Työttömyyden kasvu jatkui lokakuussa: työttömyysaste oli 10,3 %, mikä on korkein luku vuodesta 2009 alkaneen mittaushistorian aikana.
Epäonnistuneella talouspolitiikalla on keskeinen vaikutus työttömyyden kehityksessä.
yle.fi/a/74-20195966
@tomhenriksirvio.bsky.social
Ekonomisti/STTK Väitöskirjatutkija/Helsingin yliopisto Talouspolitiikkaa ja verotutkimusta Muut somet: tomhenriksirvio
Työttömyyden kasvu jatkui lokakuussa: työttömyysaste oli 10,3 %, mikä on korkein luku vuodesta 2009 alkaneen mittaushistorian aikana.
Epäonnistuneella talouspolitiikalla on keskeinen vaikutus työttömyyden kehityksessä.
yle.fi/a/74-20195966
Ja kun kerran välttämättä haluat keskustella itse aiheen ja paperin kontribuution sijaan yksittäisten sitaattien voimalla, niin paperin tuloksia paremmin kuvaava sitaatti on tämä: "We find that increasing union density leads to improved firm level productivity in Norway." 2/2
24.11.2025 14:55 — 👍 2 🔁 0 💬 0 📌 0Eli kun tarjosin suoraa evidenssiä jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vaikutuksesta, vaihdoit aihetta. Jep jep. Ja mitä tulee tuohon sitaattiin, olisi kannattanut lukea paperi. Sen jälkeenhän kuvataan, miten kyseinen paperi kontribuoi kyseiseen haasteeseen. 1/2
24.11.2025 14:53 — 👍 3 🔁 0 💬 1 📌 0Mutta nyt et huomioi, että asiat eivät ole noin yksinkertaisia! Esimerkiksi verovähennyksellä on (tutkitusti!) vaikutuksia tuottavuuteen:
24.11.2025 09:27 — 👍 1 🔁 0 💬 1 📌 0Sanoo kuka?
24.11.2025 08:48 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0Kävin tässä vielä viimeisintä verokartoitusta läpi ja esimerkiksi varallisuusverosta ei sanakaan. Tai itse asiassa yksi maininta kiinteistöveron yhteydessä.
Ministeriö tekee valintoja, mitä sisällyttää siinä missä kuka tahansa talouspoliittiseen keskusteluun osallistuva. Onko se objektiivista?
"Ministeriö toteaa hyvin objektiivisesti tilanteen ja tuo päättäjille hyvin laajoja listoja mahdollisista toimenpiteistä."
Viime kerralla objektiivisesti todettiin, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeus voidaan palkansaajilta poistaa. Työnantajien vastaavasta ei mainittu.
Nuorten työllistymisseteli on tervetullut ehdotus. Mittakaava ja kohdentuminen herättävät kuitenkin huolta
– Pelkästään alle 25-vuotiaita työttömiä, jotka sopivat tuen kohdejoukkoon, on n. 3–4 kertainen määrä tuen mittakaavaan nähden, @tomhenriksirvio.bsky.social sanoo
www.sttk.fi/2025/11/20/v...
Veropäivän jälkeen varallisuuden keskittyminen puhututtaa. Suomessakin varakkain 10 % omistaa yli puolet varallisuudesta ja osuus ollut kasvussa. Liian voimakas varallisuuden keskittyminen uhkaa talouskasvua ja demokratiaa.
@tomhenriksirvio.bsky.social blogi keväältä 👇
www.sttk.fi/2025/02/07/v...
Hyvä, että työn menettämisen vaikutuksia arvioidaan laaja-alaisesti. Suomessa olisi vielä tekemistä, että politiikan vaikutuksia otettaisiin huomioon muutenkin kuin oletettujen työllisyysvaikutusten osalta.
12.11.2025 09:26 — 👍 8 🔁 1 💬 0 📌 0Vähimmäispalkkadirektiivistä tuomio! Vahvistaa että työehtosopimuksilla on tärkeä rooli. Lisää aiheesta @sttk.fi tiedotteessa #EU #työelämä #minimipalkka
11.11.2025 13:20 — 👍 21 🔁 5 💬 0 📌 0Tämä on muuten valtava juttu. Mitä tämä tekee suomalaiseen hyvään hallintoon kuuluvan viestinnän edellytyksille?
"Ministeriöiden viestinnän keskittämisellä aiotaan tavoitella noin 30 prosentin säästöjä nykytasoon verrattuna vuonna 2027, mikä on selvästi enemmän kuin aiemmin kaavailtiin."
Järjetöntä!
Kun sopeutukset hidastavat Suomen kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, VM tulee vieteriukkona julkisuuteen uusien ja entistä suurempien sopeutusvaatimusten kanssa. Täysin välittämättä, millaista vahinkoa leikkauksilla on jo tehty.
Vaihtakaa levyä.
www.hs.fi/politiikka/a...
”Valmiiksi heikossa asemassa olevia on helppo pakottaa huonompiin työehtoihin, kun ei ole neuvotteluvoimaa tai ay-liikettä tukena. Woltin ja tulkkaussovelluksen iso innovaatio ei ole tekniikka vaan työolojen huonontaminen.”
01.11.2025 11:06 — 👍 10 🔁 0 💬 0 📌 0”marginaaliverojen lasku ei nykytilanteessa ole uskottava kasvupolitiikan väline, etenkään jos se tehdään korkean työttömyyden vallitessa ja rahoitetaan leikkaamalla viimesijaisesta sosiaaliturvasta”
@millanyyssola.bsky.social @labore.fi
labore.fi/julkaisu/ver...
1/5 Teemu Luukan uudesta kirjasta saa käsityksen, että VM:n kansliapäällikkö Majanen on kulisseissa edistänyt kyseenalaista neljän prosentin yhteisöveroalea (ks. otteet kirjasta). Ongelmallista on, että veroalen perusteet ovat heikot ja ristiriidassa ministeriön omien asiantuntija-arvioiden kanssa.
29.10.2025 11:53 — 👍 128 🔁 27 💬 5 📌 3Toisille avokätisiä veronalennuksia, toisille kurjuutta. Reilua?
yle.fi/a/74-2018828...
STTK ei hyväksy irtisanomisen helpottamista. Työllistämiskynnystä ei pidä madaltaa työntekijöiden oikeuksia heikentämällä.
– Muutokset vahvistaisivat työnantajan asemaa vahvempana osapuolena ja epätasapaino kasvaisi entisestään, STTK:n juristi Inka Douglas sanoo.
www.sttk.fi/2025/10/23/i...
Työttömyys on tämän ajan huolestuttavimpia asioita. Pitkään työttömänä olleiden tilanne on erityisen paha, kun pitkäaikaistyöttömyys ylitti jo 130 000 henkilön rajan.
21.10.2025 07:36 — 👍 18 🔁 2 💬 0 📌 0Blogissa on nimenomaan tutkimusnäyttöä uudistuksen mahdollisista negatiivisista vaikutuksista. VATT:n blogin johtopäätöskin aika toisenlainen kuin mitä mieltä aiemmin väitit lähes kaikkien talousoppineiden olevan. Mutta toki työllistämisen kynnys ja työllisyysvaikutus ovat eri asioita.
17.10.2025 15:51 — 👍 1 🔁 0 💬 1 📌 0Voit toki olettamisen sijaan käydä vaikka lukaisemassa tuon mun blogin ja kertoa menikö joku pieleen ja miksi. Muussa tapauksessa en jatka tällaista keskustelua, jossa ei ole yhtään oikeaa argumenttia vaan tosiaan pelkkää uskoa ja olettamista.
17.10.2025 12:37 — 👍 1 🔁 0 💬 1 📌 0Tämä ei ole uskon asia eivätkä "lähes kaikki talousoppineet" ole samaa mieltä kanssasi.
17.10.2025 11:52 — 👍 2 🔁 0 💬 1 📌 0Miksi tehdään uudistuksia, joista ei ole hyötyä? 5/5
17.10.2025 06:50 — 👍 17 🔁 1 💬 0 📌 0Määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottamisella on myös todettu olevan pitkäaikaisia vaikutuksia tuloihin. Yhden tutkimuksen mukaan määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottaminen laski ansioita lähes 10 prosenttia. 4/
17.10.2025 06:49 — 👍 16 🔁 2 💬 1 📌 0Tutkimuksen perusteella määräaikaiset työsuhteet eivät ole portti työelämään kiinnittymiseen. Iso osa tutkimuksista tukee ajatusta, jossa kyseessä ennemminkin pitkittyvä määräaikaisuuksien kierre. 3/
17.10.2025 06:48 — 👍 19 🔁 3 💬 2 📌 0Tämän voi todentaa hallituksen esityksen vaikutusarvioita tai sitten esimerkiksi tästä allekirjoittaneen parin vuoden takaisesta blogista. 2/
17.10.2025 06:46 — 👍 20 🔁 2 💬 1 📌 0Tänäänkin on hyvä päivä muistaa, että määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottamisella ei ole positiivisia talous- tai työllisyysvaikutuksia. 1/
17.10.2025 06:45 — 👍 89 🔁 23 💬 3 📌 1Työttömyysturvan tason korottaminen ja merkittävästi lisää resursseja työvoimapalveluihin sisältyivät selvityshenkilöiden keskeisiin ehdotuksiin. Ihan kuin se Tanskan työmarkkinamalli ei nyt sitten kuitenkaan olisi ollut niin simppeli kuin tähän asti on annettu ymmärtää.
15.10.2025 11:45 — 👍 13 🔁 4 💬 0 📌 0Velkajarrusta aktivoituisi lähinnä matalasuhdanteissa pahentaen taantumia. ”Turvamarginaalisäännös” myös ongelmallinen.
Parempi vaihtoehto: Kehysbudjetointiin tulot mukaan ja parlamentaarinen sopimus.
Holapan ja mun HS-vieraskynä:
www.hs.fi/paakirjoituk...
Suomeen valmistellaan kansallista velkajarrua. Velkajarru ei ole kuitenkaan ongelmaton ratkaisu.
Parempiakin vaihtoehtoja olisi, sanovat @patriziolaina.bsky.social ja @lauriholappa.bsky.social.
Esim. tulojen huomioiminen kehysbudjetoinnissa ja parlamentaarinen sopimus.
www.hs.fi/paakirjoituk...