Mari-Johanna

Sanat ovat pelottavan ajankohtaisia. Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalaisyhteiskunta on terveen demokratian merkki.

Historia muuttuu harvoin vain muodollisen politiikan voimalla. Kansalaisvaikuttaminen on rohkeutta nostaa esiin epäkohtia ja vaatia muutosta.

Tältä se pelottavasti näyttää

Toimeentulotuen perusuudistus on edennyt ja kokonaisuutena 💩 Tässä esimerkiksi, miten monitahoisesti voi opiskelijoita ja nuoria syrjiä.

Perustulo/Kansalaispalkka on ainoa realistinen vaihtoehto, jolla pystytään turvaamaan jokaisen ihmisen asema muuttuvissa elämäntilanteissa.

Eilen jätin kaksi ensimmäistä valtuustoaloitettani.

Se on kyllä totta 😓

Puutuin myös aloitteen käsitteeseen ”tavallinen kotiruoka”, joka asetettiin kasvisruuan vastapariksi – vaikka elämme historiallisesti harvinaista kautta, missä liharuualla on nykyisen kaltainen valta-asema ruokakulttuurissamme.

Ensimmäisessä puheenvuorossani ikinä puolustin kasvisruuan merkitystä osana kouluruokailua, sen laadun ja maittavuuden tärkeyttä normeja ja asenteita muokkaamassa sekä koulun yleissivistävää merkitystä.

Ensimmäinen valtuustokausi alkoi ensimmäisellä varsinaisella kokouksella ja itse sain luottamustoimen hyvinvointi- ja vapaa-ajanlautakunnan jäsenenä sekä sen toisena varapuheenjohtajana. Tässä varmasti menee aikaa sisäistää virallisia käytänteitä sekä ottaa uusi toimi kunnolla haltuun.

Tänään oma valtuustokausi korkattu vappupuheen pitämisellä Raision torilla.

Nämäkin miljardin verohelpotukset rikkaille maksetaan meidän kaikkien pussista aiemmin tehdyillä veronkorotuksilla. Hölmöläisten tilkkupeiton rakentamista ala #arvopohjainenrealismi 🙄

Vasemmistolta kysytään aina, mistä rahat. Tämä luo narratiivia siitä, miten rahat ovat loppu ja hyvinvointivaltion ylläpitäminen ei ole mahdollista. Vastaavaa ei koskaan kysytä oikeistolta.

Kiitos Miikka 💖💖

Turun osalta gallupit näyttää erittäin lupaavilta, toivotaan naapurin heijastavan myös meidän tuloksiin. Kevät näyttää parhaita puoliaan, joten käydään mekin äänestämäss ka mahdollistetaan vasemmiston vaalivoitto.

Kuulemma puolison työkaverit äänestää mua, jotta Kalle tekis enemmän kotitöitä. Arvostan ja ihan 💎 perustelu.
Raisio 124
Varha 2632
Mari-Johanna Vähäsarja

facebook.com/events/s/vaa...

Tänään kaikki Turun Kupittaalle vaatevaihtareita viettämään! Vegaanista pikkupurtavaa ja tekemistä myös lapsille. Sonja luvannut ottaa kuvia. 💖

Näyttely ja sen toteutus ovat mielestäni loistava osoitus siitä, mihin kaikkeen kaupunkitilojen tulisi soveltua. Kaiken yhteiskunnallisen hyvän lisäksi toiminta olisi myös taloudellisesti erittäin edullista + matalalla kynnyksellä toteutettavaa

Aikamatka 20360 – tilataideteos on koottu lähes kokonaan kierrätysmateriaalista 300 vapaaehtoisen voimin, yhteisötaiteilijoiden Sophia ja Pia Bartch johdolla.

Lähdin ehdolle hetken mielijohteesta, mutta hetkeäkään en ole katunut vaan into vain kasvanut. Haluan olla osa muutosta kohti parempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa.

Omaa moraaliani on ohjannut ajatus seisomisesta historian oikealla puolella silloinkin, kun valinnat eivät ole helppoja.

Järjestetään Sonja Siikasen kanssa Vaatevaihtarit ja kestävää politiikkaa -tapahtuma 1.4.2025 Turun Kupittaalla. Tuu mukaan ja ota kaverit kanssa!

Kyllä! Tämä näkyy parhaillaan ympäri länsimaita todella vahvasti.

Siitä myös hyötyävät aivan kaikki yhteiskunnassa. Canthin sanoin ”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys.” ja ”Vanhojen totuuksien täytyy väistyä uusien tieltä.”

Tehtävänä on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa, rakentaa turvallisempia tiloja ja mahdollistaa jokaisen yksilön osallisuus niillä ehdoilla, joita hän tarvitsee sen toteuttamiseen. Se on tukemista, tietoa, solidaarisuutta ja aktiivista itsereflektiota.

Näennäinen neutraaliuden harha tai tavoittelu on tätä samaa. Aitoa tasa-arvoa on nähdä erilaisuus voimavarana ja asioiden luonnollisena tilana, tunnistaa sen asettamat vaateet yhteiskunnan toiminnalle. Neutraaliuden harha palvelee lopulta vain jo etuoikeutetussa asemassa olevia ja status quota.

Rakenteellinen syrjintä on piilotetumpaa ja sen tunnistaminen saattaa olla jopa haastavampaa. Se perustuu yhteiskunnan normeihin, toimintarakenteisiin ja oletuksiin tyypillisestä elintavasta ja yksilöstä.

Onkin huomattava, että vain osa syrjinnästä on avointa ja tarkoituksellista, vaikka sen määrä tuntuu polarisoituvassa tilanteessa lisääntyvän. Myös vaalikoneet osaltaan ruokkivat tätä, nostaessaan keskeisiksi kysymyksiksi väitteitä ”tyttöja ei saa enää sanoa tytöiksi ja poikia pojiksi”.

Ongelmia, syrjintää tai epätasa-arvoisia rakenteita ei ole itse omasta valtapositiosta helppo nähdä. Me myös helposti kasvamme sisäistämään ympäröiviä ajatuksia ja rakenteita itsestäänselvyyksinä, joita ei voi muuttaa. Mistä muustakaan pick me girl ilmiö kertoisi, kuin sisäistetystä naisvihasta?