Joonas Lipping

Noilla tuloilla saadaan toki Suomessa yleensä myös asumistukea (ehkä saadaan muuallakin, en tiedä).

Keskikastia toki ollaan asumistuen kanssakin, enkä tarkoita, että järjestelmämme olisi mitenkään liian avokätinen (päinvastoin).

Julkisten investointien lisäys kasvattaa BKT:tä, alentaa työttömyyttä, lisää (eikä syrjäytä!) yksityisiä investointeja, eikä kasvata julkista velkasuhdetta. Julkisten investointien joustavampi salliminen pitäisi olla "no brainer" missä tahansa finanssipolitiikan säännöissä.

1/2

Sama energia kuin ajatuksessa, että peltipoliisit ovat pelkkää rahastusta. (Eikö valtion ahneudella ole mitään rajaa? Olisipa joku tapa, jolla ylinopeussakoilta voisi välttyä!)

Minulla? Ei ole. Ehkä jotain osviittaa saisi jos kävisi niiden ennusteiden taustamateriaalia läpi.

Eivät tainneet tulla voimaankaan vielä, että sikäli.

Käsittääkseni tilaston menetelmien on tarkoitus olla vertailukelpoinen muiden EU-maiden kanssa. Ehkä se määrittely tulee sieltä.

Joka tapauksessa tämän keskustelun kannalta olennaista on vain, että se tehdään johdonmukaisesti samalla tavalla, jotta vuosia ja kuukausia voi vertailla.

Perustulo, vapautta ja päätösvaltaa enemmän ihmisille! Haluatko yrittäjäksi mutta pelottaa tyhjän päälle putoaminen? Perustulo! Oletko työtön, mutta pätkätöiden tekeminen on sieluasyövä byrokratiamylly kelan takia? Perustulo!

Tuo lasketaan tilastossa työlliseksi (ja siis ei lasketa työttömäksi, siellä ollaan aina jompaa kumpaa. Tai sitten työvoiman ulkopuolella, tietysti.)

Jos niin olisi käynyt, vasemmassa kuvassa irtoaisi työtunnit työllisyysasteesta ylöspäin.

Työn tarjonnan kasvun näkee myös siitä, että työvoimaosuus on noussut, eli yhä harvempi jää työvoiman ulkopuolelle.

Tuon kuvion oikeanpuoleinen kuva kertoo havainnollisesti työmarkkinoilla tapahtuneen uuden piirteen, mikä viittaa työn tarjonnan lisääntymiseen.

www.hs.fi/politiikka/a...

A lot of it is specialized work done by hand and hard to improve the productivity of, so hear me out: Baumol's cost disease 😄

Vihriälä vahvistaa Wahlroosin väitteet: Yritystukien kritisointi johti eroon Etlasta Vesa Vihriälän ero Etlasta vuonna 2019 liittyi näkemyseroon tutkimuksen riippumattomuudesta.

Siirsin hetkeksi kieleni keskeltä suuta.

yle.fi/a/74-2018940...

Olen järkeillyt, että ei auta jos ei samalla lasketa myös eläkevastuita mukaan, joita on enemmän. Mutta toisaalta jos jossain muussa maassa on täysin jakojärjestelmä, se kai lasketaan samalla tavalla, ja siihen nähden kai olemme paremmassa tilanteessa.

Oletko muuten sattunut kirjoittamaan siitä logiikasta, millä eri eriä huomioidaan tai ei huomioida eri tarkasteluissa?

Esim. että EDP-säännöissä lasketaan bruttovelkaa ja alijäämää (muistaakseni) ilman soturahastoja.

Varsinkin velastahan näkee usein sitä kantaa, että eläkevarat pitäisi huomioida.

Oho, jäi tähän palaamatta. Pahoittelut. Katsoin varmaan viivaa 23Q1-2 vs 25Q1-2.

Tuo on hieman vaikea lukea tuo kuvaaja. Ei sillä tavalla, että sen merkitys olisi epäselvä, mutta saman neljänneksen vertailu eri vuosina vaatii tihrustamista, etenkin kun ruudukko jää palkkien alle.

Ruotsissa sääntöjen vaatima budjettikuri on ollut selvästi tiukempi kuin Suomen velkajarru.

Ruotsi opettaa myös, että tavoite kannattaa asettaa korkeammalle kuin mitä halutaan saavuttaa, koska tavoitteesta pääsääntöisesti jäädään.

@mustread.bsky.social €

www.mustread.fi/blogit/velka...

I know it's a medial s rather than an f, and I'm sure the feeling goes away if you read more of these older texts and get used to it, but right now I can't help interpreting it as the writer having the most imprefsive lifp.

This is exactly Paine's line from Common Sense, right?

"But where, say some, is the King of America? I'll tell you, friend, he reigns above, in a fighter plane, and doth rain poo poo on all the losers and haters."

Or maybe I'm remembering that wrong.

Voi jumpe, se on täällä taas! Lähtee heti kuunteluun.

Tai siis että pitää verrata riskiä kontrafaktuaalin riskiin, ei mietiskellä sen absoluuttista suuruutta.

Toki moni noista riskeistä on olemassa myös esimerkiksi velkakriisissä, eli niitä pitäisi tasapainottaa sitten jotenkin keskenään.

Enkä nyt sano, että nyt tasapainotettiin oikein (mielestäni ei), tai että neuvottelijat sitä tuolta kantilta miettivät. Kunhan teen huomion.

No eiköhän se sitä tee mihin se on tarkoitettukin, eli parantaa velkatilannetta. Toki voi kysyä, asettaako se liian kireän tahdin (mielestäni kyllä).

Verkossa käydään jatkuvasti Gazan ympärillä infosotaa. Yleinen virhekäsitys on, että kyse on jostain taitavasta ja hienovaraisesta operoinnista.

Usein se on päinvastoin todella pöljää. Ja silti se toimii.

Annan tuoreen esimerkin toiselta alustalta. Tähän liittyy monia suomalaisia tilejä.

1/

Jos pois jääminen olisi heikentänyt sopimusta vain marginaalisesti (eli se olisi käytännössä joka tapauksessa ohjannut seuraavien hallitusten fipoa), mutta huonontanut sitä oleellisesti, tehtiin tässä oikea valinta, vaikka se kitkerä onkin.

Ulos jäädessä sopu olisi toisaalta ollut huonompi (koska saadut parannukset eivät olisi siinä), mutta toisaalta myös heikompi (koska sen takana olisi pienempi joukko).

Näitä pitää sitten punnita toisiaan vastaan.

EU:n velvoittama 0,50% olisi ilman muuta ollut parempi kuin sopimuksen 0,75%. (Kestävyyden kannalta tähän hätään olisi riittänyt ihan 0%, mutta se on tietysti täysin spekulatiivista.)

En siis ole tästä sovusta innoissani, mutta en myöskään ole vakuuttunut, että ulos jääminen olisi ollut parempi.

Ei se noin yksinkertaista ole. Pitää samanaikaisesti rakentaa sen verran kuin pystyy ja sopeuttaa sen verran kuin täytyy.

Yksinomaan kasvun tie, jossa sopeuttaa ei tarvitse, on sen sijaan illuusio. Sitä ei voi kulkea, koska se on olemassa vain toiveajattelussa.

En tiedä, mitä tällä tarkalleen ottaen tarkoitat, mutta oletan että tavoitteellista investointiohjelmaa. Sellaisesta voi toki olla apua, mutta ei määräänsä enempää, ja tuskin niin paljon että sillä kuiville pääsee.

Nepä eivät synny haluamalla.

Elvyttämällä niitä voi edistää jonkin verran (ainakin matalasuhdanteessa), mutta ei riittävästi että talous sillä tavalla korjaantuisi.