Jyrki Tarpio

Viuhkamaiset asunnot ovat varsin veikeitä ja valoisia. Mutta myönnettäköön että samalla myös melko toisteisia ja monet huoneet läpikuljettavia.

Tanskalainen piirre on se, että parveke on varsin pieni – tosin projekti ansaitsee bonukset siitä, että tornitaloasunnoissa ylipäätään on ne parvekkeet.

Älä revi pelihousuja pinta-aloja katsoessa: 83-BBR-neliöinen kolmio ei ole sama kuin Suomen 83-neliöinen asunto vaan tarkoittaa nettoalana 70–75 neliöä.

Kun tornit ovat näin solakoita, asuinhuoneiden syvyys on max 4 metriä. Huomaa myös että keittiökalustus ole keskirungon pimeässä eteisen jatkeena.

Housing Sed ut perspiciatis unde omnis iste natus error sit voluptatem accusantium doloremque laudantium, totam rem aperiam, eaque ipsa quae ab illo inventore veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta ...

Ovatko Kööpenhaminan päärautatieaseman vierelle rakentuvat solakat tornitalot tuttuja? Jos ei, kannattaa kurkata täältä👇 millaisia asuntoja sinne on tulossa.

PS. Pinta-alat ovat Tanskan BBR-bruttoalaa, joka on eri asia kuin meidän huoneistoala (asunnon nettopinta-ala).

postbyen.dk/en/housing/?...

Also: kitchens seem to be proper rooms with windows – often to two directions and usually next to a balcony.

Tiedätkö mitä käytät? - Betoni-lehti Suomessa on Runko-BES -järjestelmän myötä saavutettu tilanne, jossa riittävä määrä tuotteita ja liitosratkaisuja on vakioitu. Näin suunnittelijat pystyvät suunnittelemaan geneerisiä ratkaisuja ja koht...

Betoni-lehden👇 kolumnisti kirjoittaa betonielementtien uudelleenkäytöstä:

"Nykylainsäädännön mukaisesti niille [rakenneosille] napsahtaisi CE-merkintävaatimus, jos ne vaihtavat omistajaa erillisinä elementteinä."

Tietääkseni tämä ei pidä paikkaansa – odotamme oikaisua.

betoni.com/lehti/nakoku...

Rakennuksen elinkaariominaisuudet suunnittelun perustaksi - Rakennustietosäätiö RTS sr Rakennusten elinkaariominaisuuksien huomioiminen on mahdollista – tärkeintä on tehdä tietoisia valintoja ja perustella ne.

Ahaa, Rakennustietosäätiön Leif Lindegrenin mukaan rakennusten elinkaariominaisuuksien huomioiminen suunnittelussa ei olekaan rakettitiedettä👇

www.rts.fi/rakennuksen-...

No tuota. Minähän vuokraan taloyhtiöltä tilaa työpisteekseni, jolloin taloyhtiö tienaa rahaa ja yliopisto säästää tilakustannuksissaan. Joten ikävä kyllä, en taida tällä toiminnallani palvella kiinteistösijoittajia ja olen siis syyllinen tämänkin Suomen talouden osa-alueen taantumiseen.

Siispä semihumoristinen pyyntö Suomen poliitikoille:

Älkää enää haaveilko normipurkamisesta (= rikkovat ja jätettä tuottavat purkamismenetelmät) vaan luokaa edellytykset ja vaatimukset uudelleenkäyttöpurkuprosesseille!

Ping mm. @sarimultala.bsky.social @atteharjanne.vihreat.fi

Lainsäätäjäkin voisi kyllä vauhdittaa Suomen kiertotaloutta eli tässä tapauksessa rakennuselementtien/osien/komponenttien uudelleenkäyttöä *velvoittamalla rakentajat siihen*.

Kun on selvä velvoite, syntyy tarve, kysyntä ja markkinat.

Näihin haetaan jo vastauksia tutkimuksessa. Katso esim. ReCreate-hanke👇 johon kollegat osallistuvat.

recreate-project.eu

Jatkokysymyksiä kuitenkin löytyy: kuinka paljon kalliimpaa tämä on, missä niitä elementtejä uudelleenkäytetään, kuka vastaa niiden toimivuudesta, mistä niitä säilytetään purkamisen ja uudelleenkäytön välissä?

Rakennusten purkamisen ei kuitenkaan tarvitsisi olla rakenteet rikkovaa ja materiaalit & laitteet murskaavaa. Esimerkiksi betonielementtitaloja voidaan purkaa elementit ehyinä irrottaen ja ne myöhemmin uudelleenkäyttäen.

Yhtälö on kimurantti, sillä näyttää siltä, että rakennusten purkamiselle löytyy sekä reaalisia (taloja runsaasti tyhjillään tai vajaakäytössä) että idealistisia (nykykaupunkisuunnittelun tiivistämisideaalit) motiiveja👇

bsky.app/profile/jyrk...

Finland The Finland country profile provides a concise overview of key trends across three dimensions: environment and climate; socio-economic change; and system change (energy, mobility and food) in the coun...

Nyt on siis juuri arvioitu, että materiaalien uudelleenkäyttöaste ja jätteen tuottomäärät (circular material use rate & total waste generation) ovat Suomen heikkouksia ja kehitys on kulkemassa väärään suuntaan.

Erityisesti rakennusalan tulisi parantaa toimintaa.

www.eea.europa.eu/en/europe-en...

Jos esimerkkikuva olisi uudempi ja alareunasta laajempi, siitä paljastuisi joko suuri monttu tai mittava rakennustyömaa. Siinä monikerroksinen tstotalo on purettu ja korvaantumassa korkeammalla talolla, jossa uudet teräsbetonirakenteet.

Mitä mahtaisivat indikaattorinne ja laskurinne siitä todeta?

Miksi kansa ei lähde kaduille kuin 90-luvulla, vaikka työttömyys nousee ja hallitus leikkaa? Asiantuntijat vastaavat Työttömyys on korkealla ja hallitus leikkaa, mutta 1990-luvun laman kaltaisia mielenosoituksia ei nähdä. Tutkijoiden mukaan kansa hyväksyy nyt talouskurin ja purkaa tyytymättömyyttä verkossa.

Toisin oli 90-luvulla: silloin kannatti protestoida!

Vastustettiin mm. opintotukimuutoksia kerääntymällä eduskunnan eteen. Demagogi huusi "köyhät kyykkyyn" ja mehän kyykistyttiin, monta kertaa.

Kannatti sillä oli tosi hauskaa ja jäi kivat muistot!

Muutokset toteutuivat silti.
yle.fi/a/74-20184550

Kiitos tiedoista ja linkeistä! Ja Hesarin väite on siis ihan korrekti.

Ecological Footprint by Country 2025 Discover population, economy, health, and more with the most comprehensive global statistics at your fingertips.

Pitääkö tuo Hesarin väite täysin paikkaansa? Jalanjälki on kyllä suuri, mutta onko tosiaan Euroopan suurin? Tämä👇 sivusto ei tue tuota väitettä, suurempiakin lukemia näyttäisi löytyvän (mm. kaikista naapurimaistamme).
worldpopulationreview.com/country-rank...

Edellisistä oikeanpuoleisin espoolaisasunto, joka on syvyyttään leveämpi, vaikuttaa jo varsin onnistuneelta.

Huomaa kuitenkin siinä kalustukseksi esitetty pyöreä ruokapöytä, jonka ympärille ei mahdu neljää ruokailijaa vaan korkeintaan neljä kahvittelijaa.

Neljä pohjapiirrosta, joissa asunnot 31–32,5-neliöisiä.

Ennen yksiö – nyt tupakeittiö ja huone.

It is interesting that the occupied floor space per person in Helsinki seems to be sufficient currently: the average is 34,5 sqm👇

(And yes, it is lower than generally in Finland.)

kaupunkitieto.hel.fi/fi/asuminen/...

Tuore tympeä havainto:

- Taantuvilla paikkakunnilla on vähän kysyntää rakennuksille, joten niitä on kuulemma purettava.
- Kasvavien kaupunkien hyville paikoille on kova kysyntä, joten nykyisiä rakennuksia halutaan purkaa ja rakentaa paikat tehokkaammin.

Missä ne paikat joissa ei olisi purku-uhkia?

Kiitos, Markku!

Timber blocking, dovetail joint, broad axe. Joo, löytyyhän noita termejä (osa piti luntata sanakirjasta, myönnän). Mutta jos pitäisi opettaa Suomen hirsirakentamisperinnettä, lämäisin kyllä suomenkieliset termit dioihin, ihan pelkän sivistyksenkin vuoksi. Ja pelkät kuvatkin kertovat jo paljon.

Ketjusta edeltä muuten löytyy ainakin kaksi kirjoitusvirhettä – näin se kielitaito hapertuu.

Ahaa, nyt yllätyn. Muistelen Arts-tiedekunnasta kuulleeni aiemmin, että arkkitehtuurin opetusta viedään juuri toiseen suuntaan. Mutta voin olla väärässäkin, sillä tarkempaa tietoa Aallon (ja Artsin) nykylinjauksista minulla ei ole

Olen ollut käsittävinäni, että Aallossa ongelma ratkaistaan yleisesti (ainakin usein) tarjoamalla opetuskin englanniksi.

Mutta tänne kirjoitan suomea. Ja kohta jatkan ensi viikon luennon viimeistelyä suomeksi. Ja huomenna varmaan sitten rahoitushakemuksen tekoa englanniksi.

Kaksilla rattailla kuljetaan.

Lohenpyrstö, koirankaula, lukkonurkka. Vasat, vuoliaiset ja vaarnat. Tuohi-, paanu-, päre- ja malkakatot. Hirsiarkku- ja multapenkkiperustus. Räppänät ja kissanluukut. Tuvat, pirtit ja kammarit, leivinuunit ja pönttouunit, piilukirves ja vara.

Okei, kai nuo voi englanniksikin selittää.

Toinen meillä haussa oleva professuuri on rakennusoppi. Nykyinen proffa on puurakentamiseen erikoistunut. Odotan kauhulla/hilpeydellä sitä, että seuraaja ei kenties osaa suomea, mutta jolloin kurssilla opetetaan hirsisalvoksia ja perinteistä puurakentamista.