@johanneslehtinen.bsky.social
Europe must stand without the US – but the latest war in the Middle East shows it has no idea how. My piece @theguardian.com www.theguardian.com/commentisfre...
19.06.2025 05:02 — 👍 47 🔁 18 💬 2 📌 5
Abstract of the article "Still second-order national elections? Evaluating the classic model after the 2024 European elections" by Simon Hix and Kevin Cunningham. Published online first in West European Politics.
Figure 1, displaying second-order effects, on average vs. 2024. Note: The figure plots the average vote share (%) gain in a European Parliament election, from the previous national parliament election. Panel A shows average affects pooled in all European Parliament elections, while Panel B shows the effects in the 2024 elections only. Governing and opposition parties are plotted separately. The lines are quadratic fitted lines with 95% confidence intervals.
Figure 2, displaying government and opposition performance in 2024. Note: The figures shows the average vote share (%) gain in the 2024 European Parliament election, from the previous national parliament election for parties that were in government and opposition in each member state.
Figure 3, disyplaing party family effects over time. Note: The blue lines in the figure show the average vote share (%) gain in a European Parliament election from the previous national parliament election for a party family. The red lines show the predicted average vote share (%) gain for a party family from a basic second-order national elections model, from Table 1, model 2. The shaded areas around the red lines are the 95% confidence intervals. Both sets of lines are fitted as fractional polynomials.
Online first: "Still second-order national elections? Evaluating the classic model after the 2024 European elections" by @simonhix.bsky.social & @kevincunning.bsky.social
doi.org/10.1080/0140...
Part of the symposium "European Parliament Elections 2024"
Nyt myös Financial Timesin editorial board tuomitsee lännen häpeällisen hiljaisuuden ”Gazan katastrofin” edessä.
Ne, ketkä ovat hiljaa, ovat osallisia.
www.ft.com/content/f5fd...
Citation from FIIA publication by Manuel Müller: "Without EU treaty reform, the use of flexible intra-European 'coalitions of the willing' is likely to become more common in the coming years." Photo of Müller is on the right side of the citation.
Differentiated integration in 🇪🇺 is likely to gain traction in the coming years @manuelmueller.foederalist.eu writes in the new FIIA Comment.
While this may help resolve gridlocks, it also entails risks, particularly for the interests of smaller member states like Finland.
➡️ fiia.fi/en/publicati...
Voi hyvin olla. Eikä nykyinen puolueen johto ole mitenkään erityisen liberaalina profiloitunut vaan enemminkin seuraillut ”ajan henkeä”. Mutta toki sitäkin voi koittaa muokata. Viime kesän kännystyslaki oli kuitenkin puolueelle varsin jakava - ehkä puolueen johdolle tämä tuli osin yllätyksenä.
14.04.2025 13:14 — 👍 0 🔁 0 💬 0 📌 0Hieman haastan tätä näkemystä. SDP on jakautunut arvokysymyksissä, aivan kuten kokoomuskin. Molemmissa puolueissa sekä konservatiiveja että liberaaleja. SDP on kuitenkin linjannut PS yhteistyön pois. SDP:llä myös paljon maahanmuuttajia ehdolla ja aktiivisina ja mm. vara-PJ on pakolaistaustaisten.
14.04.2025 13:04 — 👍 0 🔁 0 💬 1 📌 0
Kirjoitin siitä, miksi Suomen turvallisuuden kannalta on tärkeää ymmärtää, mikä Venäjän ja Israelin toimintaa tällä hetkellä yhdistää.
yle.fi/a/74-20151300
Jutellaan hieman pinnalla olevasta aiheesta, eli siitä, mikä on puolustusmenojen osuus BKT:sta, ja mikä vaikutus sillä on. Naton pääsihteeri Mark Rutte väitti, että Euroopassa kaavailtu puolustusmenojen korottaminen edellyttäisi sosiaaliturvasta ja eläkkeistä leikkaamista.
Onko näin? Ketju seuraa.
Jos Ukrainan puolustus romahtaa, romahtaa myös demokratia, mutta jos demokratia romahtaa ja puolustus pitää, Euroopan unioniin liittyy EU:n turvallisuuden kannalta keskeinen (mutta autoritaarinen) valtio, jolla on erittäin vahvat asevoimat.
07.03.2025 14:47 — 👍 1 🔁 0 💬 0 📌 0Mahtaakohan kovinkaan moni hahmottaa, että kun Ukrainaa tuetaan ja pyritään intergroimaan Euroopan unioniin, Ukrainan demokratian tukeminen on aivan yhtä tärkeää, kun puolustuskyvyn tukeminen.
07.03.2025 14:44 — 👍 1 🔁 0 💬 1 📌 0Kodin käsitteen merkitystä voidaan tarkastella esim. asunnottomuuden tai pakolaisuuden yhteydessä.
Uskonnon osalta jakolinjat kulkevat paljon enemmän uskontojen sisällä kuin välillä.
Uskonnolla voidaan myös perustella laajempaa solidaarisuutta - ei vain oman yhteisön sisäistä.
Koti, uskonto ja isänmaakin ovat käsitteitä, joita ei minusta tarvitse jättää vain taantumuksellinen konservatiivisuuden temmellyskentäksi, vaikka nämä käsitteet sillä puolella usein yritetäänkin omia.
07.03.2025 09:31 — 👍 1 🔁 0 💬 1 📌 0Maanpuolustustahdon tulisi mielestäni yhdistää sekä halu ja kyky puolustaa maata että ennen kaikkea pyrkimys pitää maa puolustamisen arvoisena. Tähän liittyvät pyrkimykset vaalia liberaalia demokratiaa, ihmisoikeuksia, ekologista kestävyyttä ja hyvinvointivaltiota.
07.03.2025 09:29 — 👍 2 🔁 0 💬 0 📌 0Itse ajattelen, että isänmaallisuus ei ole esim. Suomen nykyisen hallituksen varauksetonta tukemista, vaan nimenomaan hallituksen tiukkaa (mutta myös rakentavaa) kritiikkiä. Tämä on osoitus siitä, että välitämme suomalaisesta yhteiskunnasta - siis isänmaallisuutta.
07.03.2025 09:27 — 👍 2 🔁 0 💬 2 📌 0Erottelu isänmaallisuuden ja nativismin välillä on tärkeä. Nativismi on minkä tahansa ”omaksi koetun” ensisijaisuutta korostava nurkkakuntainen näkemys. Isänmaallisuus voi parhaimmillaan olla pyrkimys muokata ”omaa yhteiskuntaa” sen keskeisten ihanteiden mukaiseksi.
07.03.2025 09:25 — 👍 2 🔁 0 💬 1 📌 0Ukrainan sota ja myös Gazan sota ovat panneet pohtimaan isänmaallisuutta. Molemmat konfliktit ovat yllättävästi kirkastaneet isänmaallisuuden myönteisiä puolia. Sekä ukrainalaisille että palestiinalaisille kysymys valtiollisesta suvereniteetista ei ole vain akateeminen kysymys.
07.03.2025 09:23 — 👍 1 🔁 0 💬 1 📌 0
