissa ravinteita vesistöihin ja vedet tummuvat. Periaatteessa laki suojaa pienvesiä, mutta toim...

Tämä on kyllä hyvä. Hyvin ja monta näkökulmaa luontoon, maanomistamiseen, maankäyttölakiin. Kiitos @kerttukotakorpi.bsky.social

areena.yle.fi/1-74853543

Syyllistäminen on politiikassa halpa leimakirves.

Esimerkiksi jos toteaa, että maatalouden ilmastopäästöt eivät ole laskeneet 2000-luvulla juuri lainkaan, se tulkitaan helposti maanviljelijöiden syyllistämiseksi.

Mutta syyllistyminen ja syyllistäminen ovat kaksi eri asiaa.

9/14

Miksi monimuotoisuutta on niin vaikea nostaa taloudellisten tavoitteiden rinnalle?

Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen haastaa koko tehokkuuden logiikan – ja siksi se on rakenteellisesti vaikeaa.

Lyhyt 🧵:

Joitain poimintoja: 1) Olisikohan Suomessakin aika miettiä uudelleen maatalouden fosforipäästöjen hillinnän kohdentamista? 6-7 kertainen kustannustehokkuus olisi hyvä kannuste... (CSA = critical source area, pieni 2-20% osuus pelloista, iso päästö) doi.org/10.1002/jeq2...

Järvet | Miksi Suomen mökkijärvet tummuvat? ”Heittelin sitä mustaa muhjua rannalle vihan vimmoissani” Tuhansien järvien maa ei ole entisensä. Järvet kaikkialla Suomessa tummuvat.

Erinomainen juttu yhdestä syystä miksi hakkuissa olisi hyvä siirtyä avohakkuista kohti jatkuvaa kasvatusta. Samalla ilmasto, metsäluonto ja virkistyskäyttäjät kiittäisivät.

www.hs.fi/alueet/art-2...

Siirtymävaiheen hakkuiden jäljiltä ehkä 1 puu per ha nurin. Noiden runkojen arvo noin 10 eur/ha, joten saavat jäädä tarpeelliseksi lahopuuksi metsään.

Taiten tehdyllä jatkuvan kasvatuksen hakkuulla vain yksi tuulenkaato Ulla-myrskyn jäljiltä n. 2ha leimikolla. JK yleisistikin sietää paremmin tuulta kuin jaksollinen kasvatus. Avaimena taustalla näkyvä suojapuusto aukon laidalla, korkeahko tiheys(PPA~20m2) ja alikasvos. @jatkuvakasvatus.bsky.social

Thanks! One could assume that soil preparation decreases SOC and makes stock recovery times even longer than in simulation results, but looking forward your experimental results. Super important stuff!

Nice study, congrats for the whole team!

To clarify, how were the study sites regenerated after the clearcut, was any tillage introduced?

Pientareita niittäessä pitää olla tarkkana, voi löytyä vaikka suopöllön pesä.

"Management regimes allowing larger aboveground biomass stocks, such as continuous cover forestry with moderate thinning intensities, might offer a C storage capacity much closer to a set-aside scenario while still retaining most, if not all, productive capacity."

@jatkuvakasvatus.bsky.social

Soil Carbon Dynamics During Stand Rotation in Boreal Forests The utilisation of forest resources is frequently criticised for its adverse environmental impacts. In particular, the widespread use of rotation forestry practices, including clear-cutting, is viewe...

"...clear-cutting is not an optimal approach when the objective is to maximise C sequestration".

Uusi tutkimusjulkaisu Lukelta

doi.org/10.1111/ejss...

Soil Carbon Dynamics During Stand Rotation in Boreal Forests The utilisation of forest resources is frequently criticised for its adverse environmental impacts. In particular, the widespread use of rotation forestry practices, including clear-cutting, is viewe...

Clear-cutting have major impact on forest C stock. It created negative soil carbon balance for decades, and it took 37-69 years for the forest soils to reach a break-even point where new carbon uptake compensated for the carbon lost.
‪@holisoils.bsky.social‬ ‪@luke.fi‬ doi.org/10.1111/ejss...

Raportti kertoo, mitkä maakunnat ovat omavaraisia – selvitimme, miksi yksi alue ei yllä missään asiassa kärkeen Jos ruoan tuonti muualta Suomesta loppuisi, osassa maata pärjättäisiin tietyissä elintarvikkeissa reilusti omalla tuotannolla.

Hiukan toivoisi analyyttisyyttä tähän "omavaraisuus" keskusteluun.
1. Kuinka pitkään pitäisi omavarainen olla?
2. Mitä oikeasti sotatilan aikaan syötäisiin?
3. Mihin raaka-aineisiin tuotanto nojaa?
yle.fi/a/74-20170253

Aivan. Ollakseen huoltovarmaa, ruuantuotantomme on liian riippuvaista fossiilisista tuontipanoksista kuten öljystä, torjunta-aineista, ja lannoitteiden raaka-aineista. Edelleen venäläisistäkin.

Rahtialusten vessavesien purkaminen mereen Suomen aluevesillä on kielletty tästä päivästä alkaen - Baltic Sea Action Group Eduskunta päätti joulukuussa 2024 kieltää rahtialusten jätevesien päästämisen Itämereen Suomen aluevesillä. Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ajamat aluspäästökiellot astuvat voimaan porrastetusti 1.7....

Rahtialusten vessavesien purkaminen mereen Suomen aluevesillä on kielletty 1.7.2025 alkaen. Ensin voimaan astuu käsitellyn käymäläjäteveden ja avoimen kierron rikkipesurivesien päästökielto. Työn koko Itämeren kattavan alusten jätevesien päästökiellon eteen on jatkuttava. www.bsag.fi/ajankohtaist...

Toholammilla on suo, jollaista ei pitäisi olla olemassa Suomen soille ei pitänyt enää kaivaa yhtään ojaa, mutta paikkatiedot osoittavat, että niin silti tapahtuu. Kävimme suolla, joka ojitettiin hiljattain.

Suo-ojien haitallisuuteen havahduttiin Suomessa vuosikymmeniä sitten. Tunnetuin haitoista näkyy monen mökkirannassa: ruskea, humuspitoinen järvivesi.

Ojittamisen on monessa yhteydessä todettu lakanneen ja rajoitusten purreen. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

yle.fi/a/74-20166276

Ruokolahden kahden vuorokauden sadesumma oli 134,4 mm. Tuo vastaa jo kahden kuukauden eli kesä-heinäkuun keskimääräistä sademäärää!

Valitettavasti. 75 mm mahtui vielä maahan, nyt lätäkköjä alavilla paikoilla.

Eikä tässä vielä kaikki.

Allometric equations quantify accelerated growth and carbon fixation in trees of northeastern north America A tree's basal area (BA) and wood volume scale exponentially with tree diameter in species-specific patterns. Recent observed increases in tree growth…

Interesting new paper that very much goes against the idea that older trees stop sequestering carbon.

"Delaying harvests of healthy large trees in these forests would likely enhance wood production and undoubtedly carbon sequestration and storage."

🌎🧪

www.sciencedirect.com/science/arti...

Allometric equations quantify accelerated growth and carbon fixation in trees of northeastern north America A tree's basal area (BA) and wood volume scale exponentially with tree diameter in species-specific patterns. Recent observed increases in tree growth…

Taas tämmönen "itse asiassa vanhat puut sitoo enemmän hiiltä"-tutkimus:

www.sciencedirect.com/science/arti...

Vuorokaudessa kuukauden sateet Joutsenossa, ja vielä jatkuu. @mattihuutonen.bsky.social @kerttukotakorpi.bsky.social

Vuorokaudessa kuukauden sateet Joutsenossa, ja vielä jatkuu. @mattihuutonen.bsky.social @kerttukotakorpi.bsky.social

Sangaste taipuu vaan ei taitu. Peltoon muodostui nyt ensimmäinen satokartta.

75mm vettä 12 tunnin aikana sai rukiin taipumaan. Ei vaivaa kuivuus kuten useina edeltävinä alkukesinä vaan märkyys. Tätä on viljely ilmastonmuutoksessa.

Kirjanpainaja pelottaa metsänomistajia – se tuhoaa talouskuusikoita, mutta uudistaa monimuotoista metsää Metsäpuheessa toistuu sitkeästi, että vanhat suojelumetsät olisivat tuholaiskasvattamoita. Tutkimukset eivät tue väitettä.

"Avohakkuun reuna on usein paikka, josta kuusituho lähtee leviämään. @markusmelin.bsky.social mukaan metsän reunassa puut ovat alttiimpia kuivuudelle ja tuulenkaadoille...

Kirjanpainajan leviämisestä suojelualueil­ta ei ole näyttöä – ei Euroopasta eikä Suomesta."
suomenkuvalehti.fi/paajutut/kir...

Venäläinen ammoniakki ei kuulu edellenkään pakotteiden piiriin. Terveiset Kouvolan ratapihalta.

Näin syntyy hyvä lintumetsä Metsänomistajalla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa lintujen elinoloihin.

Laulaako metsässäsi vain raivaussaha? Muutama vinkki metsänomistajalle & lintujen ystävälle:

🌳 Tavoittele kerroksellisuutta ja säästä alikasvosta
🐛 Säästä lahopuuta ja tuota sitä aktiivisesti
🦉 Säästä suuria puita
☀️ Kieltäydy kesähakkuista

Lue kaikki vinkit:
www.jatkuvakasvatus.fi/post/nain-sy...