Teemu Pekkarinen

Ähtäri on menettänyt 15 miljoonaa euroa matkailuyhtiöiden takia – talous aiotaan silti punnertaa ensi vuonna plussalle Valtion kriisikuntamenettelyssä oleva Ähtäri on puristanut ylijäämäisen talousarvion tehokkaalla taloussuunnittelulla.

Tämän olisi voinut uutisoida myös vastakkaisesta näkökulmasta: kuinka paljon eläinpuisto on tuonut elinvoimaisuutta ja ihan fyysistä rahaa Ähtärille. Totta on, että nyt eläinpuiston konkurssin jälkeen vaikeaa tulee olemaan.
yle.fi/a/74-2019772...

Examining the One Laptop Per Child program in Peruvian rural primary schools finds no significant effects on academic performance but some evidence of negative ones on grade progression, from Cueto, Beuermann, Cristia, Malamud, and Pardo www.nber.org/papers/w34495

Graafi: Sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella saaneiden lukumäärä diagnoosiryhmittäin 2010–2024. Graafista näkee, että sairauspoissaolot ovat lisääntyneet eniten ahdistuneisuuden perusteella.

Mielenterveysongelmien perusteella pitkällä sairauslomalla olleiden määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

Vuonna 2014 heitä oli vajaa 59 000, viime vuonna yli 100 000. Kasvua ovat 2020-luvulla ajaneet ahdistuneisuuteen perustuvat poissaolot.

2/

Suomalaista huippututkimusta!

Mitä se tarkoittaa, että ”pelkää Ukrainan sodan laajenevan suursodaksi”?

Sitä, että se on pelottava ajatus?

Sitä, että suursodalle on pieni todennäköisyys?

Sitä, että suursodalle on suuri todennäköisyys?

Jotain muuta?

Kyllä, 6kk vanhoja pikku-ukkoja! Kiitos ❤️

Laskin tässä, että vuoden sisällä jäänyt kahdeksan karonkkaa väliin. Onneksi kotona on ollut yhtä karonkkaa pienten kaksospoikien kanssa ❤️

Leppävirtalainen lumenvarastointiratkaisu pääsi Time-lehden vuoden parhaiden keksintöjen listalle Keksinnön avulla menneen talven lumia voidaan ottaa uudelleen käyttöön seuraavana talvena.

Se, mikä on menneen talven lumia, voi olla sittenkin arvokasta. yle.fi/a/74-2018869...

Congratulations to Joel Mokyr, Philippe Aghion, and Peter Howitt on being awarded the 2025 Nobel Prize in Economic Sciences Joel Mokyr, Philippe Aghion, and Peter Howitt lauded for showing how new technology can drive sustained growth.

Congratulations to Joel Mokyr of Northwestern University; Philippe Aghion of @college-de-france.fr, INSEAD, and LSE; and Peter Howitt of Brown University on winning the Nobel Prize in Economic Sciences! #econsky www.aeaweb.org/news/nobel-p...

Tuloliikkuvuuksista löysin tämän kirjoituksen: labore.fi/wp-content/u...

Mielenkiintoinen artikkeli. Vuodet 1941-1946 ovat olleet kyllä Euroopassa erikoista aikaa, Suomessakin vielä sodittiin silloin.

Niin, eikös ole (ja aina ollut?) melko todennäköistäkin, että köyhien lapsista tulee köyhiä ja rikkaiden lapsista rikkaita? Joskus muistan kuunnelleeni tutkimusseminaaria, missä käsiteltiin näitä sukupolvien liikkumisia eri tuloluokissa. Täytyy kaivaa jostain tämä paperi.

On the 20th of August, Marc Riudavets Barcons, will defend his doctoral dissertation “Essays on Economics of Education and the Labor Market”.

To find out more, visit our website: www.helsinkigse.fi/articles/ess...

@riudavetsmarc.bsky.social

I've been working on a new tool, Refine, to make scholars more productive. If you're interested in being among the very first to try the beta, please read on.

Refine leverages the best current AI models to draw your attention to potential errors and clarity issues in research paper drafts.

1/

Vaasassa paistaa aurinko. Jossakin myrskyää vai?

Chart showing the global average land-sea surface temperature relative to a pre-industrial baseline, the 1861–1890 average Temperatures have risen by approximately 1.3°C since then (as a measure of climate ,the average over decades) Temperatures in the last couple years have been closer to 1.5°C.

Human emissions of carbon dioxide and other greenhouse gases are the main drivers of recent climate change.

We are thankful to Marina Halac, who will transition from Co-editor to become the Editor, starting July 1st, 2025. She will continue to handle papers on a wide range of topics in economic theory.

Postdoctoral Researcher in Finnish Centre of Excellence - Tax Systems Research Postdoctoral Researcher in Finnish Centre of Excellence - Tax Systems Research

Hox hox postdocs! Finnish Centre of Excellence in Tax Systems Research has an interesting job opening at the work package headed by @jpirttila.bsky.social at the University of Helsinki.

Read more and apply by August, 4!

jobs.helsinki.fi/job/Helsinki...

Finnair on perunut niin paljon lentoja, että sen asema luotettavana lentoyhtiönä murenee. Kukapa haluaisi laskea matkojaan sen varaan, että pääseekö lopulta lähtemään tai palaamaan takaisin ajallaan. Varsinkin jos on tarjolla sellaisen yhtiön lentoja, jotka toteutuvat mitä todennäköisemmin.

Totta! Lisäksi tekoälyltä voisi kysyä miten tutkintorakenteita tulisi uusia tutkielmien osalta. Liitteenä yhteenveto!

Tuija Siltamäen kolumni: Aikuinen saa elää osaamatta yhtään mitään, mutta millaisen maailman lapsemme sitten saavat? Se, mitä meille markkinoidaan edistyksenä, on usein silkkaa taantumusta, kirjoittaa Siltamäki.

Yliopistoissa tulisi käydä vakavia keskusteluja siitä, tulisiko tutkintovaatimuksissa edelleen olla kandityö ja gradu. Se, että yliopiston henkilökunta korjaa tekoälyllä tehtyjä tutkielmia ei palvele kenenkään etua.

yle.fi/a/74-20165616

Mielenkiintoinen, uusi satunnaistettuun kokeiluun (RCT) perustuva norjalaistutkimus (JPE, forthcoming) liikunnan vaikutuksista opintomenestykseen: drive.google.com/file/d/14xPy.... Tulosten mukaan ilmainen salikortti lisäsi opiskelijoiden liikuntaa ja opintopisteitä – ilman vaikutusta arvosanoihin.

Kyllä! Tulkinta on että heikoimman hyvinvointia maksimoidaan.

Avaat ja hahmotat asiaa erinomaisesti! Vaikka markkinat ovatkin alttiita tehottomuuksille esim. epäsymmetrisen informaation ja ulkoisvaikutusten vuoksi, niiden säätely on (sanoisin) jossakin määrin hallittavaa. Tietysti aina ei ole helppoa tunnistaa mistä tehottomuus kumpuaa.

Onnittelut ja menestystä uuteen työhön Juhana!

Ehkä vähän omantakeista kieltä käytin, mutta rawlsilaisella tehokkuudella tarkoitin allokaatiota joka maksimoi rawlsilaista sosiaalista hyötyä (max-min social welfare function).

Jos puhutaan todella niukoista hyödykkeistä, niin markkinat saattavat allokoida ne kaikki kaikista rikkaimmille ihmisille jotka pääsevät niistä hyötymään. Ja jos tehokkuus tarkoittaa reilua jakoa, niin markkinat ei pelkästään luo epätasa-arvoa vaan myös toimii epätehokkaasti tässä mielessä.

Olen paljolti kanssasi samaa mieltä. Silti kun puhutaan markkinoista, tehokkuudesta ja epätasa-arvosta ajaudutaan lähes väistämättä tilanteeseen, missä tehokkuus pitää määritellä tarkasti. Markkinamekanismi saattaa olla hyvinkin epätehokas jos puhutaan rawlsilaisesta tehokkuudesta.

Nimenomaan! Mutta mikä maksimoi kollektiivisesti ihmisten hyvinvoinnin? Puhummeko esimerkiksi utilitaarisesta tai rawlsilaisesta tehokkuudesta? Molemmissa on jossakin määrin jo mukana tasa-arvoisuuden tavoittelua.

Mitä tarkoitatte tehokkuudella tässä yhteydessä?