Juhana Siljander

Hinnat tuskin lähtevät mihinkään huomattavaan nousuun ennen kuin kauppamäärät nousevat lähelle pitkän ajan keskiarvoa tai jopa sen yli.

US and EU reach tariff agreement to avert trade war Deal follows Scotland talks between Donald Trump and European Commission head Ursula von der Leyen

What a deal!
The EU has "agreed to spend hundreds of billions of dollars on additional US energy products and weapons, in exchange for the broad 15 per cent levy that covers many European exports including cars."
Not a misprint. Unthinkable during my lifetime. But this is 2025.
on.ft.com/4onuknM
1

bsky.app/profile/jsil...

Kyllähän näitä on paljon, eikä vaadi kovin paljoa mielikuvitusta tällaisia keksiä, mutta en viitsi alkaa tällaiseen keskusteluun siitä, kuka keksii heikkolaatuisinta evidenssiä väitteidensä tueksi.

Pointtini oli, että laadukas evidenssi puuttuu. OECD:n datan satunnaiset korrelaatiot ei sitä muuta.

Molemmille löytyy aihetodisteita.

Jos löydät jotain Suomelle relevanttia, niin linkkaa paras ja kiinnostavin, joka tarjoaa kvantitatiivista evidenssiä.

Ei tarjoa. Molemmille löytyy täysin päteviä vaihtoehtoisia hypoteeseja.

Tarvittaisiin evidenssiä, mikä hypoteesi on totta ja mikä ei.

Kaikenlaisia mekanismeja tosiaan on, mutta ilman evidenssiä siitä, mitkä vaikutukset ovat suuria ja mitkä pieniä, nämä keskustelut ei yleensä ole kovin kiinnostavia.

Esim. jos työntarjonta on täysin joustavaa, työntekijän ylijäämä on 0. Liittoutumalla työntekijät voivat hakea korkeampaa palkkatasoa, joka nostaa työntekijöiden kokonaisylijäämää, vaikka työllisyys pienenisi.

Tämä toki täysin standarditeoriaa.

2/2

Esim. marxilainen idea kapitalistien ja työväen valtataistosta on helppo formalisoida neoklassisessa kehikossa; tulonjako riippuu työn kysynnän ja tarjonnan joustoista, jotka määrittävät tuottajan ja työntekijän ylijäämän (osittaisessa tasapainossa).

1/

Minusta ongelma ei ole neoklassisessa taloustieteessä, mutta samaa mieltä siitä, että monin paikoin sitä opetetaan heikosti.

Näkyy myös suomalaisessa keskustelussa; peruskurssimekanismit dominoi keskustelua, vaikka ne harvoin on koko totuus.

Palatakseni alkuun, näistä keskusteluista puuttuu yleensä evidenssi; ei liene järkeä jatkaa ilman sitä.

bsky.app/profile/jsil...

Juuri tuossa yllä perustelin, miksi maahanmuutto ei välttämättä auta tuohon haluamaasi yhtään mitään.

Tarvittaisiin kyllä per capita -talouskasvua jne., mutta jos maahanmuutto ei sitä luo, niin vähän eri juttu.

Tarvitsee puhua kahdesta syystä:

(i) jos vaikutukset ovat kovin pieniä, etumerkin luotettava arviointi on vaikeaa,

(ii) maahanmuuttopolitiikkaan liittyy myös muita arvovalintoja; vaikka valtavan maahanmuuton taloudellinen vaikutus olisi lievästi positiivinen, se ei välttämättä ole toivottavaa.

Juu, tätä huoltosuhdeargumenttia kuulee, vaikka senkään puolesta ei taida juuri olla hyvää kvantitatiivista evidenssiä.

Itse epäilen, että tulonjakovaikutus on loppupeleissä oleellisempi ja todennäköisempi hyötyjen lähde osalle yrityksistä/julkishallinnosta.

Niin, jos olisi jotain evidenssiä, että maahanmuutolla voitaisiin huoltosuhdetta jotenkin taloudellisesti merkityksellisellä tavalla parantaa.

bsky.app/profile/jsil...

Siltikin tulokset riippuu esim. nykyistä 10 prosenttiyksikköä korkeammasta muuttajien työllisyysasteesta.

Tällöin sopii kysyä, millaisia muita epävarmuuksia laskelmiin liittyy ja kuinka uskottavia ne todellisuudessa on, jos laskelmissa jopa valtaosa työikäisestä väestöstä on maahanmuuttajia.

2/2

Minun tulkinta näistä analyyseista, sikäli kun niitäkään on, että vähäistä suuremman makrotaloudellisen vaikutuksen luominen väestörakennetta muuttamalla vaatii valtavaa maahanmuuttoa.

Ts. tarvitaan valtava muuttovirta (flow), jotta saadaan muutettua olemassaolevaa rakennetta (stock).

1/

PS. yo. siis väikkärini eka luku, ei koko väitöskirja. Kansissa olevaa versiota ei taida löytyä sähköisesti netistä.

Lisätietoa näistä ja muista työn tarjonnan tuottavuus- ja palkkavaikutuksista erityisesti suomalaisessa makrotalouden kontekstissa löytyy mm. omasta taloustieteen väikkäristäni:

github.com/siljander/ju...

6/6

Minusta vaikuttaa, että tämä negatiivinen palkkavaikutus (tai palkkojen nousun hillintä) on usein teollisuuden ja myös julkishallinnon maahanmuuttotoiveiden taustalla, koska sillä saadaan hillittyä kustannustasoa.

Näyttöä isoista positiivisista kansantaloudellisista vaikutuksista en ole nähnyt.

5/

Jotta maahanmuutosta voisi siis olla jotain hyötyä työn tarjonnan kautta, työn tarjonnan pitäisi lisääntyä enemmän kuin työn kysynnän.

Tämä voi ehkä joissain tilanteissa olla mahdollista, mutta luultavasti sillä on tällöin myös tulonjaollisia: palkat laskee ainakin joillain aloilla.

4/

Tällöin siis työn kysyntä lisääntyy; esim. neoklassisessa kasvumallissa väestön lisääminen lisää työn kysyntää ja tarjontaa samassa suhteessa, jolloin per capita -tasolla ei tapahdu mitään kiinnostavaa.

Tästä syystä taloustieteen analyyseissa itse asiassa usein normalisoidaan väestön koko L=1.

3/

Em. esimerkkiä jatkaen, talouden absoluuttinen koko ei yleensä ole kovin kiinnostavaa, vaan kiinnostavaa on siis tuottavuus tai BKT per capita.

Kun työn tarjonta lisääntyy, tätä lisätyötä tehdään palkkaa vastaan, jonka työntekijä yleensä haluaa käyttää jonkun tuotteen tai palvelun ostamiseen.

2/

Onpas mielenkiintoisia ajatuksia.

Ensinnäkin kun taloustieteissä puhutaan ”talouskasvusta”, yleensä viitataan pitempään aikaväliin ja selvitetään tekijöitä, joilla saadaan luotua kasvua per capita -tasolla.

Jos väestö tuplataan, talouden koko ehkä tuplaantuu, mutta yleensä ei siis kyse tästä.

1/

Kestävyysvajelaskelmia ei nyt voi muutenkaan ottaa tosissaan.

Niiden ongelmista olen itsekin kirjoittanut esim. täällä:

www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/u...

Maahanmuuton esitettyjen hyötyjen täytyy siis perustua johonkin perusmalleja monimutkaisempaan analyysiin.

Tällaisia voi toki hyvin olla, mutta jos kerran kyse näin vahvasti Suomessa hyväksytystä asiasta, kysyisin että missä tämä mallinnus/analyysi on?

Mutta todettakoon siis, että taloustieteen perusteista ei seuraa, että maahanmuutosta olisi jotain hyötyä.

Esim. neoklassisessa kasvumallissa, jota paljon käytetään taloustieteen perusintuition taustalla, väestön kasvu ei auta mitään.

Niin näinhän sitä ajattelisi. Aika monta kertaa olen näiltä eri tahoilta kysynyt sitä evidenssiä ja koskaan ei ole sitä vielä annettu.

Jotkut joskus suoraan tunnustaneet, että ei ole mitään blogikirjoitusta tai siinä esitettyjä perusteita parempaa ajatustensa taustalla.

Tutkimusevidenssiä voisi olla, jos asiaa olisi tutkittu. Ja kyllä näitä asioita voi tutkia tavoilla, jotka antavat ihan kohtuullisen luotettavaa evidenssiä.

Mutta kun ei ole tutkittu, niin ei tiedetä. Mielipiteitä toki on suuntaan ja toiseen, mutta juupas-eipäs -väittelyt harvoin kiinnostavia.