Olli Silvén

Alexander Stubbin Vallan kolmio -kirjan sivulta 296: "Tämä oli ensimmäinen valtiovierailuni Kiinaan, kun olin ensimmäisellä virkakaudellani...". Mitenkähän tämä pitäisi tulkita? Etunojana toiselle kaudelle?

Myös sähköinsinöörikilta on täyttämässä 60v!

Sähköinsinöörikillan puheenjohtaja Frans Härkönen

Koulutusdekaani Jari Iinatti käyttämässä 10 minuuttiaan

Tilaisuuden yleisöä

Teekkaritorvien kapellimestari Iines Tikka

Paneelissa Tapio Tammi, Kati Vainio ja Tapani Kurkela, aloitusvuodet 1965, 1996 ja 1965

Juho Karjalainen välittää Juhani Oksmanin terveiset

YouTube video by University of Oulu Faculty of Information Technology and Electrical Engineering – Shaping the walls of the future

Katsaus nykyiseen tutkimukseen youtu.be/Mmw98wd6tmE?...

Dekaanin vuoro

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajan katsaus

YouTube video by Olli Silven PWB_Inspection_for_Youtube.wmv

Kun Oulun sähkötekniikka oli 20-vuotias, niin osaamista konkretisoi mm. youtu.be/nTgPtq08m80?...

Ministerin tervehdys

...tietenkin Teekkaritorvilla!

Oulun yliopiston sähkötekniikan 60v-seminaari alkamassa

Epäilen muitakin isoja ongelmia olevan. Esimerkiksi SHOKien (määritelmänsä mukaan isojen yritysten dominoimien strategisten huippuosaamisen keskusten) perustaminen 2006 oli klassista voittajien valintaa. Tauti on sitkeä, sillä samoin on veturiyritysohjelman kanssa... toki muitakin ongelmia riittää

Onkohan koulutuksesta tehty 'säästöjä' uusiutumisen = kasvun kustannuksella? Yksi tuollaisista on dymamiikkaa rajoittavat korkeakoulutuksen ensikertalaisuuskiintiöt. Mutta kun lisäksi puhutaan 'koulutusputkista', niin pitäisi ymmärtää systeemin olevan sairaan siiloutunut.

Eikö demografisen trendin pitäisi nostaa sote-aloja?

Olen taannoin tarkastellut tätä(kin) asiaa blogiartikkelissa www.silven.fi/index.php/20..., jossa on Jyri Mannisen ja Saara Luukanteleen raportista lainattu kuva selityksineen ja kaksi graafia Saimi Lappalaisen keskeyttämisten vaikutuksia analysoivasta hienosta gradusta.

Oma lukunsa on väittämät pitkän ja hartaan opiskelun jalostavasta vaikutuksesta. Valitettavasti ainakin @helsinki.fi löytyy tutkimusnäyttö pitkittyneiden opintojen korreloivan ns. heikompilaatuisten työurien kanssa. Toki noinkin joku nousee poliittiselle uralle.

Gradukampanjoilla ja vastaavilla muilla keskeneräisten opintojen vauhditusryhtiliikkeillä voi toki yrittää korjata aiempia virheitä. OKM:n rahoitusmallikin osin tuollaiseen kannustaa.

Pienilläkin seikoilla on merkitystä. Sarjassamme selvästi vahingollisia menettelyjä mm. on järjestää syksyn kurssista pompanneille uusinta tammi-helmikuussa. Aikoinaan havaittiin todella iso edistymisero verrattuna syyslukukauden pikauusintakäytäntöön.

Vain ensimmäisestä opintovuodesta lähtien tehdyillä muutoksilla vaikuttaa olevan merkitystä opintojen etenemisvauhdille. Etenemistahti periytyy opintojen alusta. Rästeistä seuraa lannistavaa lisärasitetta.

Virta-tietovarannon data sisältää tiedot erilaisten muutosten vaikutuksista. On vain selvitettävä, mitä milloinkin kussakin yliopistossa on kulloinkin muutettu.

Missä määrin opiskelijoiden mielenterveys on suomalainen ongelma?

Kerettiläisesti esitän tutkittavaksi, onko opiskelijoille suhteessa parempi yliopiston palkata lisää opintopsykologeja kuin siirtää panoksia opintojen alkuvaiheen ryhmäkokojen pienentämiseen?

Tuolloin selitykseksi arveltiin tilastodatasta todettua selvästi parantunutta oman vuosikurssin mukana pysymistä. Jäimme pohtimaan, onko kyseessä muna-vai-kana -tilanne. Siis paljonko alkuopintojen ongelmat aiheutuvat mielenterveydestä ja paljonko toisin päin?

Varmaankaan mitään totaalia ratkaisua ei ole. 2010-luvun alkupuolella, noin kolme vuotta sen jälkeen kun @unioulu.bsky.social otti kaikissa tutkinto-ohjelmissa käyttöön lukujärjestykset, YTHS:n henkilö kertoi alkuvaiheen opiskelijoiden mielenterveysongelmien hieman lieventyneen.

OKM:n yliopistojen rahoitusmallissa onkin työurien kannalta oikein palkita ripeistä opinnoista ja valmistumisista. Mutta olisiko yliopistojen ja OKM:n perusteltua kiinnittää huomiota myös tutkintosaantoon? Keskeyttämiset kun leikkaavat koulutuksen kannattavuutta.

Olisi hyvä toistaa Jyri Mannisen ja Saara Luukanteleen 2006 tutkimus "Kandidaatit ja maisterit työmarkkinoilla". Se tarkasteli vuonna 2000 valmistuneita. Eräs havainnoista oli pitkittyneiden opintojen altistavan akateemista koulutusta vastaamattomille työurille helda.helsinki.fi/server/api/c...