Tuomas Perttula

Yhteiskunnan jääräpäinen jäykkyys kellonaikojen suhteen on isompi ongelma kuin mihin aikaan aurinko nousee. Pitäisi olla joustavampi, ei siirtää kelloja.

Valoa saa aamuun myös heräämällä myöhemmin. Säätövara on myös hienosyisempi, eli voi halutessaan säätää herätyskelloaan jopa minuutin tarkkuudella.

Oikeasti pitäisi miettiä todella tarkkaan vastaako nykyinen kerrosalaperusteinen rakentamisen rajoittaminen oikein mihinkään oikeaan ongelmaan. Sääntelytavan luomat kierot kannustimet rakentamisen teknisen laadun osalta on jo tunnistettu ja osin korjattu, seuraavaksi olisi tilallisen laadun vuoro.

Jos kaavoitetun pinta-alan määrää ei kasvateta samalla, kun säädetään nykyistä suurempi asuntojen minimikoko, saadaan vähemmän asuntoja.

Asumiskustannukset nousisivat, mikä olisi katastrofaalista pienituloisille.

Muitakin haittavaikutuksia on helppo keksiä, mutta ketju on jo liian pitkä. 9/9

(toki kaavoitus nostaa myös rakentamisen kustannuksia esimerkiksi määräämällä rakennettavien pysäköintipaikkojen vähimmäismäärästä. Ja sekin on suurempi asuntoa kohden jos tehdään väljempiä asuntoja)

Tämän todistaa luonnollinen koeasetelma: samaan aikaan kun asunnoista on tullut pienempiä, parvekkeet ovat kasvaneet. Syy on ilmeinen: parvekkeiden laajuutta ei rajoiteta kaavoituksella.

Tässä on se suurin syyllinen. Koska kaavoituksella rajoitetaan neliöiden kokonaismäärää, on jokaisella asunnon neliöllä vaihtoehtoiskustannus osana jotakin toista tai kokonaan uutta asuntoa. Tämä vaihtoehtoiskustannus on kasvavissa kaupungeissa määräävä, rakentamisen kustannus toissijainen.

Aivan ensimmäiseksi pitäisi lopettaa nykyiset varustamotuet ja antaa rahdin kulkea rahtialuksilla, mikä olisi sekä taloudellisesti että huoltovarmuuden kannalta parasta. Samalla poistuisi kaikki Jätkäsaaren satamaan liittyvät liikenneongelmat.

Tai eräs yliopisto joka lopetti luentovideoiden julkaisemisen kun niihin olisi pitänyt esteettömyyden vuoksi tehdä tekstitys. Videon julkaisemiseen oli resurssit, tekstitykseen ei -> ei videota...

Esteettömyydestä noin periaatteessa samaa mieltä, mutta näin arkkitehtinä pitää kyllä sanoa että ehdottomuus sen suhteen johtaa kyllä paikoin huonoon lopputulokseen. Monta oikopolkua on jäänyt tekemättä sen vuoksi, että esteettömyyttä ei olisi kohtuullisilla kustannuksilla saatu järjestettyä.

Ja siis kyllä mä kannatan paljon nykyistä vapaamman rakentamisen lisäksi myös selvästi nykyistä korkeampaa kiinteistöveroa, etenkin maapohjalle.

Kaavoitus on mitä suurimmassa määrin resurssien jakamista. Rajoittamalla luodaan niukkuutta ja lisätään sen väestönosan varallisuutta joka tämän niukan hyödykkeen omistaa.

Kyllä ratkaisee. Ongelma on se, että kerrostalon markkina-arvosta kaupungeissa yli puolet on rakennusoikeuden hintaa, eli täysin keinotekoista sääntelyllä aiheutettua kustannusta.

Menee ihan samaan kategoriaan kuin Trumpin kielto rakentaa tuulivoimaloita samaan aikaan kun tuetaan öljyteollisuutta. Joo, rikkaat käyttää enemmän tuulisähköäkin, mutta idiottimaista politiikkaa se on silti.

Ei tuo silti perustele millään lailla nykyisen kaltaista kieltoa rakentaa kerrostaloja.

Ei se nyt ihan noinkaan ole. Suurimmat rakentamisen esteet kohdistuvat kerrostalorakentamiseen, jonka alle ympäristöä poljetaan suhteellisen vähän. Pientalorakentamisen esteet ovat huomattavasti vähäisempiä.

Tuossa miehistötuessa on sellainen puoli, että nykymuotoinen miehistötuki todennäköisesti lähinnä _heikentää_ huoltovarmuutta, koska se vääristää kilpailua suuntaan joka ei ole huoltovarmuudelle edullinen. Eli rahti kulkee liiaksi aluksilla jotka eivät kulje, jos yökerhoissa ei ole asiakkaita.

Itse mietin että onkohan lasten majoittaminen tähän "kartanoon" edes laillista. Julkisista lähteistä voi tarkistaa, että sen piha sijaitsee läheisen moottoritien melualueella, eikä ole sovelias ihmiskäyttöön.

Mutta ehkä maahanmuuttajilla on kevyemmät määräykset kuin tavallisilla asuinrakennuksilla.

Se, että toiminta perustuu päätöksiin on mielivaltaisuuden määritelmä.

Espoolaiset maksavat veroina enemmän kuin espoolaiset palveluina kuluttavat. Eikä tässä ole mitään väärää, espoolaiset ovat vauraampia ja terveempiä.

On täysin mielivaltaista mitkä verot maksetaan kunnalle ja mitkä verot valtiolle, samoin on täysin mielivaltaista mitkä kulut tulevat kunnalle ja mitkä valtiolle.

Espoolaiset siis maksavat tällä hetkellä miljardin enemmän veroja valtiolle kuin vuonna 2022, ja saavat takaisin valtionosuuksina vajaa 400 miljoonaa euroa.

Oikeasti Espoolaiset maksavat edelleen saman määrän veroja kuin aikaisemmin, nyt verot vaan menevät valtion kassaan Espoon kassan sijaan. Sieltä sitten annetaan osa takaisin valtionosuuksina.

Espoossa vastaavasti menot vuonna 2022 olivat 1,65 miljardia ja 2024 0,98 miljardia, erotus 670 miljoonaa euroa. Samaan aikaan valtio vei verotuloja Espoolta yli miljardilla eurolla, kun veroaste laski vastaavasti 12,5 yksikköä.

Samaan aikaan verotusta säädettiin niin, että 12,5 prosenttiyksikköä kunnallisveroa muuttui valtion veroksi; M-V:n kohdalla verotulot pienenivät 17,6 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöksistä näkee tiedot. Vuoden 2022 tilinpäätöksessä M-V:n nettomenot olivat 69,7 miljoonaa, 2024 enää 20,3. Eli valtio otti maksettavakseen vajaa 50 miljoonaa M-V:n menoista.

Oikeasti espoolainen maksaa espoolaisen kouluista, mutta raha vain kulkee valtion kautta. Samalla espoolainen maksaa mänttä-vilppulalaisen terveydenhuollosta valtion kautta, mutta se on ihan oikein, ei siinä mitään.

Jotain toki kertoo se, että valtionosuuksien laskentaperusteisiin kuuluu myös "asukastiheys", jonka perusteella harvaan asutuille alueilla maksetaan ekstraa.

Noin laajasti koko kunnallishallinto ja siihen liittyvät valtionosuudet ovat vähän kyseenalainen tarkastelukulma mihinkään. Ainoa alueellisesti kiinnostava tieto on se, onko palveluiden tuottamisen kustannuksissa merkittäviä alueellisia eroja. Siitä valtionosuudet eivät kerro mitään.

Ennen kunnat maksoivat koulutuksen lisäksi myös ikääntyneiden hoivan, ja silloin vastaavasti Espoossa oli vähemmän vanhuksia.