Luonnonsuojeluliitto

5 uutista lokakuulta Kokosimme viisi vähemmälle huomiolle jäänyttä uutista lokakuulta.

Kokosimme tähän juttuun viisi vähemmälle huomiolle jäänyttä ympäristöuutista lokakuulta. Mukana muun muassa MMM:n halu poistaa järjestöjen valitusoikeus sudentappoluvista ja Orpon hallituksen työryhmä, jonka tarkoituksena on laillistaa laiton toiminta.
www.sll.fi/ajankohtaist...

Lukijalta | Metsäteollisuuden maine syntyy teoista, ei pelkistä puheista Suomalainen metsäteollisuus ja alan etujärjestöt toistavat mieluusti, että Suomessa metsiä hoidetaan hyvin. Tehokasta metsätalous on, mutta vastuullisuuden kriteerit eivät monilta osin toteudu.

”Metsäyhtiöt itse mieluusti selittävät selviäkin rikkeitä yksittäistapauksiksi luvaten parantaa toimintaansa. Luottamusta ei kuitenkaan voi parantaa puheilla. Teot ja todelliset tapahtumat ratkaisevat”, kirjoittaa puheenjohtajamme @hannahalmeenpaa.bsky.social

www.ess.fi/paakirjoitus...

Metso-ohjelman uudet tavoitteet jäävät saavuttamatta ilman lisärahoitusta Hallitus on kasvattamassa metsiensuojeluohjelma Metson uuden ohjelmakauden tavoitteita lausuntokierroksella olleen esityksen mukaan. Valtion vuoden 2026 talousarvioesitys kuitenkin osoittaa…

Hallitus haluaa kolminkertaistaa metsiensuojeluohjelma Metson tavoitteet – hienoa! Valitettavasti tähän ei ole varattu rahoitusta, vaan rahoitus on säilytetty entisellään. Mikäli lisärahoitusta ei tule, luonnon tilanne heikkenee entisestään. #luontokato #metsät
www.sll.fi/ajankohtaist...

Saimaannorppien määrä jatkaa kasvuaan Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen. Se on siis suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon.
Saimaan ranta-asukkaiden oikeus verkkokalastukseen ei saa ajaa norpan ohi. 6/6 yle.fi/a/74-20190510

On järjetöntä, että norppia suojellaan esimerkiksi apukinoksia kolaamalla ja rajoittamalla verkkokalastusta osan vuodesta, mutta heinäkuusta eteenpäin verkot saa heittää vesillle, ja suojelutyön tulokset murenevat verkkokuolemien myötä. 5/6

Verkkokuolemat ovat turhia ja estettävissä. Tänä vuonna verkkoihin on ilmoitettu kuolleen 8 norppaa, pääosin kuutteja tai nuoria norppia, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan kaikki verkkokuolemat eivät tule tietoon ja todellinen kuolleisuus on peräti kolminkertainen. 4/6

Jos oikeasti haluamme säilyttää saimaannorpan, Suomen ainoan kotoperäisen lajin, osana Suomen luontoa, verkkokalastus on kiellettävä ympärivuotisesti. Ainoastaan siten voimme saada saimaannorpan kannan riittävän vahvaan kasvuun. 3/6

Ilmaston kuumeneminen vaikeuttaa norpan pesintää, kun Saimaan lumi- ja jäätilanne muuttuu arvaamattomaksi. Norppa tarvitsee lunta ja jäätä pesintäänsä. Yksi seuraus tästä on jo nyt se, että pesään kuolleiden kuuttien määrä oli tänä vuonna huomattavan suuri: 19 % 114 kuutista kuoli pesään. 2/6

Saimaannorppakanta on kasvanut yli 500 yksilöön!

Uutinen on pitkäjänteisen suojelutyön tulosta. Suurin vaikutus norppakannan kasvuun on ollut verkkokalastusrajoituksilla ja kolatuilla apukinoksilla. Kannan kasvu ei silti tarkoita sitä, että norpan tulevaisuus olisi turvattu. 1/6

📷: Heikki Kurkela

Maailman suurimpiin yrityksiin kuuluva Google ei tarvitse tukea suomalaisilta veronmaksajilta. Suomen toimintaympäristö on datakeskusten kannalta muutenkin monilla tavoilla suotuisa: Suomessa on edullista sähköä, tehokas sähköverkko, viileä ilmasto ja riittävästi vettä. 2/2

Ylen tiedot: Kiistelty lakiesitys datakeskusten sähköverotuen poistosta eteni, tilalle tulee uusi tukimekanismi Hallitus esittää datakeskusten sähköveron huojennuksen poistoa, mutta suunnittelee tilalle tuen. Sen pitäisi turvata Suomen kilpailukyky konesalien rakentamisessa.

Datakeskusten konesalien sähköverotuen poisto on oikea päätös, sillä se kannustaa yrityksiä parantamaan datakeskusten energiatehokkuutta. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että hallitus kaavailee tilalle toista tukea. 1/2
yle.fi/a/74-20189971

- Hakkaamalla liikaa metsäteollisuus hakkaa myös omia tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksiaan.
- Jotta metsien hiilinielu saadaan kasvuun, hakkuumäärien on oltava kestäviä, metsiä on suojeltava enemmän ja niitä on ennallistettava. Turvemaiden metsäojitukset on lopetettava. 6/6

Mitä tämä tarkoittaa?
- Metsien hiilinielujen katoaminen näkyy nyt selvästi maakunnittain. Se kertoo siitä, että hakkuut ovat suuressa osassa Suomean liian suuria verrattuna metsien kasvuun. Ilmaston lisäksi tällä on myös vakavia seurauksia luonnolle. 5/6

Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan ja Kainuun metsien nielu on pienentynyt lähelle nollaa, eli jos hakkuita jatketaan nykyisellään, ovat nämäkin pian päästölähteitä.

Tarkastelu tehtiin vuosina 2015–2023. Metsiä on siis hakattu aivan liikaa jo vähintään kymmenen vuotta. 4/6

Lisäksi metsät ovat kääntyneet nielusta päästölähteeksi Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. 3/6

Lapissakaan syy ei ole maailman paras metsätalous, vaan todennäköisesti suuri suojeltujen alueiden määrä. Lisäksi Lapissakin nielu pienenee.

Koko tarkastelujakson ajan metsät ovat olleet päästölähde Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. 2/6

Milloin Suomessa herätään siihen, että #metsätalous ei ole kestävää edes alan oman edun kannalta?

Luonnonvarakeskus on laskenut hiilinielujen koon ensimmäistä kertaa maakuntatasolla. Tulos: vain Lappi poistaa hiiltä ilmasta.

Luken uutinen: www.luke.fi/fi/uutiset/m... 1/6

Ehdota Vuoden turhaketta 2025! Turhakkeeksi voi ehdottaa jotakin turhaa, hyödytöntä, käsittämätöntä tai häiritsevää. Sillä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia.

Suomen Luonto -lehti etsii jälleen Vuoden turhaketta! Mikä olisi tänä vuonna erityisen turha ja hyödytön asia? Turhakkeella on myös haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ehdota turhaketta Suomen Luonnon nettisivuilla 👇

@suomenluonto.bsky.social
suomenluonto.fi/uutiset/ehdo...

Fortumin vesivoimalaitosta käytetty lainvastaisesti 1970-luvulta alkaen Aluehallintovirasto antoi 16. huhtikuuta päätöksen, että Fortumin omistamalla Tainionkosken vesivoimalaitoksella ei ole oikeutta harjoittaa lyhytaikaissäännöstelyä. Fortum oli hakenut Etelä-Suomen…

Luonnonsuojeluliitto on viime vuosina haastanut lyhytaikaissäädön harjoittamista useissa voimaloissa. Esimerkiksi Fortumin voimalassa Tainionkoskella lyhytaikaissäätöä on käytetty lainvastaisesti vuosikymmeniä. Aloitteestamme avi puuttui peliin huhtikuussa. 4/4 www.sll.fi/ajankohtaist...

Lakimuutoksella yhtiöt yrittävät pakoilla vastuutaan ja vältellä korvausten maksamista. @hanneskoljonen.bsky.social toteaa Ylelle: "Lakimuutos saattaa olla suoraan ristiriidassa unionin oikeuden kanssa." 3/4

Lyhytaikaissäätö tarkoittaa vesivoimalaitoksen tehon nopeaa vaihtelua sähkön kysynnän mukaan. Tämä johtaa nopeisiin vedenpinnan muutoksiin. Seurauksena on hajonneita laitureita, eroosiota, rikkoutuneita vesiputkia. Hengenvaarallisia tilanteita pääsee syntymään, kun virtaukset muuttuvat äkisti. 2/4

Vesivoimalle kaavaillaan höllennyksiä poiketa lupaehdoista – ympäristöjärjestö vastustaa, jokiyhtiö kiittää Nykyistä vesilupamenettelyä pidetään liian hitaana vastaamaan äkillisiin sähkömarkkinoiden tai verkon häiriöihin.

Vesivoimayhtiöt ovat vuosikymmeniä harjoittaneet ympäristölle ja ihmisille haitallista lyhytaikaissäätöä ilman lupaa, eli laittomasti. Nyt tätä laittomuutta halutaan jatkaa poikkeuspykälällä, sillä näyttää siltä, että yhtiöt eivät itse edes usko toiminnan saavan vesilupaa. 1/4 yle.fi/a/74-20188587

Ennallistamisasetuksella voidaan tehdä poliitikkojen juhlapuheista totta – asetusta ei saa heikentää Reilu vuosi sitten EU antoi jo kuuluisaksi tulleen ennallistamisasetuksen, joka on merkittävin avaus luonnon tilan parantamiseksi koko tällä vuosituhannella. Ennallistamisasetuksen toimeenpano ei ole…

#ennallistamisasetus on merkittävin avaus luonnon tilan parantamiseksi koko tällä vuosituhannella. Se, miten asetus toimeenpannaan ja luontoa todella ennallistetaan, paljastaa, millä tavalla poliitikot ovat oikeasti sitoutuneet luontokadon torjuntaan. #luontokato
www.sll.fi/ajankohtaist...

Näkökulma: Luonnonsuojeluliiton kolme ehdotusta kaivostoiminnan kestävyyden parantamiseksi – luonnonvaroistamme on saatava reilu korvaus Kaivosveron korotus on erittäin perusteltu toimi, vaikka kaivosala kampanjoi yhä herkeämättä sitä vastaan, kirjoittaa puheenjohtaja Hanna Halmeenpää näkökulmassaan. Kaivokset kuormittavat luontoa ja…

Kaivosten vastuullisuutta ja valtiontaloutta voidaan vahvistaa yhtä aikaa. Ehdotuksemme 👇

1. Kaivosveron korotus on vietävä eduskunnassa läpi.
2. Kaivosjäte on laitettava jäteverotuksen piiriin.
3. Valtion ympäristövahinkorahaston koko on kymmenkertaistettava.

www.sll.fi/ajankohtaist...

Ilmastorahastokoordinaattori, EKOenergia Suomen luonnonsuojeluliitto ja EKOenergia hakevat Ilmastorahastokoordinaattorin vanhempainvapaan sijaista ajalle 5.1.2026–31.5.2027. Ilmastorahastonsa kautta EKOenergia rahoittaa uusiutuvan energian…

Suomen luonnonsuojeluliitto ja EKOenergia hakevat Ilmastorahastokoordinaattorin vanhempainvapaan sijaista ajalle 5.1.2026–31.5.2027. Ilmastorahastonsa kautta EKOenergia rahoittaa uusiutuvan energian hankkeita matalan- ja keskitulotason maissa. Hae 2.11. mennessä!

#rekry

www.sll.fi/ajankohtaist...

Näkökulma: LIFE-hanke ei pelastanut liito-oravaa – metsäpolitiikka jyrää suojelun Liito-orava LIFE -hanke on päättynyt ja epäonnistunut siinä, mitä sillä piti saavuttaa – kääntää liito-oravan kanta kasvuun. Hankkeen päähenkilö, liito-orava, on ajautunut hankkeen aikana yhä…

LAIMINLYÖNTI JATKUU Liito-orava LIFE tuli ja meni – mutta tutkimusten mukaan liian pienet lisääntymis- ja levähdyspaikat jäivät. @luonnonsuojelu.bsky.social jätti siksi hankkeeseen eriävän mielipiteen. www.sll.fi/ajankohtaist...

Näkökulma: LIFE-hanke ei pelastanut liito-oravaa – metsäpolitiikka jyrää suojelun Liito-orava LIFE -hanke on päättynyt ja epäonnistunut siinä, mitä sillä piti saavuttaa – kääntää liito-oravan kanta kasvuun. Hankkeen päähenkilö, liito-orava, on ajautunut hankkeen aikana yhä…

Luonnonsuojeluliitto on pettynyt suuren Liito-orava LIFE -hankkeen lopputulemaan. Sen sijaan, että hankkeen tavoite olisi toteutunut ja liito-oravakanta olisi lähtenyt kasvuun, liito-orava, on ajautunut yhä ahtaammalle. Syy löytyy metsätaloudesta. #liitoorava
www.sll.fi/ajankohtaist...

Talousjärjestelmämme ei kestä luonnon hyödyntämistä yli sen kantokyvyn. Suomi voisi olla kokoaan suurempi edelläkävijä esimerkiksi kiertotaloudessa ja puhtaaseen veteen liittyvissä kysymyksissä. Työtä etenkin maaseudulle tuovat myös mm. ennallistaminen ja luonnonhoito. 7/7

Raportti nostaa esiin myös sen, että suomalaiset tuottavat EU-keskiarvoa enemmän jätettä ja kiertotalousaste, eli materiaalien uudelleenkäyttöaste, oli vuonna 2021 vaivaiset 4,4 prosenttia, kun EU:ssa luku oli 11,8 prosenttia. Kaiken lisäksi kiertotalousaste on itse asiassa laskenut. 6/7

Erittäin tärkeää on myös saada vanhat metsät suojeluun koko maassa, ja etenkin Etelä-Suomen metsiä on suojeltava enemmän. Suomen suojeluprosentti junnasi noin 13 prosentissa vuodet 2012–2022, vaikka suojelualueiden pitäisi kattaa 30 prosenttia maa- ja vesialueista. 5/7